IBM
International Business Machines Corporation | |
---|---|
Yritysmuoto | pörssiyhtiö |
Osake | NYSE: IBM |
ISIN | US4592001014 |
Perustettu | 16. kesäkuuta 1911[1] |
Toimitusjohtaja | Virginia ”Ginni” Rometty |
Puheenjohtaja | Virginia ”Ginni” Rometty |
Kotipaikka | Armonk, New York, Yhdysvallat |
Toimiala | puolijohdeteollisuus, tietokonetekniikka, konsultointi ja tietotekniikka |
Tuotteet | Palvelimet, ohjelmistot |
Liikevaihto | 77,147 miljardia $ (2019)[2] |
Liikevoitto | 9,435 miljardia $ (2019)[2] |
Nettotulos | 9,431 miljardia $ (2019)[2] |
Henkilöstö | 352 600 (2019)[2] |
Kotisivu | ibm.com |
International Business Machines Corporation (lyhennettynä IBM) on teknologiayritys, joka on tunnettu suurtietokoneiden ja raskaiden palvelimien valmistajana ja alkuperäisen IBM PC -arkkitehtuurin kehittäjänä. 2000-luvulla IBM on vähitellen luopunut kokonaan kuluttajatietokoneiden, lähiverkkolaitteiden ja kiintolevyjen valmistuksesta. Yhtiön liikevaihto muodostuu nykyään IT- ja liiketoimintakonsultoinnista, palvelinliiketoiminnasta sekä ohjelmistoista.
IBM:n brändiarvo on vuoden 2009 tasolla 60 miljardia dollaria, jolla se on maailman toiseksi arvokkain tuotemerkki Coca-Colan jälkeen, ennen Microsoftia.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa lähdettä]
IBM:n edeltäjä oli Tabulating Machine Company, jonka Herman Hollerith perusti vuonna 1896 Endocittissa New Yorkin osavaltiossa.[4] Vuonna 1911 Hollerirth myi yrityksenä yritysryppäälle nimeltä Computing Tabulating Recording Corporation (CTR), josta tuli IBM vuonna 1924.[5][1] CTR:n muodostivat Computing Scale Co. of America, Tabulating Machine Co. ja The International Time Recording Co. 16. kesäkuuta 1911.[1]
Alkuvaiheessaan yhtiö valmisti etenkin mekaanisia reikäkorttikoneita mutta myös vaakoja sekä kirjoitus- ja laskukoneita. 1950-luvulla IBM:n tuoteryhmä laajeni tietokoneisiin, mistä lähtien IBM on ollut suurimpia tietotekniikka-alan yrityksiä maailmassa. Suomessa IBM on toiminut vuodesta 1936 lähtien. IBM:n Suomen pääkonttori sijaitsee Helsingin Munkkiniemessä.
IBM valmisti erilaisia kirjoituskoneita. 1940-luvulla yhtiöllä oli prototyyppi kirjoituskoneesta, jolla pystyi kirjoittamaan Kiinan kirjoitusjärjestelmän merkkejä ja sisälsi 5 400 merkkiä: kirjoitus tapahtui neljän numeron yhdistelmällä, jonka tuloksena tietty merkki kirjoitettiin.[6] Vuonna 1961 yhtiö julkaisi menestyksekkään IBM Selectric -kirjoituskoneen.[7]
Varhain 1950-luvulla IBM:n toimitusjohtaja Thomas Watson ajoi yrityksen siirtymistä elektromekaanisista elektronisiin tuotteisiin.[8] Tavoitetta varten IBM kehitti automatisoitua transistorien valmistusta ja automatisoitua piirilevyjen valmistusta.[8] IBM kehitti Standard Modular System (SMS) paketoinnin elektroniikan komponenteille, jota käytettiin useissa IBM:n tietokoneissa.[8]
IBM:n ensimmäinen sarjavalmisteinen tietokone oli IBM 650.[9] IBM 1401 oli varhainen transistoripohjainen tietokone, josta tuli huomattavan suosittu.[10] IBM S/360 oli niin sanottu kolmannen sukupolven tietokone, jossa oli saman tietokoneperheen sisällä yhteensopiva arkkitehtuuri.[11] S/360 vaikutti useisiin muihin tietokonesarjoihin ja johti IBM System z -sarjaan. Ensimmäiset levykkeet kehitti IBM:n tutkimuskeskus San Joséssa 1960-luvun lopussa.[12] IBM PC oli menestyksekäs henkilökohtainen tietokone, jonka jälkeen suuri osa pöytätietokoneista on IBM PC -yhteensopivia, josta on tullut tietokonetyypin teollisuusstandardi.
IBM:n kannettavien ja henkilökohtaisen tietokoneiden osaston myynti Lenovolle valmistui vuonna 2005.[13] IBM:n henkilökohtaisten tietokoneiden viimeinen mallisto Aptiva oli lopetettu jo aiemmin. Kaupan toteutumisen edellytyksenä oli Lenovon pääkonttorin asettuminen New Yorkin osavaltioon ja Yhdysvaltain turvallisuus- ja kilpailuviranomaisten hyväksyntä. Vuonna 2005 Lenovo aloitti toimintansa Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Kaupan yhteydessä ThinkPad-tuotemerkki ja sen käyttöoikeus siirtyivät Lenovolle vuoteen 2010 saakka.
Vuonna 2007 IBM myi vaiheittain enemmistöosakkuuden tulostusjärjestelmäyksiköstään toimistolaite- ja tallennusmediavalmistaja Ricohille ja ryhtyi vähemmistöosakkaaksi (49 prosenttia) perustetussa yhtiössä nimeltä InfoPrint Solutions Company. Yritysjärjestelyssä on säädetty, että vuoteen 2010 mennessä Ricoh ostaa IBM:n osuuden kokonaisuudessaan ja että InfoPrint Solutions Companystä tulee täydellisesti Ricohin omistama tytäryhtiö.[14]
Vuonna 2019 IBM osti Red Hatin 34 miljardin dollarin hinnalla vahvistaakseen pilvipalveluiden tarjontaansa.[15] Lokakuussa 2020 IBM ilmoitti jakaantuvansa kahteen yhtiöön vuoden 2021 loppuun mennessä: infrastruktuuripalvelut siirtyvät uuteen toistaiseksi nimeämättömään ”NewCo”-yhtiöön.[16] IBM itse keskittyy pilvipalveluihin ja tekoälyyn.[16]
IBM:n New Yorkin osavaltiossa (Yorktown Heights) sijaitsevan ja Thomas J. Watsonin mukaan nimetyn tutkimuskeskuksen päärakennuksen on piirtänyt Eero Saarinen.
Tuotteet[muokkaa | muokkaa lähdettä]
Palvelimet[muokkaa | muokkaa lähdettä]
IBM:n palvelinperheet:
- IBM BladeCenter – Korttipalvelimet (”bladet”)
- IBM System x – Intel- ja AMD-palvelimet (ennen NetServer, NetVista)
- IBM Power Systems – Keskiraskaat integroidut palvelimet (ennen AS/400) ja Unix-palvelimet (AIX)
- IBM System z – Mainframe-suurtietokoneet (z/OS, z/VM)
Muut laitteistot[muokkaa | muokkaa lähdettä]
- IBM System Storage – Tallennusjärjestelmät
Ohjelmistoratkaisut[muokkaa | muokkaa lähdettä]
- Liiketoiminnan analytiikkaan liittyvät ratkaisut (muun muassa Cognos)
- Tietoturvaratkaisut (identiteetinhallinta, auktorisointi ja web-tietoturva)
- Information Management (DB2-tietokanta- ja sisällönhallintaratkaisut)
- Lotus (työryhmä-, sähköposti-, portaali- ja pikaviestintäratkaisut)
- Rational (sovelluskehitys-, testaus- ja mallinnustuotteet)
- Tivoli (järjestelmähallinta, kiinteistöjen ja omaisuudenhallinta sekä päätelaitehallintaratkaisut)
- WebSphere (liiketoimintaprosessien hallinta, middleware-, web-sovelluspalvelin- ja sanomanvälitystuotteet)
- SPSS (tilastollinen laskenta)
- Watson (tekoäly)
- CICS-transaktiohallintajärjestelmä[17]
Muita, jo lakkautettuja ohjelmistoja[muokkaa | muokkaa lähdettä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa lähdettä]
- ↑ a b c FORM 10-K sec.gov. Viitattu 26.11.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d 2019 Annual Report IBM. Viitattu 3.9.2020. (englanniksi)
- ↑ Maailman brändikärki ennallaan Markkinointi&Mainonta. 21.9.2009. Viitattu 21.9.2009.
- ↑ Martin Campbell-Kelly and William Aspray, "Computer a History of the Information Machine – Second Edition", Westview Press, page 37 2004
- ↑ Herman Hollerith (1860-1929) immigrantentrepreneurship.org. Viitattu 26.11.2019. (englanniksi)
- ↑ Meet the mystery woman who mastered IBM’s 5,400-character Chinese typewriter fastcompany.com. 17.5.2021. Viitattu 27.12.2021. (englanniksi)
- ↑ The Selectric Typewriter ibm.com. Viitattu 27.12.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Robert Garner & Frederick Dill: The Legendary IBM 1401 Data Processing System helmikuu 2010. IEEE Solid-state Circuits Magazine. doi:10.1109/MSSC.2009.935295. Viitattu 28.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Timeline of Computer History Computer History Museum. Viitattu 4.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Rebuilding the IBM 1401 spectrum.ieee.org. 30.10.2009. Viitattu 28.1.2020. (englanniksi)
- ↑ William Arms: The IBM 360 and its Clones cs.cornell.edu. 2015. Viitattu 27.1.2020. (englanniksi)
- ↑ https://www.computerhistory.org/storageengine/floppy-disk-loads-mainframe-computer-data/
- ↑ Lenovo Completes Acquisition Of IBMâs Personal Computing Division 03.ibm.com. 1.5.2005. Viitattu 14.9.2020. (englanniksi)
- ↑ InfoPrint Solutions Company: InfoPrint background InfoPrint Solutions Company. Viitattu 9.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Larry Dignan: IBM closes $34 billion Red Hat acquisition: Now it's time to deliver 9.7.2019. ZDNet. Viitattu 11.7.2019. (englanniksi)
- ↑ a b IBM to split into two companies by end of 2021 arstechnica.com. 8.10.2020. Viitattu 9.10.2020. (englanniksi)
- ↑ CICS Application Server Software IBM. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa lähdettä]
- Numerotietoa yrityksestä
- IBM:n yritysesittely (englanniksi)
- Paju, Petri: Kauppaneuvos Bengt Grönholm (1909–1976). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 18.12.2013. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Pienoiselämäkerta Suomen IBM toimitusjohtajasta vuosina 1956–1973.)
- 3M
- American Express
- Amgen
- Apple
- Boeing
- Caterpillar
- Chevron
- Cisco Systems
- Coca-Cola
- Disney
- DuPont
- Goldman Sachs
- The Home Depot
- Honeywell
- Intel
- IBM
- Johnson & Johnson
- JPMorgan Chase
- McDonald’s
- Merck & Co.
- Microsoft
- Nike
- Procter & Gamble
- Salesforce
- The Travelers Companies
- UnitedHealth Group
- Verizon
- Visa
- Walgreens Boots Alliance
- WalMart