1904
Wikipedia
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2. tammikuuta – Hererot kapinoivat Saksan Lounais-Afrikassa. Myös pääkaupunki Windhoek oli vakavassa vaarassa. Tammikuun 18. päivän parlamenttikeskustelun jälkeen alettiin välittömästi valmistella 500 miehen, kuuden konekiväärin ja kuuden konetykin lähettämistä alueelle.
- 7. tammikuuta – Hätäsignaali CQD otettiin käyttöön. Se korvattiin kahden vuoden kuluttua SOS hätäsignaalilla.
- 13. tammikuuta – Japani vaati Venäjältä myönnytyksiä Mantšuriassa. Ulkoministeri Vladimir Lamsdorff vastasi, ettei Venäjä neuvottele asiasta ja alue koskee vain Venäjää ja Kiinaa.
- 17. tammikuuta – Anton Tšehovin Kirsikkapuisto sai ensiesityksensä Moskovassa.
- 7. helmikuuta – Yhdysvaltalainen Baltimore paloi maan tasalle.
- 8. helmikuuta – Venäjän–Japanin sota alkoi, kun japanilaiset torpedoveneet hyökkäsivät Venäjän Tyynenmeren laivastoa vastaan Port Arthurissa.
- 8. helmikuuta − Säveltäjä Jean Sibelius johti viulukonserttonsa ensimmäisen version kantaesityksen Helsingissä. Viulusolistina oli Viktor Nováček.[1][2]
- 9. helmikuuta – Japanilaiset ottivat Korean hallinnon käsiinsä.
- 9. helmikuuta – Venäjä julisti sodan Japanille.
- 10. helmikuuta – Japanin virallinen sodanjulistus Venäjälle.
- 18. helmikuuta – Keisari määräsi, että ortodoksiset hiippakunnat saivat pitää lastenkouluja Suomessa.[3]
- 21. helmikuuta – Venäjän sotaministeri Aleksei Kuropatkin nimitettiin Mantšurian maa-armeijan ylipäälliköksi.
- 3. maaliskuuta – Springfieldissa Ohiossa mellakoitiin värillisiä vastaan.
- 5. maaliskuuta – Pariisissa kassaatio-oikeus määräsi Alfred Dreyfusin tapauksen tutkittavaksi uudelleen.
- 22. maaliskuuta – Yhdysvaltalainen sanomalehti Daily Illustrated Mirror julkaisi ensimmäisen kerran värivalokuvan sanomalehden etusivulla.
- 22. maaliskuuta – Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan, SOK, perustettiin osuuskauppojen yleisessä kouksessa Tampereella.[4]
- 1. huhtikuuta – Ranskassa poistettiin krusifiksit ja uskonnolliset kuvat oikeussaleista tavoitteena kirkon ja valtion ero.
- 8. huhtikuuta – Britannia ja Ranska jakoivat Pohjois-Afrikan entente cordiale -julistuksella.
- 13. huhtikuuta – Panssarilaiva Petropavlosk ajoi miinaan lähdettyään Port Arthurin satamasta. Amiraali Stepan Makarov ja 500 merimiestä saivat surmansa.
- 1. toukokuuta – Japanin joukot ylittivät Jalujoen Koreassa.
- 5. toukokuuta – Ranskan presidentti Émile Loubet vieraili Roomassa kuningas Viktor Emanuel III:n luona. Paavi Pius X:n protesti johti Ranskan ja pyhän istuimen väliseen konfliktiin.
- 10. toukokuuta – Tampereella perustettiin Tampereen teatteri työväenteatterin kilpailijaksi.[5] TT:n avajaisnäytelmänä 8. syyskuuta oli Aleksis Kiven Kullervo pääosassa Kaarlo Halme.[6]
- 28. toukokuuta – Japanin joukot sulkivat Port Arthurin saarron myös maalta.
- 3. kesäkuuta – Saksan ulkoministeriön Friedrich von Holstein tuomitsi Marokon tilanteen. Hänen mukaansa Ranska pyrki anastamaan Marokon.
- 14. kesäkuuta – Venäjän hyökkäys Port Arthurin saarron murtamiseksi epäonnistui.
- 16. kesäkuuta – James Joycen romaanin Odysseus tapahtumapäivä, ”Bloomsday”.
- 16. kesäkuuta – Apukamreeri Eugen Schauman ampui kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin. Jean Sibelius vietiin putkaan ”perusteettomasta riemusta” Bobrikovin attentaattia seuranneena yönä.
- 24. kesäkuuta – Venäjän laivasto yritti murtautua ulos Port Arthurista, mutta joutui palaamaan takaisin satamaan menetettyään yhden aluksen.
- 30. kesäkuuta – Ruhtinas Ivan Obolenski nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi.
- 1. heinäkuuta – St. Louisin olympiakisat alkoivat maailmannäyttelyn yhteydessä.
- 4. heinäkuuta – Professori R. A. Wrede, dosentti Ernst Estlander ja professori Theodor Homén karkotettiin Suomesta Novgorodiin.
- 7. heinäkuuta – Helsingin Sanomat julkaisi ensimmäisen näytenumeronsa. Sen edeltäjä Päivälehti lakkautettiin 3. heinäkuuta Painoasian Ylihallituksen päätöksellä.[7] Lehden päätoimittajana oli Paavo Warén.
- 28. heinäkuuta – Sosiaalivallankumouksellinen Jegor Sazonov surmasi Venäjän sisäministeri, ministerivaltiosihteeri Vjatšeslav von Plehwen Varsovan rautatieasemalla Pietarissa.
- 29. heinäkuuta – Ranska ja Rooman kuuria katkaisivat diplomaattiset suhteet. Ranskan asiainhoitaja lähti Roomasta ja ulkoministeri Théophile Delcassé ilmoitti Rooman nuntiukselle että tehtävä on tarpeeton.
- 1. elokuuta – Brittien retkikunta saapui Lhasaan, josta Dalai-lama oli paennut.
- 9. elokuuta – Kansainvälinen kaivostyöläisten kokous vaati Pariisissa kahdeksan tunnin työpäivää ja minimipalkkoja.
- 10. elokuuta – Venäjän laivaston tuho Port Arthurissa.
- 11. elokuuta – Hererot kokivat ratkaisevat tappion saksalaisille.
- 13. elokuuta – Yhdysvaltain laivasto-osasto saapui Smyrnaan vaatimaan yhdysvaltalaisten lähetyssaarnaajien tuhotun omaisuuden korvaamista.
- 24. elokuuta – Liao-Jangin taistelu: venäläiset ja japanilaiset menettivät 20 000 miestä ja venäläiset joutuivat vetäytymään.
- 7. syyskuuta – Britit pakottivat Tiibetin sopimukseen, joka teki siitä Britannian vasallivaltion. Kiinan hallitus protestoi.
- 15. syyskuuta – Kuninkaan asettama komissio lähti Kongon vapaavaltioon tutkimaan väärinkäytössyytöksiä.
- 20. syyskuuta – Wilbur Wright lensi Flyer 2:lla kiitotien ympäri. Uudessa koneessa oli 16 hv:n moottori ja se oli lujempi kuin edeltäjänsä, joka lensi 12 sekuntia.
- 30. syyskuuta – Pariisissa järjestettiin suomalaisten vastarintaryhmien kokous, jonka puheenjohtajaksi valittiin Konni Zilliacus.
- 5. lokakuuta – Alankomaat ja Portugali sopivat rajoista Timorilla.
- 6. lokakuuta – Ranskan ja Espanjan salainen sopimus luovutti Marokon pohjoisosan Espanjan etupiiriin.
- 15. lokakuuta – Sha-hon taistelu alkoi: Venäjä saavutti nelipäiväisissä taisteluissa voiton, mutta menetti 40 000 miestä.
- 16. lokakuuta – Suomalaiset perustuslailliset kokoontuivat Tukholmassa.
- 16. lokakuuta – Iisalmen ja Kajaanin välinen rataosuus avattiin liikenteelle.[8][9]
- 21. lokakuuta – Välikohtaus Doggermatalikolla: Venäjän laivasto tulitti brittiläisiä kalastusveneitä luullessaan niitä japanilaisiksi.
- 22. lokakuuta – Varsovan, Vilnan, Kiovan, Moskovan ja Odessan sotilaspiireissä syttyi kapinoita määrättäessä reserviläiset palvelukseen. Tsaarin eroa vaadittiin.
- 7. marraskuuta – Theodore Roosevelt valittiin uudelleen Yhdysvaltain presidentiksi.
- 16. marraskuuta – Yhdysvallat osti kaikki oikeudet Panaman kanavaan 40 miljoonalla dollarilla.
- 17. marraskuuta – Helsingissä perustettiin Konni Zilliacuksen aloitteesta Suomen Aktiivinen Vastustuspuolue, jonka puheenjohtajaksi valittiin Johannes Gummerus. Se tavoitteena on kaikenlainen aktiivinen vastarinta Venäjää kohtaan, aseiden levittäminen väestön keskuuteen ja Venäjän vallankumouksellisten auttaminen.
- 28. marraskuuta – Saksan siirtomaa-armeija löi hottentotit Warmbadin luona.
- 29. marraskuuta – Venäjän yliopistokaupungeissa opiskelijat osoittivat mieltään Japanin-sotaa vastaan.
- 30. marraskuuta – Japanilaiset rynnäköivät Port Arthurin länsipuolella olevalle 200 metriä korkealle kukkulalle, josta on avoin näkymä koko kaupunkiin.
- 1. joulukuuta – Yhdysvaltain presidentti Roosevelt julisti Monroen oppiin korollaarin, jonka mukaan Yhdysvallat on Etelä-Amerikan kansainvälinen poliisivoima.
- 3. joulukuuta – Ensimmäinen Suomessa kuvattu elokuva Nikolainkadun koulun koulunuorisoa välitunnilla sai ensi-iltansa Helsingin Siltasaaressa sijainneessa sirkusmaneesissa.
- 9. joulukuuta – Suomessa avattiin viimeisiksi jääneet säätyvaltiopäivät.[10]
- 31. joulukuuta – Säädyt hyväksyivät suuren anomuksen, jossa vedottiin hallitsijaan lainmukaisten olojen pysyttämiseksi voimassa.
tuntematon päivämäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- tammikuu – Britannian laivaston 12 yksikköä ilmoitettiin siirrettäviksi Pohjanmerelle Maltalta ja Gibraltarilta Saksan laivaston vastineeksi. Myöhemmin vahvuutta lisättiin 15 taisteluristeilijään.
- A. Pictet, P. Crepieux ja Ritoschy valmistivat ensi kerran nikotiinia synteettisesti.
- Toinen alija alkoi. Sen aikana 1904–1914 Palestiinaan muutti noin 40 000 juutalaista pääasiassa Venäjältä pakoon pogromeja.
Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2. tammikuuta – Lea Piltti, suomalainen oopperalaulaja (k. 1982)
- 9. tammikuuta – Eino Pitkänen, suomalainen arkkitehti (k. 1955)
- 18. tammikuuta – Archibald Alexander Leach (”Cary Grant”), englantilaissyntyinen näyttelijä (k. 1986)
- 19. tammikuuta – Valto Tynnilä, suomalainen viihdesäveltäjä (katosi talvisodassa 1940)
- 10. helmikuuta – Tito Colliander, suomalainen kirjailija (k. 1989)
- 14. helmikuuta – Hertta Kuusinen, suomalainen kommunistipoliitikko ja ministeri (Otto Wille Kuusisen tytär) (k. 1974)
- 16. helmikuuta – George F. Kennan, yhdysvaltalainen diplomaatti (Kylmän sodan ajan kommunismin vastaisen patoamispolitiikan kehittäjä) (k. 2005)
- 20. helmikuuta – Aleksei Kosygin, Neuvostoliiton pääministeri (k. 1980)
- 1. maaliskuuta – Glenn Miller, yhdysvaltalainen orkesterinjohtaja (”Pennsylvania 6–5000”) (k. 1944)
- 4. maaliskuuta – Irja Lautia, suomalainen näyttelijä
- 7. maaliskuuta – Reinhard Heydrich (”Prahan teurastaja”), saksalainen natsijohtaja (Böömin–Määrin protektoraatin käskynhaltija) (k. 1942)
- 14. maaliskuuta – Armas Äikiä, suomalainen runoilija ja kommunistipoliitikko (Terijoen hallituksen maanviljelysministeri) (k. 1965)
- 18. maaliskuuta – Aarne Haapakoski (”Outsider”, ”Henrik Horna”), suomalainen toimittaja ja kirjailija (Pekka Lipposen seikkailuja) (k. 1961)
- 29. maaliskuuta – Armas J. Pulla, suomalainen kirjailija (k. 1981)
- 6. huhtikuuta – Kurt Georg Kiesinger, saksalainen poliitikko (Saksan liittokansleri 1966–1969) (k. 1988)
- 22. huhtikuuta – Robert Oppenheimer, yhdysvaltalainen fyysikko (Manhattan-projektin johtava tiedemies) (k. 1967)
- 11. toukokuuta – Salvador Domingo Felipe Jacinto Dalí i Domènech (”Salvador Dalí”), espanjalainen taiteilija (”Muiston pysyvyys”) (k. 1989)
- 2. kesäkuuta – János Weißmüller (”Johnny Weissmuller”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Tarzan) ja uimari (olympiavoittaja) (k. 1984)
- 26. kesäkuuta – László Löwenstein (”Peter Lorre”), unkarilaissyntyinen näyttelijä (Maltan haukka) (k. 1964)
- 2. heinäkuuta – René Lacoste (”Krokotiili”), ranskalainen tennispelaaja ja liikemies (Lacoste) (k. 1996)
- 12. heinäkuuta – Ricardo Eliecer Neftalí Reyes Basoalto (”Pablo Neruda”), vuoden 1971 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut chileläinen runoilija (k. 1973)
- 8. elokuuta – Elsa Turakainen, suomalainen näyttelijä (k. 1992)
- 18. elokuuta – Aleksei Nikolajevitš Romanov, Venäjän keisari Nikolai II:n poika (k. 1918)
- 20. elokuuta – Alfons Almi, suomalainen oopperalaulaja ja oopperanjohtaja (k. 1991)
- 6. syyskuuta – Arvi Kivimaa, suomalainen kirjailija (k. 1984)
- 16. syyskuuta – Arvo Turtiainen, suomalainen kirjailija (k. 1980)
- 2. lokakuuta – Lal Bahadur Shastri, Intian pääministeri (k. 1966)
- 2. lokakuuta – Graham Greene, brittiläinen kirjailija (Hiljainen amerikkalainen) (k. 1991)
- 10. joulukuuta – Antonín Novotný, Tšekkoslovakian presidentti (k. 1975)
Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2. tammikuuta – Mathilde Bonaparte, seurapiirivaikuttaja (Westfalenin kuningas Jérôme Bonaparten tytär)
- 3. tammikuuta – Paraskeva Mikitina (”Larin Paraske”), inkeriläinen runonlaulaja
- 16. tammikuuta – Antero Warelius, suomalainen pappi ja kirjailija
- 5. maaliskuuta – Alfred von Waldersee, preussilainen kenraalimarsalkka
- 1. toukokuuta – Antonín Dvořák, tšekkiläinen säveltäjä ja muusikko (Rusalka)
- 10. toukokuuta – Sir John Rowlands (”Henry Morton Stanley”), walesilainen tutkimusmatkailija, toimittaja ja poliitikko
- 16. kesäkuuta – Eugen Schauman, suomalainen kouluylihallituksen apukamreeri, nationalisti ja aktivisti (Nikolai Bobrikovin surmaaja) (s. 1875)
- 17. kesäkuuta – Nikolai Bobrikov, venäläinen kenraali (Suomen kenraalikuvernööri)
- 3. heinäkuuta – Theodor Herzl, itävaltaunkarilainen toimittaja (sionismin luoja)
- 14. heinäkuuta – Paulus Krüger (”Oom Krüger”), eteläafrikkalainen poliitikko
- 15. heinäkuuta – Anton Tšehov, venäläinen näytelmäkirjailija (Lokki)
- 6. elokuuta – Eduard Hanslick, itävaltalainen musiikkitieteilijä (s. 1825)
- 4. lokakuuta – Frédéric Auguste Bartholdi (”Amilcar Hasenfratz”), ranskalainen kuvanveistäjä (Vapaudenpatsas)
- 13. marraskuuta – Henri Vallon, ranskalainen poliitikko
Nobelin palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nobelin fysiikanpalkinto: John Strutt ja lordi Rayleigh
- Nobelin kemianpalkinto: Sir William Ramsay
- Nobelin lääketieteen palkinto: Ivan Pavlov
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Frédéric Mistral ja José Echegaray y Eizaguirre
- Nobelin rauhanpalkinto: Institut de Droit International
Kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Paholaisen viulu – Joel Lehtonen
- Perm – Joel Lehtonen
- Kaunosielu – Eino Leino
- Simo Hurtta. Runoja Isonvihan ajoilta – Eino Leino
- Alppien poika – Hermann Hesse
- Merisusi – Jack London
- Nuoren miehen kädestä – Ilmari Kianto
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jean Sibeliuksen konsertit. Päivälehti, 07.02.1904, nro 31A, s. 3. Kansalliskirjasto Viitattu 29.06.2014.
- ↑ Jean Sibeliuksen konsertti (arvostelu). Päivälehti, 09.02.1904, nro 32, s. 3. Kansalliskirjasto Viitattu 29.06.2014.
- ↑ Lasten opetus kreikkalaiskatolisissa seurakunnissa.. Suomen Kansa, 07.05.1904, nro 101, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 29.06.2014.
- ↑ Suomen Osuuskauppojen Keskusosuuskunta perustettiin.. Työmies, 27.04.1904, nro 96, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 29.06.2014.
- ↑ Tampereen teatteri perustettiin.. Aamulehti, 17.05.1904, nro 112, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 29.06.2014.
- ↑ Tampereen Teatterin avajaisiin .... Aamulehti, 09.09.1904, nro 182, s. 3. Kansalliskirjasto Viitattu 29.06.2014.
- ↑ Päivälehti ainiaaksi lakkautettu. Päivälehti, 03.07.1904, nro 128A, s. 4. Kansalliskirjasto Viitattu 29.06.2014.
- ↑ Iisalmen-Kajaanin rata. Helsingin Sanomat, 16.10.1904, nro 14, s. 3. Kansalliskirjasto Viitattu 29.06.2014.
- ↑ Iisalmen-Kajaanin rautatie (pääkirjoitus). Uusi Suometar, 16.10.1904, nro 241, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 29.06.2014.
- ↑ Suomenmaan Valtiosäätyjen 1904 vuoden määräaikaiset Valtiopäivät. Suomalainen Wirallinen Lehti, 06.12.1904, nro 284, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 29.06.2014.