1968
Wikipedia
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
tammikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta – Harjavallan kunta muutettiin kauppalaksi ja Kuusjärven kunta Outokummun kauppalaksi. Kakskerran kunta liitettiin Turun kaupunkiin.
- 2. tammikuuta – Kirurgi Christiaan Barnardin johtama lääkäriryhmä teki toisen onnistuneen sydänsiirron Kapkaupungissa. Potilas oli 58-vuotias hammaslääkäri Philip Blaiberg.
- 5. tammikuuta – Alexander Dubček valittiin Tšekkoslovakian kommunistipuolueen johtoon, Prahan kevät alkoi.
- 15. tammikuuta – Suomessa järjestettyjen presidentinvaalien valitsijamiesvaalien ensimmäinen päivä.
- 17. tammikuuta – Säveltäjä Joonas Kokkonen sai Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon.
- 21. tammikuuta – Yhdysvaltain ilmavoimien B-52-pommikone putosi Thulen lentotukikohdan lähelle Grönlannissa neljän vetypommin kuormassa.
- 23. tammikuuta - Pohjois-Korea kaappasi yhdysvaltalaisen sota-aluksen USS Pueblo.
- 25. tammikuuta – Israelin sukellusvene Dakar upposi Välimerellä, 69 ihmistä sai surmansa.
- 27. tammikuuta – Ranskalainen sukellusvene upposi Välimerellä, 52 hukkui.
- 30. tammikuuta – Vietnamin sota: Tet-offensiivi alkoi Vietkongin yllätyshyökkäyksellä.
- 31. tammikuuta – Naurun presidentti Hammer DeRoburt julisti maan itsenäiseksi Australiasta.
helmikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 3. helmikuuta – Tanskan prinsessa Benedikte ja saksalainen Wittgenstein-Berleburgin prinssi Richard vihittiin avioliittoon.
- 4. helmikuuta – Pispalan kirkko Tampereella tuhoutui tulipalossa.
- 6. helmikuuta – Kymmenennet talviolympialaiset alkoivat Grenoblessa.
- 7. helmikuuta – Itävalta poisti kuolemanrangaistuksen lainsäädännöstään.
- 8. helmikuuta – Boeing 747:n ensilento.
- 11. helmikuuta – Israelin ja Jordanian rajaselkkaus.
- 21. helmikuuta – Postipankin pääjohtaja Teuvo Aura nimitettiin Helsingin kaupunginjohtajaksi.
- 25. helmikuuta – Arkkipiispa Makarios III valittiin Kyproksen presidentiksi.
maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. maaliskuuta – Juutalainen maailmankongressi syytti Saksan liittopresidentti Heinrich Lübkeä osallistumisesta natsien keskitysleirien rakentamiseen 1930- ja 1940-luvuilla. Lübke torjui syytökset.
- 1. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen antoi eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen kolmannen virkakautensa aluksi.
- 7. maaliskuuta – Vietnamin sota: ensimmäinen Saigonin taistelu alkoi.
- 8. maaliskuuta – Yhdysvallat kutsui Tukholman-suurlähettiläänsä kotiin vastalauseena Ruotsin omaksumalle asenteelle Vietnamin sotaa kohtaan.
- 12. maaliskuuta – Mauritius itsenäistyi.
- 16. maaliskuuta – Vietnamin sota: My Lain verilöyly.
- 19. maaliskuuta – Korkein oikeus piti voimassa kirjailija Hannu Salaman ja Otavan hovioikeudessa jumalanpilkasta saamat tuomiot, mutta alensi maksettavaksi määrättyjä korvauksia.
- 19. maaliskuuta – Norjan kruununprinssi Harald ja neiti Sonja Haraldsen kihlautuivat.
- 22. maaliskuuta – Tohtori Mauno Koivisto muodosti ensimmäisen hallituksensa.
- 22. maaliskuuta – Eduskunnan puhemieheksi valittiin Keskustapuolueen V. J. Sukselainen ja toiseksi varapuhemieheksi SKDL:n Leo Suonpää heidän edeltäjiensä Johannes Virolaisen ja Paavo Aition siirryttyä ministereiksi. Ensimmäinen varapuhemies, SDP:n Veikko Kokkola jatkoi tehtävässään.
- 31. maaliskuuta – Yhdysvaltain presidentti Lyndon B. Johnson ilmoitti, ettei hän pyri toiselle kaudelle.
- 31. maaliskuuta – Romanian pääministeri Ion Gheorghe Maurer ja ulkoministeri Corneliu Manescu saapuivat viralliselle vierailulle Suomeen.
huhtikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 4. huhtikuuta – Martin Luther King murhattiin Memphisissä Tennesseessa.
- 7. huhtikuuta – Kilpa-ajaja Jim Clark kuoli Formula 2-kisassa Saksan Hockenheimissa
- 9. huhtikuuta – Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Heikki Tuominen nimitettiin Postipankin pääjohtajaksi.
- 11. huhtikuuta – London Bridge myytiin miljoonalla punnalla Robert McCulloughille. Se pystytettiin myöhemmin uudelleen Arizonaan.
- 11. huhtikuuta – Saksassa vasemmistolaiset opiskelijat saartoivat Springer Pressin päämajan Berliinissä. Moni opiskelija pidätettiin, muun muassa Ulrike Meinhof. Opiskelijajohtaja Rudi Dutschke haavoittui vakavasti mellakan aikana sattuneessa ampumavälikohtauksessa.
- 19. huhtikuuta – Uudistetun Saimaan kanavan täyttö vedellä aloitettiin. Myös kanavan koekäyttö alkoi huhtikuun aikana.
- 23. huhtikuuta – Neuvostoliiton Suomen-suurlähettiläs Andrei Kovalev ei pitänyt antamassaan lausunnossa Suomen ja Neuvostoliiton välisen ystävyyden kannalta miellyttävänä, että Karjala-oluen etiketissä on Karjalan vaakuna. Repliikki herätti vilkkaan keskustelun Suomessa, ja Karjala-oluen myynti kasvoi räjähdysmäisesti.
- 30. huhtikuuta – Neuvostoliitto hyökkäsi rajusti Romanian pääministeriä Maureria ja ulkoministeri Manescua vastaan sanoen heidän osoittaneen kunnioitusta ”natsien liittolaisille”. Tämä johtui siitä, että Maurer ja Manescu olivat Suomen-vierailunsa aikana laskeneet kukkatervehdyksen marsalkka Mannerheimin haudalle Helsingin Hietaniemessä.
toukokuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 4. toukokuuta – Pariisissa alkoivat 1960-luvun opiskelijaliikkeen rajuimmat mellakat ylioppilaiden vaatiessa yliopistojen hallinnon uudistamista. Työläiset alkoivat tukea opiskelijoita lakoin.
- 5. toukokuuta – Professori Pekka Tarjanne valittiin Liberaalisen Kansanpuolueen puheenjohtajaksi.
- 10. toukokuuta – Oikeuskansleri Jaakko Enäjärven tekemästä selvityksestä ilmeni, että eduskunnan taloudenhoitajana vuodesta 1940 lähtien toiminut varatuomari Björn Feiring oli vuosina 1944–1947 osittain ja siitä lähtien kokonaan jättänyt suorittamatta valtiolle kansanedustajien palkkojen ennakonpidätykset ja eräät muut maksut. Kassavajauksen suuruudeksi todettiin yli 16 miljoonaa markkaa ja suurin osa näistä rahoista löytyi käteisenä eduskunnan kassaholvista. Tästä huolimatta eduskunnan tilintarkastajat olivat vuosittain hyväksyneet tilit. SMP:n puheenjohtaja Veikko Vennamo vaati tapauksen vuoksi Feiringin, eduskunnan tilintarkastajien ja eduskunnan pääsihteerin Olavi Salervon asettamista syytteeseen.
- 21. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi peruskoulun puitelain. Laki tuli voimaan elokuun alusta 1970.
- 22. toukokuuta – Ydinkäyttöinen sukellusvene USS Scorpion upposi 99 miehistön jäsenen kanssa 650 km Azoreilta.
- 25. toukokuuta – Åbo Akademi vietti 50-vuotisjuhlansa.
- 26. toukokuuta – Islanti siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen.
- 28. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi vuoden 1969 alussa voimaan tulleen keskiolutlain äänin 137–33.
- 29. toukokuuta – Presidentti Antonín Novotný ja kuusi muuta vanhoillisen linjan kannattajaa erotettiin Tšekkoslovakian kommunistipuolueesta.
- 30. toukokuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle hajotti Kansalliskokouksen opiskelijaliikkeen levottomuuksien ja laajalle levinneiden lakkojen vuoksi ja määräsi uudet vaalit pidettäviksi 23. kesäkuuta.
kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. kesäkuuta – Ydinsulkusopimus avattiin YK:ssa allekirjoituksille. Ensimmäisenä sen allekirjoitti Irlanti ja nykyisin vain neljä maata ei ole allekirjoittanut sitä.
- 4. kesäkuuta – Suomen puolustusvoimat vietti 50-vuotisjuhlaansa.
- 5. kesäkuuta – Presidenttiehdokas Robert F. Kennedyä ammuttiin Los Angelesissa. Hän kuoli seuraavana päivänä.
- 15. kesäkuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle armahti vuonna 1962 elinkautiseen vankeuteen tuomitut äärioikeistolaisen OAS-järjestön johtajat.
- 25. kesäkuuta – Tšekkoslovakian kansalliskokous hyväksyi lain, jonka nojalla palautettiin vuoden 1948 jälkeen poliittisista syistä tuomittujen kunnia.
- 27. kesäkuuta – Yleisradion hallintoneuvosto tuomitsi väkivaltaisten ohjelmien esittämisen televisiossa.
- 29. kesäkuuta – Paavi Paavali VI tuomitsi syntyvyydensäännöstelyn. Paavin lausuntoa arvosteltiin voimakkaasti eri puolilla maailmaa.
- 30. kesäkuuta – Historiantutkija, filosofian tohtori Kristján Eldjárn valittiin Islannin presidentiksi.
heinäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2. heinäkuuta – Biafran oloja tutkinut komitea totesi raportissaan 400 000 lapsen olevan kuolemassa nälkään Biafrassa 60 lähimmän vuorokauden aikana.[1] Biafraan oli jo tällöin lähetetty aineellista apua, mutta tarvikkeita ei ollut saatu turvallisesti perille.
- 4. heinäkuuta – Biafra ilmoitti kieltäytyvänsä Ison-Britannian tarjoamasta avusta niin kauan kuin Britannia toimittaa aseita Nigerian hallitukselle.
- 4. heinäkuuta – Tanskaan adoptoitu Jari-poika, josta oli paljon kirjoitettu pohjoismaisessa lehdistössä, luovutettiin Suomeen.
- 17. heinäkuuta – Saddam Husseinista tuli Irakin vallankumousneuvoston varapuhemies vallankaappauksen jälkeen.
- 12. heinäkuuta – Sambian presidentti Kenneth Kaunda saapui valtiovierailulle Suomeen ensimmäisenä Päiväntasaajan eteläpuolisen valtion päämiehenä.
- 25. heinäkuuta – Paavi Paavali VI julkaisi ”Humanae Evitae” -kiertokirjeen, jossa otetaan kielteinen kanta keinotekoiseen syntyvyyden säännöstelyyn.
- 31. heinäkuuta – Ranska ilmoitti tukevansa Biafran itsenäisyystaistelua.
elokuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2. elokuuta – Suomen vanhin puukirkko, 1600-luvulla rakennettu Hailuodon kirkko, tuhoutui salaman sytyttämässä tulipalossa.
- 5. elokuuta – Saimaan kanava vihittiin uudelleen käyttöön.
- 9. elokuuta – Presidentti Urho Kekkonen armahti kirjailija Hannu Salaman tälle jumalanpilkan takia langetetusta ehdollisesta vankeustuomiosta ja korvauksista. Presidentti teki ratkaisunsa vastoin korkeimman oikeuden kantaa.
- 9. elokuuta – Rhodesian korkein oikeus tuomitsi 32 mustaihoista kuolemaan aseiden luvattomasta maahantuonnista sekä järjestyksen ja turvallisuuden vaarantamisesta.
- 19. elokuuta – Kyproksen presidentti, arkkipiispa Makarios III saapui vierailulle Suomeen.
- 21. elokuuta – 200 000 Varsovan liiton sotilasta ja 5 000 panssarivaunua miehittivät Tšekkoslovakian ja päättivät ”Prahan kevään”.
- 22. elokuuta − Suomen Kommunistinen Puolue päätti peruuttaa 50-vuotisjuhlansa Tšekkoslovakian tapahtumien vuoksi. Puheenjohtaja Aarne Saarinen ilmoitti SKP:n tuomitsevan miehityksen.
- 23. elokuuta – YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi Tšekkoslovakian miehityksen äänin 10–2.
- 25. elokuuta – Jugoslavia ja Romania solmivat keskinäisen sotilaallisen avunantosopimuksen mahdollisen miehityksen varalta.
- 29. elokuuta – Norjan kruununprinssi Harald avioitui Sonja Haraldsenin kanssa.
- 29. elokuuta – Yhdysvaltain demokraattinen puolue valitsi presidenttiehdokkaakseen senaattori Hubert Humphreyn ja varapresidenttiehdokkaaksi senaattori Edmund Muskien.
syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 6. syyskuuta – Swazimaa itsenäistyi.
- 9. syyskuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle tuomitsi Tšekkoslovakian miehityksen.
- 12. syyskuuta – Albania tuomitsi Tšekkoslovakian miehityksen ja erosi Varsovan liitosta.
- 12. syyskuuta – Helsingissä allekirjoitettiin Uuteenkaupunkiin sijoittuvan Saab-Valmet-henkilöautotehtaan perustamissopimus.
- 15. syyskuuta – Ruotsin valtiopäivävaaleissa sosiaalidemokraatit saivat enemmistön (50,12 %) äänistä.
- 22. syyskuuta – Siperiassa ja Kiinassa sattui täydellinen auringonpimennys. Suomessa pimennys näkyi osittaisena.
- 27. syyskuuta – Ranska esti jälleen Ison-Britannian pääsyn Euroopan talousyhteisön jäseneksi.
- 29. syyskuuta – Kansanäänestys Kreikassa antoi sotilasjuntalle lisää valtaa.
lokakuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2. lokakuuta – Opiskelijamielenosoitus päättyi verilöylyyn La Plaza de las Tres Culturasilla Méxicossa.
- 3. lokakuuta – Kenraali Juan Velasco Alvaradon Perussa johtama sotilasvallankaappaus poisti presidentti Fernando Belaúnde Terryn vallasta.
- 6. lokakuuta – kunnallisvaalit alkoivat Suomessa. Leimallisin piirre oli äänioikeutettujen ja vaaleissa valittujen keski-iän selvä aleneminen suurten ikäluokkien saatua äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden.
- 7. lokakuuta – Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin saapui kolmen päivän vierailulle Suomeen. Presidentti Urho Kekkonen ja Kosygin siirtyivät Hiittisten saaristoon kalastamaan ja neuvottelemaan. Kosyginin vierailu herätti huomiota läntisen Euroopan lehdistössä; eräät lehdet kirjoittivat Tšekkoslovakian miehitykseen viitaten jopa neuvostojoukkojen mahdollisesta siirrosta Suomeen.
- 11. lokakuuta – Sotilasvallankaappaus Panamassa eversti Omar Torrijos Herreran johdolla.
- 11. lokakuuta – NASAn Apollo 7, ensimmäinen miehitetty Apollo-lento, laukaistiin matkaan.
- 12. lokakuuta – Espanjalle kuulunut Päiväntasaajan Guinea itsenäistyi.
- 12. lokakuuta – Kesäolympialaiset alkoivat Méxicossa.
- 15. lokakuuta – Kiina ilmoitti, että Kiinan kansantasavallan presidentti Liu Shaoqilta oli riistetty kaikki hänen viralliset tehtävänsä kommunistipuolueessa, mikä merkitsi Mao Zedongin voittoa Liun ja Maon valtataistelussa. Tämän jälkeen Liu katosi julkisuudesta.
- 19. lokakuuta – Pohjoismaiden pääministerit sopivat kokouksessaan Oslossa yhteispohjoismaisen talousalueen luomiseen tähtäävän Nordek-hankkeen aikataulusta.
- 20. lokakuuta – Aristoteles Onassis ja Jacqueline Kennedy avioituivat Skorpioksen saarella.
- 28. lokakuuta – Tšekkoslovakia juhli 50-vuotista itsenäisyyttään. Juhlien aikana puhkesi voimakkaita Neuvostoliiton vastaisia mielenosoituksia.
marraskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. marraskuuta – Presidentti Liu Shaoqi erotettiin Kiinan kommunistipuolueesta.
- 1. marraskuuta – Suomi, Espanja, Kolumbia, Nepal ja Sambia valittiin YK:n turvallisuusneuvoston jäseniksi kaudelle 1969–1970.
- 5. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentinvaaleissa republikaanipuolueen Richard Nixon voitti niukasti varapresidentti Hubert Humphreyn ja riippumattoman ehdokkaan George Wallacen.
- 19. marraskuuta – Armeija kaappasi vallan Malissa Afrikassa.
- 19. marraskuuta – YK:n yleiskokous torjui Kiinan kansantasavallan jäsenyyden YK:ssa äänin 58–44. Äänestyksestä pidättyi 23 jäsenmaata.
- 25. marraskuuta – ”Vanhan valtaus” Helsingissä.
- 26. marraskuuta – Helsingin yliopiston ylioppilaskunta vietti satavuotisjuhliaan.
- 28. marraskuuta – Matkustajalaivat Ilmatar ja Botnia törmäsivät Långnäsin sataman edustalla Ahvenanmaalla, jolloin kuusi henkilöä kuoli. Onnettomuushetkellä oli sakea sumu.
joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 10. joulukuuta – Julkisen sanan neuvoston perustamissopimus allekirjoitettiin Helsingissä.
- 16. joulukuuta – Eduskunta hyväksyi puoluelain ja Suomen liittymisen OECD:n jäseneksi. Äänestysluvut olivat 122–53 ja 126–38.
- 21. joulukuuta – Apollo 8 laukaistiin avaruuteen, ja se kiersi ensimmäisenä avaruusaluksena Kuun.
- 26. joulukuuta – Israelilainen matkustajakone joutui arabiterroristien hyökkäyksen kohteeksi Ateenassa Kreikassa. Israelin ilmavoimat tuhosi kostoksi 13 libanonilaista matkustajakonetta Beirutissa kaksi päivää myöhemmin. Israel luonnehti kostoiskua varoitukseksi arabimaille. YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi Israelin tekemän iskun 31. joulukuuta.
Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
tammi–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta – Davor Šuker, kroatialainen jalkapalloilija
- 2. tammikuuta – Cuba Gooding, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Jerry Maguire – elämä on peliä)
- 5. tammikuuta – Andrzej Gołota (”Andrew Golota”), puolalainen nyrkkeilijä
- 13. tammikuuta – Gianni Morbidelli, italialainen Formula 1 -kuljettaja
- 14. tammikuuta – Veikka Gustafsson, suomalainen vuorikiipeilijä
- 14. tammikuuta – James Todd Smith (”LL Cool J”), yhdysvaltalainen rap-muusikko ja näyttelijä
- 17. tammikuuta – Svetlana Masterkova, venäläinen juoksija (olympiavoittaja)
- 17. tammikuuta – Antonio Molero, espanjalainen näyttelijä (Perhelääkäri, Serranon perhe)
- 22. tammikuuta – Franka Dietzsch, saksalainen kiekonheittäjä (olympiavoittaja)
- 23. tammikuuta – Petr Korda, tšekkiläinen tennispelaaja
- 24. tammikuuta – Michael Kiske, saksalainen laulaja ("Helloween")
- 24. tammikuuta – Mary Lou Retton, yhdysvaltalainen telinevoimistelija (olympiavoittaja)
- 26. tammikuuta – Eero Aho, suomalainen näyttelijä
- 27. tammikuuta – Mike Patton, yhdysvaltalainen laulaja ("Faith No More")
- 28. tammikuuta – Sarah McLachlan, kanadalainen laulaja ja lauluntekijä
- 30. tammikuuta – Susanna Mikkonen, suomalainen näyttelijä (Valkoinen kaupunki)
- 30. tammikuuta – Felipe VI, Espanjan kuningas
- 1. helmikuuta – Lisa Marie Presley, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (Elvis Presleyn tytär)
- 1. helmikuuta – Mark Recchi, kanadalainen jääkiekkoilija
- 1. helmikuuta – Hannes Trinkl, itävaltalainen alppihiihtäjä
- 2. helmikuuta – Espen Bredesen, norjalainen mäkihyppääjä (olympiavoittaja)
- 3. helmikuuta – Mary Onyali, nigerialainen pikajuoksija
- 5. helmikuuta – Marcus Grönholm (”Bosse”), suomalainen kilpa-autoilija (maailmanmestari)
- 7. helmikuuta – Peter Bondra, slovakialainen jääkiekkoilija
- 8. helmikuuta – Gary Coleman, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2010)
- 11. helmikuuta – Lavinia Agache, romanialainen telinevoimistelun olympiavoittaja
- 22. helmikuuta – Jeri Ryan, yhdysvaltalainen näyttelijä (Star Trek: Voyager)
- 27. helmikuuta – Ståle Solbakken, norjalainen jalkapalloilija ja valmentaja
- 29. helmikuuta – Pete Fenson, yhdysvaltalainen curling-pelaaja
- 2. maaliskuuta – Daniel Craig, brittiläinen näyttelijä (007 Quantum of Solace)
- 3. maaliskuuta – Brian Leetch, yhdysvaltalainen jääkiekkoilija
- 4. maaliskuuta – Patricia Jude Frances Kensit (”Patsy Kensit”), brittiläinen malli ja näyttelijätär
- 22. maaliskuuta – Øystein Aarseth (”Euronymous”), norjalainen kitaristi ("Mayhem") (k. 1993)
- 23. maaliskuuta – Damon Albarn, englantilainen muusikko ("Blur")
- 26. maaliskuuta – James Iha, yhdysvaltalainen kitaristi ("The Smashing Pumpkins")
- 29. maaliskuuta – Lucille Frances Ryan (”Lucy Lawless”), uusiseelantilainen näyttelijä ja laulaja (Xena: soturiprinsessa)
- 30. maaliskuuta – Céline Dion, kanadalainen laulaja
- 31. maaliskuuta – Kimmo Kinnunen, suomalainen keihäänheittäjä (maailmanmestari)
huhti–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. huhtikuuta – Alexander Stubb, suomalainen poliitikko, euroedustaja ja ulkoministeri
- 3. huhtikuuta – Sebastian Philip Bierk, kanadalainen laulaja ("Skid Row")
- 8. huhtikuuta – Patricia Arquette, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 9. huhtikuuta – Janne Ojanen, suomalainen jääkiekkoilija
- 12. huhtikuuta – Adam Graves, kanadalainen jääkiekkoilija
- 16. huhtikuuta – Vickie Guerrero, yhdysvaltalainen show-painija (WWE Raw:n toimitusjohtaja)
- 19. huhtikuuta – Ashley Tyler Ciminella (”Ashley Judd”), yhdysvaltalainen näyttelijä
- 21. huhtikuuta – Richard Igbineghu (”Richard Bango”), nigerialainen nyrkkeilijä
- 23. huhtikuuta – Timothy McVeigh, yhdysvaltalainen terroristi (k. 2001)
- 26. huhtikuuta – Maarit Feldt-Ranta, suomalainen poliitikko
- 26. huhtikuuta – Antti Jokinen, suomalainen musiikkivideo-ohjaaja
- 1. toukokuuta – Oliver Bierhoff, saksalainen jalkapalloilija
- 7. toukokuuta – Nora Louise Kuzma (”Traci Lords”), yhdysvaltalainen näyttelijätär
- 9. toukokuuta – Marie-José Perec, ranskalainen yleisurheilija (olympiavoittaja)
- 12. toukokuuta – Anthony Frank Hawk (”Tony Hawk”), yhdysvaltalainen rullalautailija
- 13. toukokuuta – Maria Sid, suomalainen näyttelijä
- 15. toukokuuta – Cecilia Malmström, ruotsalainen poliitikko
- 15. toukokuuta – Seth Putnam, yhdysvaltalainen muusikko ("Anal Cunt")
- 18. toukokuuta – Thomas Sykora, itävaltalainen alppihiihtäjä
- 19. toukokuuta – Rodrigo González, saksalainen rock-muusikko ("Die Ärzte")
- 19. toukokuuta – Theo de Raadt, kanadalainen ohjelmistosuunnittelija (OpenBSD)
- 26. toukokuuta – Frederik, Tanskan kruununprinssi
- 28. toukokuuta – Kylie Minogue, australialainen näyttelijä ja laulaja (”Can't Get You Out of My Head”)
- 2. kesäkuuta – Anne Briand, ranskalainen ampumahiihtäjä (olympiavoittaja)
- 15. kesäkuuta – Károly Güttler, unkarilainen uimari
- 26. kesäkuuta – Paolo Maldini, italialainen jalkapalloilija
- 30. kesäkuuta – Philip Anselmo, yhdysvaltalainen muusikko ("Pantera")
heinä–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 3. heinäkuuta – Aku Louhimies, suomalainen elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja (Kuutamolla)
- 3. heinäkuuta – Teppo Numminen, suomalainen jääkiekkoilija
- 8. heinäkuuta – Michael Weatherly, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 10. heinäkuuta – Hassiba Boulmerka, algerialainen yleisurheilija (olympiavoittaja)
- 15. heinäkuuta – Eddie Griffin, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 17. heinäkuuta – Pekka Tirkkonen, suomalainen jääkiekkoilija
- 19. heinäkuuta – Ilpo Larha, suomalainen palkkamurhaaja (k. 1994)
- 21. heinäkuuta – Samuli Edelmann, suomalainen näyttelijä ja laulaja (Veturimiehet heiluttaa)
- 29. heinäkuuta – Alan Cox, brittiläinen ohjelmoija
- 29. heinäkuuta – Paavo Lötjönen, suomalainen sellisti ("Apocalyptica")
- 30. heinäkuuta – Sofie Gråbøl, tanskalainen näyttelijä (Rikos)
- 30. heinäkuuta – Robert Korzeniowski, puolalainen kävelijä (olympiavoittaja)
- 30. heinäkuuta – Perttu Pesä, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja
- 4. elokuuta – Marcus Lodewijk Schenkenberg van Mierop (”Marcus Schenkenberg”), ruotsalainen näyttelijä ja miesmalli
- 5. elokuuta – Marine Le Pen, ranskalainen poliitikko
- 5. elokuuta – Colin McRae, skotlantilainen ralliautoilija (k. 2007)
- 9. elokuuta – Gillian Anderson, yhdysvaltalainen näyttelijä (Salaiset kansiot)
- 15. elokuuta – Debra Messing, yhdysvaltalainen näyttelijä (Will & Grace)
- 23. elokuuta – Janne Hyytiäinen, suomalainen näyttelijä
- 24. elokuuta – Marita Taavitsainen, suomalainen iskelmälaulaja
- 28. elokuuta – William Boyd (”Billy Boyd”), skotlantilainen näyttelijä
- 1. syyskuuta – Mohammed Atta, egyptiläinen terroristi (syyskuun 11. päivän terrori-iskujen johtaja) (k. 2001)
- 4. syyskuuta – John DiMaggio, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä
- 8. syyskuuta – Roberto di Donna, italialainen pistooliampuja (olympiavoittaja)
- 10. syyskuuta – Guy Ritchie, brittiläinen ohjaaja (Madonnan aviomies) (Snatch – hävyttömät)
- 13. syyskuuta – Laura Cutina, romanialainen telinevoimistelun olympiavoittaja
- 17. syyskuuta – Katja Kallio, suomalainen kirjailija
- 18. syyskuuta – Tommi Eronen, suomalainen näyttelijä
- 25. syyskuuta – Willard Christopher Smith (”Will Smith”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Men in Black – miehet mustissa)
- 26. syyskuuta – James Caviezel, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 27. syyskuuta – Mari Kiviniemi, Suomen pääministeri
- 28. syyskuuta – Mika Häkkinen, suomalainen Formula 1 -kuljettaja (kaksinkertainen maailmanmestari)
loka–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2. lokakuuta – Tittamari Marttinen, suomalainen kirjailija
- 2. lokakuuta – Jana Novotná, tšekkiläinen tennispelaaja
- 3. lokakuuta – Marko Rajamäki, suomalainen jalkapalloilija
- 7. lokakuuta – Thomas Edward Yorke (”Thom Yorke”), brittiläinen laulaja ("Radiohead")
- 11. lokakuuta – Anssi Kankkonen, suomalainen golf-pelaaja
- 12. lokakuuta – Hugh Jackman, australialainen näyttelijä (X-Men)
- 13. lokakuuta – Anna-Sofia Holopainen (”Anu Holopainen”), suomalainen kirjailija ja toimittaja
- 15. lokakuuta – Jyrki Linnankivi (”Jyrki 69”), suomalainen laulaja ("The 69 Eyes")
- 15. lokakuuta – Didier Deschamps, ranskalainen jalkapallovalmentaja ja keskikenttäpelaaja
- 27. lokakuuta – Kata Kärkkäinen, suomalainen kirjailija ja kolumnisti
- 29. lokakuuta – Johann Olav Koss, norjalainen pikaluistelija (olympiavoittaja)
- 30. lokakuuta – Emmanuelle Claret, ranskalainen ampumahiihtäjä
- 31. lokakuuta – Robert Van Winkle (”Vanilla Ice”), yhdysvaltalainen rap-muusikko
- 7. marraskuuta – Michel Pavon, ranskalainen jalkapalloilija ja valmentaja
- 1. joulukuuta – Riina Katajavuori, suomalainen kirjailija
- 2. joulukuuta – Lucy Liu, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 9. joulukuuta – Kurt Angle, yhdysvaltalainen show- ja vapaapainija (olympiavoittaja)
- 17. joulukuuta – Paul Tracy, kanadalainen Champ Car -kuljettaja
- 22. joulukuuta – Juha-Pekka Koskinen, suomalainen kirjailija
- 23. joulukuuta – Manuel Rivera-Ortiz, yhdysvaltalainen valokuvaaja
- 25. joulukuuta – Helena Christensen, tanskalainen malli
Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
tammi–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 15. tammikuuta – Bill Masterton, kanadalainen jääkiekkoilija (s. 1938)
- 18. tammikuuta – Sven Oskar Lindgren, suomalainen everstiluutnantti (s. 1905)
- 22. tammikuuta – Duke Kahanamoku (”The Big Kahuna”), yhdysvaltalainen lainelautailija ja uimari (olympiavoittaja) (s. 1890)
- 2. helmikuuta – Tullio Serafin, italialainen kapellimestari ja äänikouluttaja (s. 1878)
- 21. helmikuuta – Howard Walter Florey, vuoden 1945 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut australialaissyntyinen farmakologi (s. 1948)
- 22. helmikuuta – Verner Weckman, suomalainen teollisuusmies, vuorineuvos ja painija (Suomen ensimmäinen olympiavoittaja) (s. 1882)
- 9. maaliskuuta – Hans-Jürgen Stumpff, saksalainen kenraalieversti (Luftwaffe) (s. 1889)
- 16. maaliskuuta – Mario Castelnuovo-Tedesco, italialainen säveltäjä (s. 1895)
- 16. maaliskuuta – Gunnar Ekelöf, ruotsalainen kirjailija, runoilija ja kääntäjä (s. 1907)
- 27. maaliskuuta – Juri Gagarin, neuvostoliittolainen kosmonautti (ensimmäinen ihminen avaruudessa) (s. 1934)
- 30. maaliskuuta – Bobby Driscoll, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1937)
huhti–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. huhtikuuta – Lev Landau, vuoden 1962 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut neuvostoliittolainen fyysikko (s. 1908)
- 4. huhtikuuta – Martin Luther King, vuoden 1964 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen ihmisoikeusaktivisti (s. 1929) (murhattiin)
- 7. huhtikuuta – James Clark (”Jim Clark”), skotlantilainen Formula 1 -kuljettaja (kaksinkertainen maailmanmestari) (s. 1936)
- 10. huhtikuuta – Gustavs Celmins, latvialainen poliitikko (taisteli talvisodassa vapaaehtoisena) (s. 1899)
- 25. huhtikuuta – John Walter Tewksbury, yhdysvaltalainen yleisurheilija (olympiavoittaja) (s. 1876)
- 5. toukokuuta – Hertta Jack-Leistén, suomalainen näyttelijä ja näytelmäkirjailija
- 6. toukokuuta – Toivo Kivimäki, suomalainen lakimies, poliitikko, professori ja Suomen pääministeri (1932–1936) (s. 1886)
- 8. toukokuuta – Antti Salmenlinna, suomalainen kuvataiteilija ja sisustusarkkitehti (s. 1897)
- 12. toukokuuta – Matti Perttilä, suomalainen painija (s. 1896)
- 27. toukokuuta – Aira Sinervo (”Aira Brink”), suomalainen kirjailija (s. 1914)
- 1. kesäkuuta – Helen Keller, yhdysvaltalainen kuurosokea kirjailija, aktivisti ja luennoitsija (s. 1880)
- 4. kesäkuuta – Dorothy Gish, yhdysvaltalainen näyttelijä (Lillian Gishin sisko) (s. 1898)
- 6. kesäkuuta – Robert F. Kennedy, yhdysvaltalainen poliitikko (oikeusministeri, senaattori ja presidenttiehdokas) (s. 1925) (murhattiin)
- 14. kesäkuuta – Karl-Birger Blomdahl, ruotsalainen säveltäjä (s. 1916)
- 14. kesäkuuta – Salvatore Quasimodo, vuoden 1959 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut italialainen kirjailija (Ja äkkiä on ilta) (s. 1901)
- 15. kesäkuuta – John Leslie Montgomery (”Wes Montgomery”), yhdysvaltalainen jazz-kitaristi(s. 1923)
- 28. kesäkuuta – Unto Mononen, suomalainen taiteilija, runoilija, säveltäjä ja sanoittaja (”Satumaa”) (s. 1930) (itsemurha)
heinä–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 7. heinäkuuta – Joseph Schlesser (”Jo Schlesser”), ranskalainen kilpa-autoilija (s. 1928)
- 14. heinäkuuta – Konstantin Paustovski, neuvostoliittolainen kirjailija (s. 1892)
- 18. heinäkuuta – Corneille Heymans, vuoden 1938 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut belgialainen fysiologi (s. 1892)
- 22. heinäkuuta – Giovanni Guareschi, italialainen toimittaja, sarjakuvataiteilija ja humoristi (Isä Camillo) (s. 1908)
- 23. heinäkuuta – Sir Henry Dale, vuoden 1936 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut englantilainen aivotutkija (s. 1875)
- 28. heinäkuuta – Otto Hahn, vuoden 1944 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (s. 1879)
- 3. elokuuta – Konstantin Rokossovski, Neuvostoliiton marsalkka (s. 1896)
- 19. elokuuta – George Gamov, ukrainalaissyntyinen fyysikko ja kirjailija (Herra Tompkins fysiikan ihmemaassa) (s. 1904)
- 23. elokuuta – Oiva Olenius, suomalainen jalkaväenkenraali (s. 1890)
- 24. elokuuta − Olli Aro, suomalainen kirjailija (s. 1920)
- 8. syyskuuta – Johan Fridolf Johansson (”Jan Fridegård”), ruotsalainen kirjailija (s. 1897)
- 15. syyskuuta – Uuno Takki, suomalainen poliitikko ja vuorineuvos (s. 1901)
- 16. syyskuuta – Kalle Väisälä, suomalainen matemaatikko (Vektorianalyysi) (s. 1893)
loka–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2. lokakuuta – Marcel Duchamp, ranskalais-yhdysvaltalainen taiteilija (Alaston nainen laskeutuu portaita) (s. 1887)
- 12. lokakuuta – Tauno Hannikainen, suomalainen kapellimestari ja sellisti (s. 1896)
- 27. lokakuuta – Lise Meitner, itävaltalaissyntyinen fyysikko (keksi atomin ytimen hajoamisen) (s. 1878)
- 1. marraskuuta – Ludovika Jakobsson, saksalaissyntyinen suomalainen taitoluistelija (olympiavoittaja) (s. 1884)
- 15. marraskuuta – Charles Bacon, yhdysvaltalainen juoksija (olympiavoittaja) (s. 1883)
- 17. marraskuuta – Mervyn Peake, englantilainen kirjailija, runoilija, taidemaalari ja kuvittaja (Gormenghast) (s. 1911)
- 18. marraskuuta – Tyyne Haarla, suomalainen näyttelijä (s. 1892)
- 25. marraskuuta – Upton Sinclair, yhdysvaltalainen kirjailija (Chikago) (s. 1878)
- 26. marraskuuta – Arnold Zweig, saksalainen kirjailija (s. 1887)
- 28. marraskuuta – Enid Blyton, englantilainen lasten- ja nuortenkirjailija (Viisikko-sarja) (s. 1897)
- 12. joulukuuta – Tallulah Bankhead, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1902)
- 20. joulukuuta – John Steinbeck, vuoden 1962 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut yhdysvaltalainen kirjailija (Vihan hedelmät) (s. 1902)
- 29. joulukuuta – Olavi Lahtela, suomalainen kansanedustaja (s. 1915)
- 30. joulukuuta – Trygve Lie, norjalainen lakimies, poliitikko ja diplomaatti (ensimmäinen Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri) (s. 1896)
- 30. joulukuuta – Kirill Meretskov, neuvostoliittolainen sotamarsalkka (s. 1897)
Nobelin palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nobelin fysiikanpalkinto: Luis Alvarez
- Nobelin kemianpalkinto: Lars Onsager
- Nobelin lääketieteen palkinto: Robert W. Holley, Har Khorana ja Marshall Nirenberg
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Yasunari Kawabata
- Nobelin rauhanpalkinto: René Cassin
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kurlansky, Mark: 1968 – vuosi joka vavahdutti maailmaa. (1968: The Year That Rocked the World, 2005.) Suomentanut Kirsi Komonen. Pystykorvakirja. Helsinki: Like: Suomen rauhanpuolustajat, 2008. ISBN 978-952-01-0103-9.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1969, Otava 1968, Helsinki, s. 48.