Ohje:Kielioppi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Applications-office.svg
 Tämä on Wikipedian tyylioppaaseen kuuluva sivu. Käytä tervettä järkeä ohjeita lukiessasi, poikkeustapauksia voi olla. Muutosten tulisi noudattaa konsensusta.
Viisi pilaria
  1. Tietosanakirja
  2. Neutraali näkökulma
  3. Tekijänoikeudet
  4. Käytösohjeet
  5. Älä palvo sääntöjä
Käytännöt
Sisällön tuottaminen
Sisällön rajoitteet
Yleiset
Eriävät mielipiteet
Ylläpito
Käytösohjeet
Tyyliopas
Ohjeet
Alkeet
Tekniikka
Wikipedian käyttö
Mielipidekirjoitukset
Yleiset
Kanssakäyminen
Sisällön kehittäminen
Vältettävät
Wikismit
n · k · m

Wikipediassa noudatetaan tavallisia suomen kirjakielen sääntöjä (katso Kielitoimisto).

Isot ja pienet kirjaimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erisnimet ja niihin verrattavat sanat kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Sana jumala kirjoitetaan isolla alkukirjaimella silloin, kun kyseessä on kristinuskon, juutalaisuuden tai islamin jumala. Suomen kieliopin mukaisesti viikonpäivien, juhlien sekä historiallisten tapahtumien, aikakausien ja tyylisuuntien nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella: joulu, lokakuun vallankumous, isoviha, operaatio Barbarossa, antiikki, barokki.

Tietolaatikoissa esiintyvät yleisnimet, jotka kirjoitetaan otsikon jälkeen, kirjoitetaan pienillä kirjaimilla. Katso esimerkiksi artikkeli Aristoteles: artikkelin oikealla laidalla olevassa tietolaatikossa on vasemmalla puolella otsikoita (kuten ”Koulukunta”), jotka on kirjoitettu isolla alkukirjaimella, ja oikealla otsikon jälkeen tuleva käsite on pienellä (tässä tapauksessa ”peripateettinen koulukunta”).

Lyhenteet ja lyhennesanat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noto Emoji Oreo 1f3d7.svg
 Tämä ohje tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Merkinnän syy: puuttuu ohje yksikkölyhenteiden käytöstä

Vältä lyhenteiden käyttöä. Kirjoittajasta lyhenteet saattavat äkkiseltään tuntua käteviltä, mutta lukijaa ne usein kuormittavat tarpeettomasti ja rikkovat lukurytmiä. Lisäksi lyhenteiden muodostamis- ja taivutussäännöt ovat mutkikkaita, mikä aiheuttaa helposti kirjoitusvirheitä.

Erittäin vakiintuneita lyhenteitä, sellaisia kuin esim. ’esimerkiksi’, ts. ’toisin sanoen’, jne. ’ja niin edelleen’ ja mm. ’muun muassa’, voi käyttää harkitusti, mutta tyylikkäintä on rajata niidenkin käyttö lähinnä irrallisiin välihuomautuksiin (esim. sulkeiden sisällä ne eivät töksähdä niin pahasti kuin juoksevassa tekstissä). Typografian parantamiseksi kannattaa pisteeseen loppuva lyhenne kytkeä seuraavaan sanaan niin sanotulla yhdistävällä välilyönnillä   (jotta lyhenne ei jäisi yksinään rivin loppuun, jolloin se näyttäisi lopettavan virkkeen).

On myös sellaisia (usein sanojen alkukirjaimista muodostettuja) lyhenteitä, jotka itsessään ovat vakiintuneet jonkin asian nimeksi ja ovat tutumpiakin kuin lyhentämättömät nimet. Tällaisia ovat vaikkapa FBI (Federal Bureau of Investigation) ja HTTP (Hypertext Transfer Protocol). Niiden käyttö on usein jopa suotavampaa kuin täydellisen nimen. Ensimmäistä kertaa mainittaessa lyhenteet on kuitenkin hyvä kirjoittaa auki, jolloin täydellinen muoto annetaan kursiivimuotoisena sulkeissa, kuten yllä.

Alku- tai isokirjainlyhenteet, jotka lausutaan kirjain kerrallaan, erotetaan kaksoispisteellä taivutuspäätteestään ja kirjoitetaan mieluiten suuraakkosin (esim. HTTP:hen). Mikäli alkukirjainlyhenne lausutaan sanana, kaksoispistettä ei käytetä ja sana kirjoitetaan mieluummin pienaakkosin (esim. aidsiin; tosin erisnimeksi tulkittavan lyhennesanan ensimmäinen kirjain on tietenkin iso, esim. Natoon). Harvoin käytetyn tai muuten hankalan lyhenteen voi myös kytkeä yhdysviivalla erilliseen selvennyssanaan, johon taivutuspääte liitetään (esim. HTTP-protokollaan).

Suomen kieleen on sanojen ja lyhenteiden väliin vakiintunut niin sanottuja lyhennesanoja, kuten Tehy, Nato tai Kela. Lyhennesanoja ei kirjoiteta isokirjainaakkosilla, vaan ne luetaan tavallisten sanojen tapaan (”nato”, ei ”N-A-T-O”) ja niitä taivutetaan samalla tavoin kuin mitä tahansa muitakin sanoja.[1]

Välimerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikipediassa noudatetaan suomen kieliopin välimerkkikäytäntöjä ja pilkutussääntöjä.

Vaikeita sanoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Internet-verkkoon liittyvät termit ovat vielä hieman vakiintumattomia suomen kieleen. Seuraavia sääntöjä suositellaan käytettäväksi:

Internet-sanan voi kirjoittaa tuoreimpien säännösten mukaan joko isolla tai pienellä alkukirjaimella. Toisaalta taas intranet kirjoitetaan pienellä. Internet taipuu Internetiin.

WWW kirjoitetaan yksinään isoilla kirjaimilla, koska se on isokirjainlyhenne sanoista World Wide Web. Lyhenne on kuitenkin niin yleinen, että on tavallista kirjoittaa esimerkiksi www-sivu pienillä kirjaimilla.

Erisnimiä sisältävät yhdyssanat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maantieteelliset nimet
  • Suuntia tai muita määritteitä sisältävät paikannimet ja aluenimet kirjoitetaan yleensä yhdysmerkin kera: Keski-Amerikka, Ylä-Volta, Uusi-Seelanti. Yhdysnimen ja taipuvan määritteen yhdistelmä kirjoitetaan kuitenkin erikseen: Vanha Munkkiniemi.
  • Yksisanaiseen paikannimeen lisätään selittävä jälkiosa ilman yhdysmerkkiä: Uralvuoret, Thamesjoki, Orkneysaaret, Oulujärvi.[2] Sen sijaan paikannimissä, jotka koostuvat perusmuotoisesta sanaliitosta, selittävä jälkiosa erotetaan alkuosasta välilyönnillä ja yhdysmerkillä: Kuria Muria -saaret, Saint Lawrence -joki. Vaihtoehtoisesti alkuosan voi esittää genetiivissä: Kuria Murian saaret, Saint Lawrencen joki.[3]
Eliöiden nimet
  • Lajinimet kirjoitetaan pienellä ja yhteen: virginiantupakka, amazoninkapokkipuu.
  • Rotunimet samoin: saksanpaimenkoira, suomenkarja.
Lääketieteelliset nimet
  • Yhden nimen sisältävä nimi erikseen: Parkinsonin tauti, Japanin aivotulehdus.
  • Useita nimiä sisältävä nimi vain viimeistä osaa taivuttaen ja yhdysmerkeillä erottaen, loppuosa erikseen: Galloway–Mowatin oireyhtymä.
Matemaattiset teoreemat
  • Yhden nimen sisältävä nimi erikseen: Fermat’n suuri lause, Nagatan konjektuuri.
  • Useita nimiä sisältävä nimi kaikkia osia taivuttaen ja yhdysmerkeillä erottaen, loppuosa erikseen: Zariskin–Goldmanin–Krullin lause.

Yhdyssana vai sanaliitto?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdyssanan ja sanaliiton välillä valitseminen voi tuottaa hankaluuksia. Seuraavassa luettelossa on lueteltuna kahden sanan sanaliittoja.

Kahden sanan sanaliitot

Seuraavassa luettelossa on lueteltu kahden sanan sanaliittoja.

  • aika lailla
  • aina kun
  • aivan kuin
  • ajan mittaan
  • ajan tasalla
  • alla mainittu
  • alla päin ’alakuloinen, pahoilla mielin’
  • alun alkaen
  • alun perin
  • alun pitäen
  • ani harvoin
  • arvossa pidetty
  • edellä mainittu
  • edellä oleva
  • edeltä käsin
  • ehdoin tahdoin
  • ennen aikaan
  • ennen kaikkea
  • ennen kuin
  • ennen muinoin
  • ennen pitkää
  • ennen vanhaan
  • ensi kädessä
  • ensi sijassa
  • ensi vuonna
  • eri lailla
  • eri tavalla
  • esiin tullut
  • heikun keikun
  • heti kun
  • hissun kissun
  • huiskin haiskin
  • hujan hajan
  • huomioon ottaen
  • hädin tuskin
  • hällä väliä
  • ikään kuin
  • itse kukin
  • itsestään selvä
  • iän kaiken
  • jonkin verran
  • joten kuten
  • juurta jaksaen
  • juurta jaksain
  • kahden kesken
  • kaiken kaikkiaan
  • kaikin puolin
  • kautta rantain
  • kerta kaikkiaan
  • kesken kaiken
  • kiikun kaakun
  • kipin kapin
  • koko lailla
  • käden käänteessä
  • loppujen lopuksi
  • lukuun ottamatta
  • läsnä oleva
  • läsnä ollessa
  • merkille pantava
  • mielin kielin
  • mielin määrin
  • minkä takia
  • minkä tähden
  • minkä vuoksi
  • miten päin
  • mukaan luettuna
  • mukaan lukien
  • mukkelis makkelis
  • mullin mallin
  • muun muassa
  • niin ikään
  • niin kuin
  • niin päin
  • niin sanotusti
  • nipin napin
  • nippa nappa
  • niukin naukin
  • noin päin
  • nurin päin
  • oikein päin
  • paikka paikoin
  • perin juurin
  • perin pohjin
  • päällisin puolin
  • päätä pahkaa
  • ristiin rastiin
  • saman tien
  • saman verran
  • sen sijaan
  • sen takia
  • sen tähden
  • sen verran
  • sen vuoksi
  • sikin sokin
  • sillä lailla
  • sillä tapaa
  • sillä tavoin
  • sillä välin
  • silmällä pitäen
  • sitä vastoin
  • suin päin
  • suuna päänä
  • suoraa päätä
  • suurin piirtein
  • tavan takaa
  • totta kai
  • tuiki tavallinen
  • tämän sijaan
  • töin tuskin
  • varta vasten
  • viime kädessä
  • vinksin vonksin
  • vuoron perään
  • vähän väliä
  • väärin päin
  • yhtä aikaa
  • yhtä kaikki
  • yhtä kuin
  • yhtä lailla
  • yhtä mittaa
  • yhtä päätä
  • yksin tein
  • ylen määrin
  • yllin kyllin
  • yltä päältä


Vieraan kielen vaikutteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vieraasta kielestä käännettäessä tekstiin tulee helposti anglismeja, svetisismejä tai muuta sellaista. Niitä pitäisi välttää. Yleinen vieraiden kielten passiivirakenne, jossa jotain tehdään jonkun toimesta, ei ole hyvää suomea, ellei lauseen tekijä ole esimerkiksi toimeksiantaja[4]. Suomeksi se käännetään aktiivirakenteella, jossa joku tekee jotain. Toimesta-ongelmaa havainnollistavat seuraavat esimerkkivirkkeet.

VÄÄRIN: Yhtye perustettiin David Coverdalen toimesta.
OIKEIN: David Coverdale perusti yhtyeen.

Suomeksi ei ole myöskään hyvä sanoa, että jotain tapahtui jostain johtuen, vaan että jotain tapahtui jonkin vuoksi tai takia[5]. Toinen vaihtoehto on korvata rakenne jollain muulla rakenteella.

VÄÄRIN: Tästä johtuen Juri sai kokea tönimistä ja kyynärpääniskuja melko lailla. Tästä johtuen hän valitsi taktiikakseen rauhallisen juoksun.
OIKEIN: Tämän takia Juri sai kokea tönimistä ja kyynärpään iskuja melko lailla. Siksi hän valitsi taktiikakseen rauhallisen juoksun.

Yleisiä svetisismejä ovat rikas-[6], köyhä-[7], vapaa-[8] tai ystävällinen-loppuiset[9] adjektiivit.

VÄÄRIN: lajirikas, verovapaa, väriköyhä
OIKEIN: runsaslajinen, veroton, väritön

Muita svetisismejä: hän omaa ’hänellä on’[10], tänä päivänä ’nykyään’, jotakin löytyy ’jotakin on, jotakin tavataan’[11].

Muita vältettäviä ilmaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietosanakirja-artikkeleissa tulisi käyttää huoliteltua yleiskieltä, ei slangia eikä puhekielisiä tai tuttavallisia ilmauksia.

VÄÄRIN: Bändin kolmas sinkku lohkaistiin albumilta Definitely Maybe.
OIKEIN: Yhtyeen kolmas single julkaistiin albumilta Definitely Maybe.

Suomea puhutaan muuallakin kuin Suomessa eikä suomenkielinen Wikipedia ole tarkoitettu yksinomaan Suomessa asuville. Ilmaukset, jotka olettavat lukijan suomalaiseksi, kuten maassamme tai kotimainen tulisi välttää.

VÄÄRIN: Kaarlo Juho Ståhlberg oli maamme ensimmäinen presidentti.
OIKEIN: Kaarlo Juho Ståhlberg oli Suomen ensimmäinen presidentti.

Selvää positiivista tai negatiivista painotusta ilmaisevat termit on usein parempi korvata neutraalilla ilmaisulla.

VÄÄRIN: Elokuvaa tähditti John Travolta.
OIKEIN: Elokuvan pääosaa esitti John Travolta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Räsänen, Matti: Lyhennesanat Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 22.4.2008.
  2. ↑ Paikannimet: yhteen kirjoitettavat (Mustalampi) Kielitoimiston ohjepankki. Kotimaisten kielten keskus.
  3. ↑ Paikannimet: yhdysmerkilliset (Ala-Mustalampi) Kielitoimiston ohjepankki. Kotimaisten kielten keskus.
  4. ↑ Eronen, Riitta & Juutilainen, Anja: Keisarin toimesta Kielikello. Nro 1/2001. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
  5. ↑ johtua (kohta 1) Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus. ”olla seurauksena, aiheutua jstak. 1. Väärinkäsitys johtui siitä, että – –. Se johtuu asian luonteesta. Tilanne on tästä johtuen [= tästä syystä, tämän johdosta, takia, tähden, vuoksi] epäselvä. Siitä johtuen us. paremmin: siksi. Näistä syistä johtuen us. paremmin: näistä syistä.”
  6. ↑ Kielitoimiston sanakirja: ”Tapahtumarikas paremmin: runsas-, monitapahtumainen, -vaiheinen, tapauksekas. Tuloksista rikas [paremmin: tuloksekas, tuloksellinen] työ. Lumirikas [paremmin: runsasluminen] talvi.”
  7. ↑ köyhä (kohdat 2.a ja c) Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus. ”Puistoköyhä [paremmin: vähäpuistoinen, miltei puistoton] kaupunki. – – Virikeköyhä paremmin: vähävirikkeinen.”
  8. ↑ vapaa (kohta 12) Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus. ”Ruostevapaa paremmin: ruostumaton, ruosteeton. Reseptivapaa paremmin: reseptittä saatava.”
  9. ↑ ystävällinen (kohta 2.b) Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus. ”us. paremmin toisin. Kudosystävällinen paremmin: kudoksia vahingoittamaton t. ärsyttämätön.”
  10. ↑ omata Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus. ”vars. ilmaisemassa että jhk kuuluu jonkinlainen ominaisuus; tav. paremmin toisin. – – Huomattavia sivuvaikutuksia omaava lääke paremmin: lääke, jolla on huomattavia sivuvaikutuksia.”
  11. ↑ Kielitoimiston sanakirja: ”löytyy 2. kartettavaa käyttöä. Helsingissä löytyy [pitää olla: Helsingissä on] kauniita rakennuksia. Vielä löytyy [pitää olla: on (olemassa)] paikkoja, joissa”

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ohje:Kielioppi&oldid=19433312”