Publius Quinctilius Varus
Publius Quinctilius Varus (s. noin 53 eaa.–k. 9 jaa.) oli roomalainen kenraali ja Germanian maaherra 7–9 jaa. Arminiuksen johtamat germaanit voittivat Teutoburgin metsässä Varuksen johtamat kolme legioonaa, ja Varus teki taistelun loppuvaiheessa itsemurhan. Tappio oli valtava järkytys ja pysäytti Rooman laajentumisen Reinille.[1]
Varus kuului vanhaan patriisisukuun, jolla ei ollut juuri poliittista vaikutusvaltaa. Hänen isänsä Sextus Quinctilius Varus osallistui Julius Caesarin salamurhaan, ja teki itsemurhan Filippoin taistelun jälkeen vuonna 42 eaa. Publius Quinctilius Varuksesta tuli jo varhain Octavianuksen, tulevan keisari Augustuksen, kannattaja. Varus kohensi asemaansa Augustuksen hallintokoneistossa menemällä naimisiin Augustuksen neuvonantajan Marcus Vipsanius Agrippan tyttären kanssa. Vuonna 13 eaa. hän oli konsulina yhdessä tulevan keisarin Tiberiuksen kanssa. Varus sai Afrikan provinssin prokonsulin viran vuosiksi 7–6 eaa., ja hänestä tuli myös Syyrian legaatti 6–3 eaa. Juudeassa syttyi kapina Herodes I Suuren kuoltua vuonna 4 eaa. Varus murskasi kapinalliset tehokkaasti ja palautti Rooman hallinnon alueelle. Varuksen kyvykkyydestä vakuuttunut Augustus lähetti tämän lopulta vuonna 7 jaa. Rooman valtakunnan rajaseudulle, Reinin itäpuolelle, jossa Varus toimi legaattina eli sekä sotapäällikkönä että maaherrana. Hänen tehtävänään oli vakiinnuttaa Rooman toimi- ja tuomiovalta vastavalloitetulla alueella. [1][2]
Saavuttuaan Germaniaan Varus aloitti sen voimakkaan roomalaistamisen. Varuksen toimet nostattivat useat germaaniheimot vastarintaan. Keruskien taitava päällikkö Arminius nousi salassa pidetyn vastarinnan johtoon. Syyskuussa vuonna 9 Arminius onnistui johtamaan talvileiriin siirtymässä olleen Varuksen ansaan. Varukselle oli ilmoitettu, että eräs kaukainen heimo oli noussut kapinaan. Varus päätti kukistaa kapinan matkalla talvileiriin ja johti legioonansa Teutoburgin metsään, jossa Arminiuksen kokoamat germaanijoukot odottivat heitä. Maasto oli epäedullinen roomalaisten taistelutaktiikan kannalta, ja rankkasateet tekivät mutaisista rinteistä vaikeakulkuisia. Marssi metsän läpi kesti kolme päivää. Sen aikana roomalaiset tuhottiin täysin. Varus teki lopulta itsemurhan heittäytymällä miekkaansa.[1]
Ikääntyvä Augustus oli surun murtama saatuaan kuulla hirvittävästä tappiosta. Hänen kerrotaan valittaneen: ”Varus, Varus, anna takaisin legioonani!” Rooma menetti kaikki Reinin itäpuolella olleet alueensa, ja Varuksesta tehtiin Augustuksen epäonnistuneen Germania-politiikan syntipukki.[1] Taistelussa tuhoutuneiden legioonien numeroita ei enää koskaan käytetty[2].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Paavo Castrén ja Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
