1964
Wikipedia
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
tammi–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta – Forssa muuttui kaupungiksi ja Lapua kauppalaksi. Naantalin maalaiskunta liitettiin Naantalin kaupunkiin.
- 1. tammikuuta – Bolivia, Norsunluurannikko ja Tšekkoslovakia tulivat YK:n turvallisuusneuvoston jäseniksi vuoden 1965 loppuun saakka ulottuneelle kaksivuotiskaudelle.
- 1. tammikuuta − Suomessa tuli voimaan uusi liikevaihtoverolaki.
- 1. tammikuuta – Tapaturmantorjunta ry:n liikennejaos Talja ilmoitti, että noin 900 ihmistä oli saanut surmansa tieliikenneonnettomuuksissa vuoden 1963 aikana.
- 2. tammikuuta – Ghanan presidenttiä Kwame Nkrumahia vastaan tehtiin murhayritys.
- 3. tammikuuta – Ylitornion ja Pellon välinen rataosuus avattiin liikenteelle.
- 5. tammikuuta – Ensimmäinen tapaaminen katolisen ja ortodoksisen kirkon ylimmän tason edustajien välillä sitten 1400-luvun. Paavi Paavali VI ja patriarkka Athenagoras I tapasivat Jerusalemissa.
- 9. tammikuuta – Yhdysvaltain sotilaiden ja panamalaisten välinen yhteenotto Panaman kanavan alueella johti 25 ihmisen kuolemaan ja kansainväliseen selkkaukseen.
- 10. tammikuuta – Panama katkaisi diplomaattisuhteensa Yhdysvaltoihin.
- 11. tammikuuta – Yhdysvaltain lääkintöhallituksen ylijohtaja Luther Terry raportoi, että tupakointi voi olla vaarallista terveydelle.
- 12. tammikuuta – Nationalistikapinalliset kaatoivat Sansibarin arabihallituksen.
- 13. tammikuuta – Kuuban johtaja Fidel Castro saapui ensimmäiselle vierailulleen Neuvostoliittoon.
- 22. tammikuuta – Kenneth Kaundasta tuli ensimmäinen Pohjois-Rhodesian presidentti.
- 28. tammikuuta – Neuvostoliiton ilmavoimat ampui alas USA:n hävittäjäkoneen, joka eksyi Itä-Saksan puolelle Erfurtin lähellä. Kaikki miehistön jäsenet saivat surmansa.
- 29. tammikuuta – Neuvostoliitto laukaisi kaksi satelliittia, Elektron I ja Elektron II samalla kantoraketilla.
- 29. tammikuuta – Innsbruckissa alkoivat talviolympialaiset.
- 30. tammikuuta – Kenraalimajuri Nguyễn Khánh kaappasi vallan Dương Văn Minhiltä Etelä-Vietnamissa.
- 30. tammikuuta − SDP:n kansanedustaja Väinö Tikanoja kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli Akseli Roden.
- 1. helmikuuta - The Beatles nousee ensimmäistä kertaa listaykköseksi Yhdysvalloissa kappaleella I Want To Hold Your Hand
- 6. helmikuuta – Kuuba katkaisi veden saannin Yhdysvaltain tukikohtaan Guantanamo Bayhin Yhdysvaltain vangittua neljä päivää aikaisemmin neljä kuubalaista kalastusalusta Floridan rannikolla.
- 11. helmikuuta – Kreikkalaisten ja turkkilaisten välisiä yhteenottoja puhkesi Limassolissa Kyproksella.
- 11. helmikuuta – Taiwan katkaisi diplomaattiset suhteet Ranskaan sen tunnustettua Kiinan kansantasavallan. Myös Yhdysvallat arvosteli voimakkaasti Ranskan päätöstä.
- 21. helmikuuta – Tamvision koko osakekanta siirtyi Yleisradion omistukseen.
- 27. helmikuuta – Suomen Kulttuurirahasto vietti 25-vuotisjuhliaan.
- 28. helmikuuta − SDP:n kansanedustaja Georg Eriksson kuoli. Uudeksi kansanedustajaksi tuli Veikko Mattila.
- 4. maaliskuuta – Malta sai itsenäisyyden.
- 6. maaliskuuta – Konstantin II:sta tuli Kreikan kuningas.
- 11. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen matkusti viralliselle vierailulle Viroon, jossa vierailun isäntänä oli Viron puoluejohtaja Johannes Käbin.
- 14. maaliskuuta – Jury tuomitsi Jack Rubyn syylliseksi John F. Kennedyn murhasta epäillyn Lee Harvey Oswaldin murhaan.
- 17. maaliskuuta – Helsingin poliisilaitos hylkäsi Eläintarhan ajojen järjestäjien lupahakemuksen ja kielsi Eläintarhan radan käytön moottoriurheiluun, koska rata katsottiin edellisinä vuosina sattuneiden vakavien onnettomuuksien vuoksi hengenvaaralliseksi. Vuoden 1963 ajot jäivät siten viimeisiksi.
- 20. maaliskuuta – Euroopan avaruusjärjestön edeltäjä ESRO (European Space Research Organization) perustettiin 14. kesäkuuta 1962 allekirjoitetun sopimuksen mukaan.
- 25. maaliskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri U Thant nimitti suurlähettiläs Sakari Tuomiojan Kyproksen kriisin sovittelijaksi.
- 26. maaliskuuta – Puolustusministeri Robert McNamara vahvisti uudelleen Yhdysvaltain tuen Etelä-Vietnamin hallitukselle kommunismia vastaan. Vietnamin sodan tapahtumat laajenivat entisestään.
- 27. maaliskuuta – Pitkäperjantain maanjäristys Alaskassa. Richterin asteikoltaan 9,2 ollut järistys on voimakkain tunnettu maanjäristys Pohjois-Amerikan historiassa. Järistys aiheutti valtavaa tuhoa Anchoragessa.
- 28. maaliskuuta – Ensimmäinen piraattiradio, Radio Caroline, perustettiin.
- 31. maaliskuuta – Armeija syrjäytti Brasilian presidentti João Goulartin. Tätä seurasi 21-vuotinen diktatuuri.
huhti–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. huhtikuuta – Lakisääteinen sairausvakuutus tuli Suomessa voimaan viimeisimpien maiden joukossa Euroopassa.
- 5. huhtikuuta – Tuntematon henkilö ampui Bhutanin päämiehen Jigme Dorfin Puncholingissa, lähellä Intian rajaa.
- 6. huhtikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja Pravda moitti Maalaisliiton puheenjohtajaa V. J. Sukselaista siitä, että tämä oli osallistunut vanhojen virolaisten ystäviensä järjestämiin juhliin Ruotsissa.
- 9. huhtikuuta – Oikeudenkäynti vakoilusta syytettyä eversti Stig Wennerströmiä vastaan alkoi Tukholmassa.
- 19. huhtikuuta – Prikaatikenraali Kouprasith Abhayin vallankaappaus syrjäytti Laosin hallituksen.
- 20. huhtikuuta – Lyndon B. Johnson ja Nikita Hruštšov ilmoittivat samanaikaisesti New Yorkissa ja Moskovassa aikeista vähentää ydinaseiden tuotantoa.
- 20. huhtikuuta – Nelson Mandela piti puheensa I Am Prepared to Die Rivonian oikeudenkäynnin aluksi.
- 25. huhtikuuta – Suomalainen YK-pataljoona lähti yhdysvaltalaisilla joukkojenkuljetuskoneilla Helsinki-Vantaan lentoasemalta Kyprokselle.
- 26. huhtikuuta – Tanganjika ja Sansibar yhdistyivät Tansaniaksi.
- 26. huhtikuuta – Valtiokonttorin pääjohtaja Esa Kaitila valittiin Suomen Kansanpuolueen uudeksi puheenjohtajaksi.
- 26. huhtikuuta – Eduskunta hyväksyi lain YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevien suomalaisten palvelussuhteista, oikeudellisesta asemasta ja sosiaaliturvasta.
- 30. huhtikuuta − Kokoomuksen kansanedustaja, rehtori Olli Aulanko kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli varatuomari Timo Mäki.
- 5. toukokuuta – 14 säiliövaunua ja yli 200 tonnia bensiiniä ja kevyttä polttoöljyä tuhoutui junapalossa Kouvolan ja Mikkelin välisellä rataosalla Mäntyharjulla lähellä Outisen seisaketta. Onnettomuuden aiheutti erään vaunun akselin laakerien ylikuumeneminen.
- 11. toukokuuta − SKDL:n kansanedustaja, joulukuussa 1963 kuolleen Yrjö Murron tilalle eduskuntaan tullut Johannes Mustonen kuoli. Uudeksi kansanedustajaksi tuli Paavo Lagerroos.
- 14. toukokuuta – Ruotsin valtiopäivien perustuslakivaliokunta moitti entistä ulkoministeriä Östen Undénia siitä, ettei tämä ollut erottanut Stig Wennerströmiä ulkoministeriön palveluksesta, vaikka hän oli ollut tietoinen Wennerströmin vakoilutoiminnasta.
- 20. toukokuuta – Suomen YK-pataljoonaan kuulunut alikersantti Juhani Matikainen sai surmansa turkkilaisten kanssa käydyssä laukaustenvaihdossa Kyproksella. 22-vuotias Matikainen oli ensimmäinen YK-tehtävissä kaatunut suomalainen.
- 24. toukokuuta – Ihmisiä tallautui kuoliaaksi Perun ja Argentiinan välisessä jalkapallo-ottelussa Perun pääkaupungissa Limassa. Kotiyleisö ryntäsi kentälle suututtuaan erotuomarin päätökseen, jolloin heikompivoimaiset jäivät jalkoihin.[1]
- 24. toukokuuta – Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto (TPSL) hylkäsi sopimusluonnoksen SDP:n kanssa. Aarre Simonen valittiin puheenjohtajaksi Emil Skogin tilalle, joka siirtyi takaisin SDP:hen.
- 24. toukokuuta – Cliff Richard esiintyi Helsingin Linnanmäellä.[2]
- 3. kesäkuuta – Etelä-Korean presidentti Park Chung-hee julisti sotatilalain Soulissa poliisin oltua kykenemätön 10 000 mielenosoittajan hallintaan. Protestit alkoivat aikeesta palauttaa diplomaattiset ja kauppasuhteet Japaniin.
- 12. kesäkuuta – Nelson Mandela ja seitsemän muuta tuomittiin elinkautiseen vankeuteen Etelä-Afrikassa.
- 12. kesäkuuta – Eversti Stig Wennerström tuomittiin vakoilusta elinkautiseen pakkotyöhön. Lisäksi hänet tuomittiin maksamaan Ruotsin valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä lähes 500 000 kruunua sekä menettämään sotilasarvonsa.
- 13. kesäkuuta – Tohtori Johannes Virolainen valittiin Maalaisliito uudeksi puheenjohtajaksi. Hän voitti edeltäjänsä V. J. Sukselaisen vain niukasti äänin 888–866.
- 25. kesäkuuta – Vatikaani tuomitsi ehkäisypillerin.
heinä–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 4. heinäkuuta – Suomen ensimmäinen ruletti avattiin Maarianhaminan seurahuoneella.[3]
- 6. heinäkuuta – Malawi julistautui itsenäiseksi.
- 8. heinäkuuta – Kansainvälinen työjärjestö ILO tuomitsi Etelä-Afrikan harjoittaman rotuerottelupolitiikan.
- 27. heinäkuuta – Vietnamin sota: Vietnamiin lähetettiin vielä 5 000 sotilasneuvonantajaa, Yhdysvaltain joukkojen kokonaismääräksi tuli 21 000.
- 2. elokuuta – Ensimmäinen Tonkininlahden välikohtaus.
- 5. elokuuta – Operaatio ”Pierce Arrow”: Yhdysvaltain lentokoneet tukialus USS Ticonderogalta ja USS Constellationilta iskivät Pohjois-Vietnamiin kostoksi hyökkäyksestä hävittäjiä vastaan Tonkininlahdella.
- 5. elokuuta – Kapinallisten simba-armeija hyökkäsi Kongossa Stanleyvilleen (nyk. Kisangani) ja otti 1 000 länsimaista panttivankia.
- 16. elokuuta – Etelä-Vietnamissa tuli voimaan uusi perustuslaki jonka kirjoittamisessa Yhdysvaltain lähetystö auttoi.
- 2. syyskuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja Pravda rinnasti Kiinan pyrkimykset alueidensa laajentamiseksi Hitlerin Saksaan. Kiina oli esittänyt laajoja aluevaatimuksia useille naapurimailleen.
- 5. syyskuuta – NASA laukaisi ensimmäisen geofysikaalisen observatorion OGO-1:n kiertoradalle.
- 12. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Reino Lehdon virkamieshallitukselle ja nimitti Johannes Virolaisen muodostaman uuden hallituksen. Lehto nimitettiin Uudenmaan läänin maaherraksi 18. syyskuuta. Edellinen maaherra Väinö Meltti oli kuollut toukokuussa.
- 15. syyskuuta – Puoluejohtaja Nikita Hruštšov sanoi Neuvostoliiton kehittäneen ”hirvittäviä uusia aseita”, mikä herätti laajaa mielipiteiden vaihtoa kautta maailman.
- 18. syyskuuta – Kreikan kuningas Konstantin II ja prinsessa Anne-Marie vihittiin avioliittoon Ateenassa.
- 24. syyskuuta – Warrenin komission raportti presidentti John F. Kennedyn murhasta julkaistiin.
- 27. syyskuuta – Järvenpäässä paljastettiin Erkki Erosen veistämä Jean Sibeliuksen patsas.
loka–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 4. lokakuuta – Suomen kunnallisvaalien ensimmäinen päivä. Parhaiten vaaleissa menestyi SDP, eniten paikkoja menettivät pientalonpojat.
- 10. lokakuuta – Tokion olympiakisojen avajaiset.
- 11. lokakuuta – Helsingin hiippakunnan piispa Martti Simojoki vihittiin arkkipiispaksi edellisen arkkipiispan Ilmari Salomiehen jäätyä eläkkeelle.
- 12. lokakuuta – Neuvostoliiton ”Voshod 1” oli ensimmäinen avaruusalus, jossa oli usean hengen miehistö ilman avaruuspukuja.
- 14. lokakuuta – Martin Luther King sai nuorimpana koskaan palkittuna Nobelin rauhanpalkinnon rasismin vastaisesta työstään.
- 14. lokakuuta – Nikita Hruštšov syrjäytettiin Neuvostoliiton johdosta, Leonid Brežnev ja Aleksei Kosygin ottivat vallan.
- 15. lokakuuta – Britannian työväenpuolue voitti vaalit päättäen konservatiivien 13 vuoden vallan. Harold Wilsonista tuli Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri.
- 16. lokakuuta – Kiinan kansantasavalta räjäytti ensimmäisen atomipomminsa Sinkiangissa.
- 24. lokakuuta – Pohjois-Rhodesia itsenäistyi Sambiana.
- 3. marraskuuta – Bolivian presidentti Víctor Paz Estenssoron hallitus syrjäytettiin kenraali Alfredo Obando Candian vallankaappauksessa.
- 3. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentti Lyndon B. Johnson voitti vaaleissa haastajansa Barry Goldwaterin.
- 10. marraskuuta – Australia päätti palauttaa asevelvollisuuden Indonesian Borneon sodan vuoksi.
- 22. marraskuuta – Helsingin hiippakunnan uusi piispa Aarre Lauha vihittiin virkaansa.
- 24. marraskuuta – Belgialaiset laskuvarjojoukot ja palkkasoturit valtasivat Stanleyvillen, mutta usea panttivanki sai surmansa taistelussa.
- 28. marraskuuta – Yhdysvaltain turvallisuusneuvosto päätti suositella Pohjois-Vietnamin pommitusten laajentamista.
- 30. marraskuuta – Brittiläinen valtiomies Sir Winston Churchill täytti 90 vuotta.
- 1. joulukuuta – Malta, Malawi ja Sambia hyväksyttiin YK:n jäsenmaiksi, jolloin järjestön jäsenmäärä nousi 115:een.
- 3. joulukuuta – Radioinsinööriseura muutti nimensä Elektroniikkainsinöörien seuraksi.
- 5. joulukuuta – Hufvudstadsbladet täytti sata vuotta.
- 7. joulukuuta – Lahden yleisradioasema mykistyi antennilankojen pudottua maahan kovassa tuulessa.
- 8. joulukuuta – Raumalla hukkui 28 ihmistä, kun satamahinaaja törmäsi puolustusvoimien moottoriveneeseen, joka oli viemässä vieraita Kuuskajaskarin linnakesaaren alokastanssiaisiin.
- 10. joulukuuta – Nobelin palkinnot jaettiin Tukholmassa ja Oslossa. Ranskalainen kirjailija Jean-Paul Sartre oli Ruotsin akatemialle lähettämässään kirjeessä kieltäytynyt hänelle myönnetystä kirjallisuuspalkinnosta "henkilökohtaisista syistä". Kirjallisuuspalkintoa olivat aiemmin kieltäytyneet vastaanottamasta George Bernard Shaw vuonna 1925 ja Boris Pasternak vuonna 1958.
- 11. joulukuuta – Arkkipiispa Martti Simojoki tuomitsi Suomen kansanopistolaitoksen 75-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa Hannu Salaman romaanin Juhannustanssit ja teoksen kustantajan Otavan. Arkkipiispan mielipiteen katsottiin yleisesti edustavan kirkon virallista kantaa. Tästä syttyi ”Salama-sota”.
- 11. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti taidemaalari Sam Vannin akateemikoksi. Samalla Kekkonen esitti Suomen Akatemiaa koskevan lain kumoamista, koska akatemia ei hänen mielestään ollut täyttänyt siihen asetettuja odotuksia.
- 14. joulukuuta – Jean-Paul Sartre kieltäytyi Nobelin kirjallisuuspalkinnosta.
- 17. joulukuuta – Ryhmä Kokoomuksen kansanedustajia Margit Borg-Sundmanin johdolla teki Juhannustanssit-romaaniin viitaten eduskuntakyselyn siitä, onko hallitus tietoinen, että ”maassa julkaistaan lain vastaisesti jumalanpilkkaa sisältävää ja sukupuolikuria loukkaavaa kirjallisuutta”. Kyselyn olivat allekirjoittaneet Borg-Sundmanin lisäksi muiden muassa Aksel Airo, Reino Ala-Kulju, Anna-Liisa Linkola, Olavi Lähteenmäki ja Juha Rihtniemi.
- 21. joulukuuta – Neuvostoliiton presidentti Anastas Mikojan saapui vierailulle Suomeen ja luovutti sen aikana presidentti Urho Kekkoselle Neuvostoliiton myöntämän Leninin kunniamerkin.
- 21. joulukuuta – Sähkökatkos pimensi koko Etelä-Suomen illalla.
- 23. joulukuuta – Nobel-palkittu tohtori Martin Luther King sanoi pitävänsä mahdollisena, että Yhdysvalloissa on 25 vuoden kuluttua mustaihoinen presidentti.
- 29. joulukuuta – Maisteri Eino S. Repo valittiin Yleisradion uudeksi pääjohtajaksi eläkkeelle jäävän Einar Sundströmin tilalle.
- 31. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi pakinoitsija Väinö Nuortevalle (Olli) professorin arvonimen. Nuorteva oli toiminut Uuden Suomen pakinoitsijana vuodesta 1921 ja julkaissut useita pakinakokoelmia.
tuntematon päivämäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yleisradio osti TES-TV:n ja muutti sen nimeksi TV2. Samalla Suomen Televisio -kanavan nimeksi tuli TV1.
- BASIC-ohjelmointikieli kehitettiin.
Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2. tammikuuta - Taisto Oksanen, suomalainen näyttelijä
- 6. tammikuuta – Jyrki Kasvi, suomalainen kansanedustaja
- 7. tammikuuta – Nicolas Kim Coppola (”Nicolas Cage”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Leaving Las Vegas)
- 15. tammikuuta – Osmo Tapio Räihälä, suomalainen säveltäjä
- 27. tammikuuta – Bridget Fonda, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 5. helmikuuta – Antti Pääkkönen, suomalainen näyttelijä
- 5. helmikuuta – Michael Andrew ”Duff” McKagan, yhdysvaltalainen basisti (Guns N’ Roses)
- 18. helmikuuta – Matt Dillon, yhdysvaltalainen näyttelijä (Sekaisin Marista)
- 9. maaliskuuta – Juliette Binoche, ranskalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Englantilainen potilas)
- 11. maaliskuuta – Raimo Helminen, suomalainen jääkiekkoilija
- 11. maaliskuuta – Leena Lehtolainen, suomalainen rikoskirjailija (Ensimmäinen murhani)
- 17. maaliskuuta – Leena Vanamo, suomalainen iskelmälaulaja
- 19. maaliskuuta – Olli Lindholm, suomalainen laulaja ja kitaristi (Yö)
- 3. huhtikuuta – Nigel Farage, brittiläinen poliitikko
- 7. huhtikuuta – Russell Crowe, uusiseelantilainen Oscar-palkittu näyttelijä (Gladiator)
- 12. huhtikuuta – Claudia Jung, saksalainen laulaja
- 15. huhtikuuta – Jorma ”Jope” Ruonansuu, suomalainen muusikko, näyttelijä ja koomikko
- 16. huhtikuuta – Sören Olsson, ruotsalainen kirjailija
- 17. huhtikuuta – Maynard James Keenan, yhdysvaltalainen laulaja (A Perfect Circle)
- 18. huhtikuuta – Anne Holmlund, suomalainen poliitikko
- 20. huhtikuuta – Ari Häyrinen, suomalainen kirkkomuusikko ja kuoronjohtaja
- 25. huhtikuuta – Andy Bell, brittiläinen laulaja ("Erasure")
- 3. toukokuuta – Ron Hextall, kanadalainen jääkiekkoilija
- 9. toukokuuta - Reijo Paananen, suomalainen poliitikko
- 19. toukokuuta – Timo Parvela, suomalainen kirjailija
- 26. toukokuuta – Leonard Albert ”Lenny” Kravitz, yhdysvaltalainen kitaristi ja laulaja
- 26. toukokuuta – Ilkka Talasranta, viihteen monitoimimies (k. 2013)
- 19. kesäkuuta – Boris Johnson, brittiläinen poliitikko
- 22. kesäkuuta – Amy Brenneman, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 26. kesäkuuta – Tommi Mäkinen, suomalainen ralliajaja (nelinkertainen maailmanmestari)
- 30. kesäkuuta – Anu Hälvä, suomalainen näyttelijä ja laulaja
- 9. heinäkuuta – Courtney Michelle Harrison (”Courtney Love”), yhdysvaltalainen muusikko (Hole)
- 26. heinäkuuta – Sandra Bullock, yhdysvaltalais-saksalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Elämä pelissä)
- 30. heinäkuuta – Vivica A. Fox, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 2. syyskuuta – Keanu Reeves, libanonilaissyntyinen kanadalainen näyttelijä (Matrix)
- 13. syyskuuta – Kari Hietalahti, suomalainen näyttelijä
- 15. syyskuuta – Sirpa Kähkönen, suomalainen kirjailija
- 30. syyskuuta – Monica Bellucci, italialainen näyttelijä ja valokuvamalli
- 14. lokakuuta – Tuija Eveliina Hietamies (”Eve Hietamies”), suomalainen kirjailija ja toimittaja (Huomenna on paremmin)
- 23. lokakuuta – Roberto Agustín Miguél Santiago Samuel Trujillo Veracruz (”Rob Trujillo”), yhdysvaltalainen basisti ("Metallica")
- 26. lokakuuta – Marc Lépine, kanadalainen sarjamurhaaja (k. 1989)
- 31. lokakuuta – Marco van Basten, alankomaalainen jalkapalloilija
- 9. joulukuuta – Paul Landers, saksalainen kitaristi ("Rammstein")
- 13. joulukuuta – Hideto Matsumoto, japanilainen muusikko ("X Japan") (k. 1998)
Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 4. tammikuuta – Severi Savonen, suomalainen tuberkuloosilääkäri ja kansanterveystyön edistäjä (s. 1886)
- 18. tammikuuta – Tyko Reinikka, suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja (s. 1887)
- 29. tammikuuta – Alan Ladd, yhdysvaltalainen näyttelijä (Etäisten laaksojen mies) (s. 1913)
- 8. helmikuuta – Ernst Kretschmer, saksalainen psykiatri (s. 1888)
- 15. helmikuuta – Aarne Blick, suomalainen jääkärikenraali (Mannerheim-ristin ritari) (s. 1894)
- 6. maaliskuuta – Paul I, Kreikan kuningas (s. 1901)
- 9. maaliskuuta – Paul Erich von Lettow-Vorbeck, saksalainen kenraali (Saksan joukkojen komentaja Itä-Afrikassa ensimmäisessä maailmansodassa) (s. 1870)
- 16. maaliskuuta – Väinö Arola, suomalainen poliitikko ja maanviljelysneuvos (s. 1893)
- 23. maaliskuuta – László Löwenstein (”Peter Lorre”), unkarilaissyntyinen näyttelijä (Maltan haukka) (s. 1904)
- 5. huhtikuuta – Douglas MacArthur, yhdysvaltalainen kenraali (s. 1880)
- 14. huhtikuuta – Rachel Carson, yhdysvaltalainen biologi ja kirjailija (Äänetön kevät) (s. 1907)
- 16. huhtikuuta – Jorma Korpela, suomalainen kirjailija (s. 1910)
- 29. huhtikuuta – Hilma Jalkanen, suomalainen naisvoimistelun uranuurtaja (s. 1889)
- 3. toukokuuta – Gösta Diehl, suomalainen taidemaalari (s. 1899)
- 3. toukokuuta – Väinö Meltti, suomalainen poliitikko ja maaherra (s. 1898)
- 4. toukokuuta – Kaarel Robert Pusta, virolainen poliitikko ja diplomaatti (s. 1883)
- 9. toukokuuta – Lauri Simonsuuri, suomalainen kansanrunoudentutkija (s. 1910)
- 17. toukokuuta – Otto Wille Kuusinen, suomalais-neuvostoliittolainen kommunistipoliitikko (Terijoen hallituksen pääministeri) (s. 1881)
- 27. toukokuuta – Ruben Oskar Auervaara, suomalainen huijari (s. 1906)
- 27. toukokuuta – Jawaharlal Nehru (”Pandit Nehru”), ensimmäinen Intian pääministeri (s. 1889)
- 3. kesäkuuta – Frans Eemil Sillanpää (”Taata”), vuoden 1939 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut suomalainen kirjailija (Hurskas kurjuus) (s. 1888)
- 14. heinäkuuta – Axel, Tanskan prinssi (s. 1888)
- 19. heinäkuuta – Olavi Paavolainen, suomalainen kirjailija (Synkkä yksinpuhelu) (s. 1903)
- 23. heinäkuuta – Oskari Lehtonen, suomalainen lakimies ja poliitikko (s. 1889)
- 7. elokuuta – Aleksander Zawadzki, Puolan presidentti (s. 1899)
- 12. elokuuta – Ian Fleming, brittiläinen kirjailija (James Bond) (s. 1908)
- 13. elokuuta – Oiva Kallio, suomalainen arkkitehti (Äyräpään kirkko) (s. 1884)
- 21. elokuuta – Palmiro Togliatti, italialainen kommunistijohtaja (s. 1893)
- 24. elokuuta – Uuno Alanko (”Uno Alanco”), suomalainen taidemaalari (s. 1878)
- 28. elokuuta – Yrjö Suomalainen, suomalainen viulisti ja musiikkikirjailija (s. 1893)
- 9. syyskuuta – Sakari Tuomioja, suomalainen poliitikko ja diplomaatti (virkamieshallituksen pääministeri) (s. 1911)
- 13. syyskuuta – Lempi Jääskeläinen, suomalainen kirjailija (s. 1900)
- 21. syyskuuta – Otto Grotewohl, DDR:n pääministeri (s. 1894)
- 28. syyskuuta – Harpo Marx, yhdysvaltalainen koomikko (Marxin veljekset) (s. 1888)
- 15. lokakuuta – Cole Porter, yhdysvaltalainen säveltäjä (”Love for Sale”) (s. 1891)
- 20. lokakuuta – Herbert Hoover, Yhdysvaltain presidentti (s. 1874)
- 26. lokakuuta – Louis Sparre, ruotsalais-suomalainen taidemaalari (s. 1863)
- 29. lokakuuta – Väinö Salovaara, suomalainen poliitikko (s. 1888)
- 8. marraskuuta – Viljo Revell, suomalainen arkkitehti (Toronton kaupungintalo) (s. 1910)
- 12. marraskuuta – Rickard Sandler, Ruotsin pääministeri (s. 1884)
- 28. marraskuuta – Ville Pörhölä, suomalainen moukarinheittäjä ja kuulantyöntäjä (olympiavoittaja) (s. 1897)
- 6. joulukuuta – Pentti Eskola, suomalainen geologi (Eskolaiitti) (s. 1883)
- 19. joulukuuta – Mauno Vannas, suomalainen silmälääkäri, professori ja poliitikko (s. 1891)
Nobelin palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nobelin fysiikanpalkinto: Charles Townes, Nikolai Basov ja Aleksandr Prohorov
- Nobelin kemianpalkinto: Dorothy Crowfoot Hodgkin
- Nobelin lääketieteen palkinto: Konrad Bloch ja Feodor Lynen
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Jean-Paul Sartre (kieltäytyi palkinnosta)
- Nobelin rauhanpalkinto: Martin Luther King
Kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ihmiskunnan viholliset I-II – Mika Waltari
- Suomen herttua Juhana – Ursula Pohjolan-Pirhonen
- Juhannustanssit – Hannu Salama
- Maa on syntinen laulu – Timo K. Mukka
- Viiden tien risteys – Mauri Sariola
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1965, Otava 1964, Helsinki, s. 44.
- ↑ Cliff Richard Suomessa Elävä arkisto. Viitattu 20.2.2015.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1965, s. 50.