1925
Wikipedia
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta – Norjan pääkaupunki Kristiania nimettiin Osloksi.
- 3. tammikuuta – Mussolini ilmoitti ottavansa diktaattorin oikeudet.
- 15. tammikuuta – Suomessa alkoivat presidentin valitsijamiesvaalit. Kyseessä olivat ensimmäiset normaalit valitsijamiesvaalit.
- 21. tammikuuta – Albania julistautui tasavallaksi, Ahmed Zogusta tuli maan ensimmäinen presidentti.
- 29. tammikuuta – Neuvostoliiton sotakomissaari Lev Trotski erotettiin Josif Stalinin vaatimuksesta. Trotskin seuraajaksi tuli kenraali Mihail Frunze.
- 30. tammikuuta – Turkin hallitus karkotti Konstantinopolin patriarkan Istanbulista.
- 16. helmikuuta – Lauri Kristian Relander valittiin valitsijamiesvaalien kolmannella kierroksella Suomen toiseksi presidentiksi. Hänen vastaehdokkaanaan oli Edistyspuolueen ehdokas, vain 35-vuotias Suomen Pankin pääjohtaja Risto Ryti.
- 4. maaliskuuta – Calvin Coolidge vannoi virkavalansa Yhdysvaltain presidenttinä. Puhe lähetettiin ensimmäistä kertaa radiossa.
- 13. maaliskuuta – Scopesin oikeudenkäynti: Tennesseessa kiellettiin evoluution opetus.
- 16. maaliskuuta – Korkein oikeus määräsi Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen lakkautettavaksi.
- 18. maaliskuuta – Tornado surmasi 698 ihmistä Missourissa, Illinoisissa ja Indianassa.
- 31. maaliskuuta − Presidentti Relander myönsi eron Lauri Ingmanin hallitukselle ja nimitti Kokoomuksen entisen puheenjohtajan Antti Tulenheimon muodostaman hallituksen.
- 24. huhtikuuta − Suomen Muhamettilainen seurakunta ja Suomen Metodistikirkko merkittiin Suomen uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin.
- 25. huhtikuuta – Paul von Hindenburg valittiin Saksan valtakunnanpresidentiksi.
- 28. huhtikuuta – Winston Churchill ilmoitti Britannian palaavan kultakantaan.
- 1. toukokuuta – Kyproksesta tuli Britannian kruununsiirtomaa.
- 5. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi ns. Lex Pulkkisen eli lain puutavarayhtiöiden laittomasti hankkimien kiinteistöjen palauttamisesta.
- 21. toukokuuta – Presidentti Relander matkusti valtiovierailulle Viroon ja sai Tallinnassa suorastaan haltioituneen vastaanoton.
- 24. toukokuuta – Jämsän puukirkko paloi perustuksiaan myöten.
- 29. toukokuuta – Brittiläinen tutkimusmatkailija Percy Fawcett katosi epäselvissä olosuhteissa etsiessään muinaista kadonnutta kaupunkia Brasilian viidakossa.
- 19. kesäkuuta – Presidentti Relander matkusti valtiovierailulle Ruotsiin.
- 6. heinäkuuta − Tšekkoslovakiassa juhlittiin uskonpuhdistaja Jan Husin muistopäivää.
- 18. heinäkuuta – Adolf Hitler julkaisi Mein Kampfin.
- 21. heinäkuuta – High school -opettaja John T. Scopes tuomittiin evoluution opetuksen kieltäneen lain perusteella sadan dollarin sakkoihin Tennesseessä, Yhdysvalloissa.
- 29. heinäkuuta – Werner Heisenbergin julkaisusta Über quantentheoretische Umdeutung kinetischer und mechanischer Beziehungen alkoi nykyaikainen kvanttimekaniikka.
- 8. elokuuta − Yhdysvaltalainen salaseura Ku Klux Klan piti ”kansallisen kokouksen” Washingtonissa.
- 13. heinäkuuta − Norja otti haltuunsa Pohjoisella jäämerellä sijaitsevat Huippuvuoret ja Karhusaaren.
- 25. elokuuta – Ruotsin kuningas Kustaa V, kuningatar Victoria ja heidän poikansa prinssi Vilhelm saapuivat kolmipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen.
- 4. lokakuuta – Suomalainen torpedovene S2 upposi myrskyssä Pohjanlahdella, kaikki 56 merimiestä saivat surmansa.
- 5. lokakuuta – Grand Ole Opryn ensimmäinen lähetys.
- 12. joulukuuta – Iranin parlamentti siirsi šaahinaseman Pahlavin dynastian Reza Khanille.
- 14. joulukuuta − Itävaltalaisen säveltäjän Alban Bergin kohua herättänyt ooppera Wozzeck sai ensiesityksensä Berliinin valtionoopperassa. Teos perustui 1800-luvun alkupuolella eläneen saksalaisen kirjailijan Georg Büchnerin näytelmään Woyzeck.
- 21. joulukuuta – Sergei Eisensteinin panssarilaiva Potemkinin ensi-ilta Moskovassa.
tuntematon päivämäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Siilinjärvi muodostettiin.
- Lontoon ensimmäiset kaksikerrosbussit tulivat liikenteeseen.
- Espanjan ja Ranskan siirtomaajoukot tekivät maihinnousun Alhucemasissa Rif-sodassa.
Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta – Valentina Cortese, italialainen näyttelijä
- 4. tammikuuta – Veikko Hakulinen, suomalainen hiihtäjä (moninkertainen olympiavoittaja ja maailmanmestari) (k. 2003)
- 5. tammikuuta – Marjatta Pokela, suomalainen säveltäjä ja laulaja (k. 2002)
- 6. tammikuuta – John De Lorean, yhdysvaltalainen autotehtailija (k. 2005)
- 19. tammikuuta – Nina Bawden, kirjailija (k. 2012)
- 21. tammikuuta – Tommi Rinne, suomalainen näyttelijä (Ei ruumiita makuuhuoneeseen) (k. 1999)
- 26. tammikuuta – Paul Newman, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (k. 2008)
- 30. tammikuuta – Douglas Engelbart, yhdysvaltalainen keksijä (k. 2013)
- 8. helmikuuta – Jack Lemmon, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä ja elokuvaohjaaja (Piukat paikat) (k. 2001)
- 9. helmikuuta – Jaakko Valtanen, suomalainen kenraali
- 20. helmikuuta – Robert Altman, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (M.A.S.H. – armeijan liikkuva kenttäsairaala) (k. 2006)
- 21. helmikuuta – Sam Peckinpah, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja -tuottaja (Hurja joukko) (k. 1984)
- 12. maaliskuuta – Allan Liuhala, suomalainen lehtimies
- 15. maaliskuuta – Jaakko Jahnukainen, suomalainen toimitusjohtaja ja jazz-muusikko (Levyraadin juontaja) (k. 1980)
- 26. maaliskuuta – Pierre Boulez, ranskalainen säveltäjä, pianisti ja kapellimestari
- 30. maaliskuuta – Kurt Ingvall, suomalainen näyttelijä (k. 1987)
- 6. huhtikuuta – Ursula Pohjolan-Pirhonen, suomalainen kirjailija (k. 1984)
- 28. huhtikuuta – Manuel Santos, chileläinen lääkäri (k. 2000)
- 8. toukokuuta – Katri-Helena Eskelinen, suomalainen kansanedustaja ja ministeri
- 14. toukokuuta – Reidar Särestöniemi, suomalainen taidemaalari (k. 1981)
- 19. toukokuuta – Malcolm Little (”Malcolm X”), yhdysvaltalainen kansalaisoikeusaktivisti (k. 1965)
- 22. toukokuuta – Heimo Haitto, suomalainen viulisti (k. 1999)
- 24. toukokuuta – Mai Zetterling, ruotsalainen näyttelijä, käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja (k. 1994)
- 28. toukokuuta – Dietrich Fischer-Dieskau, saksalainen oopperalaulaja
- 29. toukokuuta – Sakari Virkkunen, suomalainen kirjailija ja toimittaja (k. 2000)
- 5. kesäkuuta – Ele Alenius, suomalainen poliitikko
- 21. kesäkuuta – Johannes Salminen, suomalainen kirjailija ja esseisti
- 29. kesäkuuta – Giorgio Napolitano, Italian presidentti
- 6. heinäkuuta – William Haley (”Bill Haley”), yhdysvaltalainen laulaja ("Bill Haley & His Comets") (Rock Around the Clock) (k. 1981)
- 11. heinäkuuta – Nicolai Gedda, ruotsalainen oopperalaulaja
- 25. heinäkuuta – Jutta Zilliacus, suomalaisvirolainen poliitikko, kirjailija ja toimittaja
- 29. heinäkuuta – Mikis Theodorakis, kreikkalainen säveltäjä (Kerro minulle, Zorbas)
- 31. heinäkuuta – Juhani Kumpulainen, suomalainen näyttelijä (k. 1991)
- 9. elokuuta – Erik Allardt, suomalainen sosiologi ja akateemikko (Hyvinvoinnin ulottuvuuksia)
- 18. elokuuta – Brian Aldiss, brittiläinen tieteiskirjailija (Helliconian kevät)
- 2. syyskuuta – Assi Nortia, suomalainen näyttelijä (k. 1989)
- 8. syyskuuta – Richard Henry Sellers (”Peter Sellers”), englantilainen näyttelijä (Tohtori Outolempi) (k. 1980)
- 28. syyskuuta – Seymour Cray, yhdysvaltalainen tietokonesuunnittelija (Cray Researchin perustaja) (k. 1996)
- 8. lokakuuta – Nils Olof Hellbom (”Olle Hellbom”), ruotsalainen elokuvaohjaaja (Vaahteramäen Eemeli) (k. 1982)
- 13. lokakuuta – Margaret Thatcher, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (1979–1990)
- 16. lokakuuta – Angela Lansbury, englantilaissyntyinen näyttelijä
- 24. lokakuuta – Helena Anhava, suomalainen runoilija, kirjailija ja suomentaja
- 25. lokakuuta – Yki Nummi, suomalainen muotoilija (k. 1984)
- 1. marraskuuta – Matti Pekkanen, suomalainen diplomi-insinööri ja valtakunnansovittelija (”pekkaspäivät”)
- 6. marraskuuta – Lasse Heikkilä, suomalainen runoilija (k. 1961)
- 10. marraskuuta – Richard Walter Jenkins (”Richard Burton”), walesilainen näyttelijä (Kuka pelkää Virginia Woolfia?) (k. 1984)
- 13. marraskuuta – Martti Tiuri, suomalainen tekniikan tohtori, professori ja kansanedustaja
- 20. marraskuuta – Robert F. Kennedy, yhdysvaltalainen poliitikko (oikeusministeri, senaattori ja presidenttiehdokas) (k. 1968)
- 24. marraskuuta – William F. Buckley, yhdysvaltalainen poliittinen vaikuttaja ja kirjailija
- 5. joulukuuta – Anastasio Somoza Debayle, Nicaraguan presidentti (1967–1972 ja 1974–1997) (k. 1980)
- 8. joulukuuta – Sammy Davis, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (k. 1990)
- 14. joulukuuta – Åke Blomqvist, suomalainen tanssinopettaja, opetusneuvos (k. 2013)
- 25. joulukuuta – Carlos Castaneda, perulaissyntyinen kirjailija (Matka Ixtlaniin) (k. 1998)
- 27. joulukuuta – Michel Piccoli, ranskalainen näyttelijä
Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 6. tammikuuta – Usko Nyström, suomalainen arkkitehti (Imatran Valtionhotelli) (s. 1861)
- 3. helmikuuta – Oliver Heaviside, brittiläinen insinööri, matemaatikko ja fyysikko (s. 1850)
- 24. helmikuuta – Hjalmar Branting, Ruotsin pääministeri (s. 1860)
- 28. helmikuuta – Friedrich Ebert, saksalainen valtakunnankansleri ja Weimarin tasavallan ensimmäinen presidentti (s. 1871)
- 7. toukokuuta – Teodor Oskar Frosterus (”Teuvo Pakkala”), suomalainen kirjailija (Tukkijoella) (s. 1862)
- 12. maaliskuuta – Sun Yat-sen, kiinalainen vallankumousjohtaja ja poliitikko (Guomindangin perustaja ja Kiinan tasavallan ensimmäinen presidentti) (s. 1866)
- 30. maaliskuuta – Rudolf Steiner, itävaltalainen filosofi (antroposofian kehittäjä) (s. 1861)
- 20. huhtikuuta – Eric Tigerstedt (”Suomen Edison”), suomalainen keksijä (s. 1887)
- 1. heinäkuuta – Éric Alfred Leslie Satie (”Erik Satie”), ranskalainen säveltäjä (Gymnopédies) (s. 1866)
- 25. elokuuta – Franz Conrad von Hötzendorf, itävaltaunkarilainen sotamarsalkka (Itävalta-Unkarin ylipäällikkö ensimmäisessä maailmansodassa) (s. 1852)
- 16. syyskuuta – Aleksandr Fridman, neuvostoliittolainen kosmologi ja matemaatikko (Fridmanin yhtälöt) (s. 1888)
- 27. syyskuuta – Runar Schildt, suomalainen kirjailija (s. 1888)
- 11. lokakuuta – Mikael Lybeck, suomalainen kirjailija (s. 1864)
- 23. marraskuuta – Pietari Kurvinen, suomalainen lähetyssaarnaaja ja hengellinen kirjailija (s. 1842)
- 26. marraskuuta – Magnus Enckell, suomalainen taidemaalari (s. 1870)
- 9. joulukuuta – Pablo Iglesias, espanjalainen sosialistipoliitikko (s. 1850)
Nobelin palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nobelin fysiikanpalkinto: James Franck ja Gustav Hertz
- Nobelin kemianpalkinto: Richard Zsigmondy
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: George Bernard Shaw
- Nobelin rauhanpalkinto: Sir Austen Chamberlain ja Charles Dawes
Kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Töllinmäki – Frans Eemil Sillanpää
- Värväri – Artturi Leinonen
- Maan hiljaiset – Arvi Järventaus
- Runoilija Aatami Kuuskosken elämä – Arvi Järventaus
- Punainen mies – Joel Lehtonen
- Elämäni kuvakirja. Erään aikansa lapsen muistoja, mielialoja ja mietelmiä – Eino Leino
- K.H.P.V. Kohtuullisen hutikan pyhä veljeskunta – Ilmari Kianto
- Suloisessa Suomessamme: pientä seikkailua Sirkka-Liisan kanssa rajaseudulla – Ilmari Kianto
- Hallan jääkärit: korpisatunäytelmä – Ilmari Kianto
- Runotyttö maineen poluilla – L. M. Montgomery