1960
vuosi
TapahtumiaMuokkaa
tammikuu–maaliskuuMuokkaa
- 1. tammikuuta – Kamerun itsenäistyi kuuluttuaan sitä ennen Ranskan Päiväntasaajan Afrikkaan.
- 1. tammikuuta – Hyvinkään, Riihimäen, Kouvolan, Salon, Seinäjoen ja Rovaniemen kauppalat muuttuivat kaupungeiksi. Kyseessä olivat ensimmäiset ”uudet kaupungit”.
- 1. tammikuuta − Suomessa astui voimaan uusi verotuslaki, jolla yhdistettiin valtion-, kunnallis- ja kirkollisverotus. Verovelvollinen täytti tästä lähtien vain yhden veroilmoituksen.
- 4. tammikuuta – Iso-Britannia, Itävalta, Norja, Portugali, Ruotsi, Sveitsi ja Tanska allekirjoittivat Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) perustamissopimuksen.
- 4. tammikuuta – Kirjailija Albert Camus sai surmansa liikenneonnettomuudessa Ranskassa Sensin lähellä kun hänen kustantajansa Michel Gallimardin Facel Vega HK500-urheiluauto, jossa Camus oli matkustajana törmäsi puuhun.
- 8. tammikuuta − Neuvostoliittoon loikannut Lee Harvey Oswald asettui Minskiin Valko-Venäjälle. Hän sai ilmaisen asunnon ja pääsi työhön Valko-Venäjän radio- ja televisiotehtaaseen. Oswald palasi Yhdysvaltoihin kesällä 1962.
- 9. tammikuuta – Assuanin padon rakennus alkoi Egyptissä.
- 12. tammikuuta – Indonesian presidentti Sukarno otti kaikki maan poliittiset puolueet täydelliseen henkilökohtaiseen valvontaansa.
- 12. tammikuuta – Suomen Joutsen -purjealusta alettiin hinata Porkkalasta Turkuun. Alus kärsi viisipäiväisen siirron aikana lieviä vaurioita.
- 23. tammikuuta – Jacques Piccard ja Don Walsh laskeutuivat USS Triestellä 10 750 metrin syvyyteen Challengerin syvänteeseen Mariaanien haudassa Tyynellä valtamerellä.
- 24. tammikuuta – Algerian barrikaadiviikko: Algerian ranskalaiset siirtolaiset nousivat kapinaan Algerissa ja pystyttivät kaupunkiin barrikaadeja.
- 27. tammikuuta – Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ylijohtaja Veikko Vennamon valituksen hallituksen päätöksestä, jonka nojalla hänet oli siirretty asutushallituksesta tullihallitukseen. Vennamo nimitettiin tullineuvokseksi 11. maaliskuuta.
- 1. helmikuuta − Ranskan kansalliskokous myönsi presidentti Charles de Gaullelle täydet henkilökohtaiset valtuudet Algerian kapinan kukistamiseksi.
- 4. helmikuuta − Presidentti Urho Kekkonen nimitti Keski-Suomen läänin ensimmäiseksi maaherraksi sisäministeri Eino Paloveden ja Pohjois-Karjalan läänin ensimmäiseksi maaherraksi Kuopion läänin maaherran Lauri Riikosen. Uudeksi Kuopion läänin maaherraksi tuli sisäministeriön kansliapäällikkö Erkki Mantere ja uudeksi sisäministeriksi kansanedustaja Eemil Luukka. Paloveden tilalle eduskuntaan tuli agronomi, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Mauno Pohjonen.
- 7. helmikuuta – Miss Suomi -kilpailuissa oli ainutlaatuinen tilanne: yhdenkään osallistujan ei katsottu yltävän ensimmäiseen sijaan saakka, vaan titteli jäi edellisen vuoden voittajan Tarja Nurmen haltuun.
- 9. helmikuuta – Joanne Woodward sai ensimmäisenä tähden Hollywoodin Walk of Famelle.
- 12. helmikuuta – Talviolympialaiset alkoivat Squaw Valleyssä.
- 13. helmikuuta – Ranskan ensimmäinen ydinkoe, Gerboise Bleue, Algeriassa. Ranska liittyi neljäntenä maana ydinasevaltojen joukkoon. 70 kt:n Gerboise Bleue oli voimakkaampi kuin muiden ydinasevaltojen ensimmäiset kokeet ”Trinity”, ”RDS-1” ja ”Hurricane” yhteensä.
- 19. helmikuuta – Keskusrikospoliisi ilmoitti, että Heinävedellä Tulilahden leirintäalueella 28. heinäkuuta 1959 tapahtuneesta kaksoissurmasta asetetaan syytteeseen Runar Holmström.
- 26. helmikuuta − Ison-Britannian prinsessa Margaret ja hovivalokuvaaja Antony Armstrong-Jones julkistivat kihlauksensa. Heidät vihittiin avioliittoon 6. toukokuuta, jolloin kuningatar Elisabet II myönsi Armstrong-Jonesille Snowdonin jaarlin arvonimen.
- 29. helmikuuta – Maanjäristys tuhosi Agadirin Marokossa.
- 1. maaliskuuta – Uudet Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan läänit aloittivat toimintansa.
- 6. maaliskuuta – Vietnamin sota: Yhdysvallat ilmoitti 3 500 sotilaan lähettämisestä Vietnamiin.
- 7. maaliskuuta – Helsingin hovioikeudessa alkoi oikeudenkäynti Kätilöopiston talon rakentamiseen liittyneistä epäselvyyksistä, joiden vuoksi valtio kärsi yli 300 miljoonan markan tappiot.
- 21. maaliskuuta – Ainakin 52 mustaihoista kuoli ja yli 160 haavoittui Sharpevillessä Etelä-Afrikassa, kun poliisi avasi tulen mieltään osoittaneeseen väkijoukkoon. Mellakan syynä oli mustaihoisille määrätty passipakko.
- 22. maaliskuuta – Arthur Leonard Schawlow ja Charles Hard Townes saivat ensimmäisen patentin laserille.
- 29. maaliskuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Lontoossa Iso-Britanniassa. Ranskan edustaja Jacqueline Boyer voitti kappaleella "Tom Pillibi".
huhtikuu–kesäkuuMuokkaa
Leonid Brežnevistä tuli Neuvostoliiton presidentti.
- 1. huhtikuuta – Yhdysvaltain ensimmäinen sääsatelliitti, TIROS-1, laukaistiin.
- 4. huhtikuuta – Ensimmäiset kolme naispappia vihittiin Ruotsissa.
- 9. huhtikuuta – Jyrkkänä rotuerottelijana tunnettu Etelä-Afrikan pääministeri Hendrik Verwoerd yritettiin murhata ampumalla häntä päähän. Ampuja oli valkoihoinen David Pratt. Verwoerd loukkaantui vakavasti, mutta selvisi hengissä.
- 10. huhtikuuta − Seinäjoen uusi kirkko Lakeuden Risti vihittiin käyttöön.
- 19. huhtikuuta – Lahden ja Loviisan välinen kapearaiteinen rautatie jäi pois käytöstä. Rautatie otettiin uudelleen käyttöön toukokuun alussa rakennettuna normaaliin raideleveyteen.
- 21. huhtikuuta – Brasilian pääkaupunki siirrettiin Rio de Janeirosta Brasíliaan.
- 27. huhtikuuta – Togo itsenäistyi oltuaan sitä ennen Ranskan hallinnassa YK:n huoltohallintoalueena.
- 1. toukokuuta – Neuvostoliitto ampui alas Yhdysvaltain U-2-vakoilukoneen, lentäjä Gary Powers vangittiin.
- 4. toukokuuta – Neuvostoliitto vaati Suomelta EFTA-maiden etuja vastaavaa suosituimmuuskohtelua hintana Suomen jäsenyydelle EFTAssa.
- 7. toukokuuta – Leonid Brežnevistä tuli Neuvostoliiton presidentti Kliment Vorošilovin erottua.
- 11. toukokuuta – Mossadin agentit kaappasivat natsijohtaja Adolf Eichmannin Buenos Airesissa.
- 16. toukokuuta – Nikita Hruštšov vaati Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhowerilta anteeksipyyntöä U-2-lennoista Neuvostoliiton yllä. Koska sopuun ei päästy, Pariisin huippukokous jouduttiin päättämään.
- 23. toukokuuta − YK:n turvallisuusneuvosto aloitti U-2-välikohtauksen käsittelyn. Neuvostoliiton vakoilulentosyytös hylättiin 26. toukokuuta.
- 27. toukokuuta – Presidentti Celal Bayar syrjäytettiin kenraali Cemal Gürselin johtamassa vallankaappauksessa Turkissa.
- 27. toukokuuta − Yhdysvallat lopetti talousapunsa Kuuballe.
- 1. kesäkuuta – Argentiina esitti Israelille Adolf Eichmannin kaappauksen johdosta vastalauseen suvereniteettinsa loukkaamisesta.
- 2. kesäkuuta – Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi entisten ministerien Aarre Simosen, Urho Kiukkaan ja Vilho Väyrysen menetelleen lain vastaisesti Kätilöopiston rakentamisen yhteydessä.
- 4. kesäkuuta – Aimo Tukiaisen veistämä marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas paljastettiin Helsingin keskustassa.
- 5. kesäkuuta – Bodominjärven murhat Espoossa.
- 7. kesäkuuta − Suolahden ja Haapajärven välinen rataosuus avattiin liikenteelle.
- 8. kesäkuuta – Heinäveden käräjillä alkoi oikeudenkäynti Tulilahden kaksoismurhasta syytettyä Runar Holmströmiä vastaan.
- 10. kesäkuuta – Urho Kekkonen suostui Maalaisliiton ehdokkaaksi vuoden 1962 presidentinvaaliin.
- 12. kesäkuuta − Argentiina kutsui Israelin-suurlähettiläänsä kotiin Israelin kieltäydyttyä palauttamasta Adolf Eichmannia Argentiinaan ja vaati YK:n turvallisuusneuvoston kutsumista koolle tapauksen vuoksi.
- 20. kesäkuuta – Malin liittovaltio itsenäistyi kuuluttuaan sitä ennen Ranskan Länsi-Afrikkaan.
- 23. kesäkuuta − YK:n turvallisuusneuvosto katsoi äänin 8–6 Israelin loukanneen Adolf Eichmannin kaappauksella Argentiinan suvereniteettia ja velvoitti Israelin hyvittämään tapauksen Argentiinalle ”sopivalla tavalla”.
- 23. kesäkuuta – Suomen ensimmäinen kantosiipialus Sirena aloitti liikennöinnin Maarianhaminan ja Tukholman välillä.
- 26. kesäkuuta – Madagaskar itsenäistyi Ranskan alaisuudesta.
- 26. kesäkuuta – Brittiläinen Somalimaa sai itsenäisyyden. Se liittyi viisi päivää myöhemmin entiseen Italian Somalimaahan Somalian valtioksi toukokuuhun 1991 asti.
- 29. kesäkuuta – Suomen hallitus asetti komitean tutkimaan leirintäalueiden turvallisuutta Tulilahden ja Bodominjärven murhenäytelmien vuoksi.
- 30. kesäkuuta – Belgian Kongo itsenäistyi nimellä Kongon demokraattinen tasavalta. Belgialaisten kuningas Baudouin I osallistui vallanvaihtoseremoniaan pääkaupungissa Léopoldvillessä. Kongon vaaleilla valittua pääministeriä Patrice Lumumbaa ei ollut kutsuttu, mutta hän saapui siitä huolimatta paikalle ja piti Kongon itsenäisyyspuheensa, jossa arvosteli jyrkin sanankääntein entisiä siirtomaaisäntiä.
- 30. kesäkuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Nikita Hruštšov saapui viralliselle vierailulle Itävaltaan.
heinäkuu–syyskuuMuokkaa
- 1. heinäkuuta – Somalia itsenäistyi.
- 1. heinäkuuta – Neuvostoliiton MiGit ampuivat alas RB-47-tiedustelukoneen Barentsinmerellä. Kaksi selviytynyttä USAF:n lentäjää vangittiin.
- 1. heinäkuuta – Kuuba kansallisti Esso- ja Shell-öljy-yhtiöt. Iso-Britannia esitti Kuuballe toimenpiteen vuoksi vastalauseensa.
- 4. heinäkuuta – Suomen ilmavoimien käyttämät Vihuri-lentokoneet päätettiin myydä romuksi. Koneista kertyi romumetallia 230 tonnia. Vihuri-koneille oli sattunut useita vakavia lento-onnettomuuksia.
- 5. heinäkuuta – Yhdysvallat lopetti sokerin ostot Kuubasta ja asetti kuubalaisen sokerin tuontikieltoon.
- 6. heinäkuuta – Kuuban parlamentti hyväksyi ja pääministeri Fidel Castro vahvisti lain, joka mahdollisti kaiken yhdysvaltalaisen omaisuuden takavarikoinnin.
- 6. heinäkuuta – Kongolaiset sotilaat aloittivat useissa varuskunnissa kapinan eurooppalaisia upseereita vastaan.
- 7. heinäkuuta − Ylöjärvellä vihittiin käyttöön televisioasema, johon liittyi 219 metriä korkea linkkimasto.
- 9. heinäkuuta – Belgian kansallinen lentoyhtiö Sabena ilmoitti asettavansa koko kalustonsa Kongosta pakenevien valkoihoisten käyttöön.
- 9. heinäkuuta – Maalaisliiton kansanedustaja, kunnallisneuvos Matti Miikki kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli maanviljelijä Mikko Kaarna.
- 11. heinäkuuta – Moise Tšombe julisti Kongon Katangan maakunnan itsenäiseksi ja sai tukea Belgialta.
- 12. heinäkuuta – Kolme palomiestä sai surmansa ja 30 henkilöä loukkaantui Tilgmannin kirjapainossa Helsingissä selluloidin itsesytytyksestä syntyneessä suurpalossa.
- 14. heinäkuuta – Yhdistyneet kansakunnat päätti lähettää joukkoja Katangaan valvomaan belgialaisten joukkojen vetäytymistä.
- 14. heinäkuuta – Kongo katkaisi diplomaattisuhteensa Belgiaan.
- 20. heinäkuuta – Ceylonin pääministeriksi valitusta Sirimawo Bandaranaikesta tuli maailman ensimmäinen parlamentaarisesti valittu nainen valtion johtajana.
- 21. heinäkuuta – YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui käsittelemään Kongon kriisiä ja vaati seuraavana päivänä Belgiaa vetämään joukkonsa Kongosta.
- 25. heinäkuuta – Poikkeuksellisen voimakas ukonilma riehui eteläisessä Suomessa. Parhaimmillaan rekisteröitiin yli sata salamaa minuutissa.
- 1. elokuuta – Dahomey, nykyinen Benin itsenäistyi kuuluttuaan sitä ennen Ranskan Länsi-Afrikkaan. Tämän jälkeen itsenäistyivät saman kuukauden aikana loputkin Ranskan Länsi-Afrikkaan ja Ranskan Päiväntasaajan Afrikkaan kuuluneet maat:
- 3. elokuuta – Niger
- 5. elokuuta – Ylä-Volta (nykyinen Burkina Faso)
- 7. elokuuta – Norsunluurannikko
- 11. elokuuta – Tšad
- 13. elokuuta – Keski-Afrikan tasavalta
- 15. elokuuta – Kongon tasavalta (entinen Ranskan Kongo)
- 17. elokuuta – Gabon
- 5. elokuuta – Heinäveden Tulilahden kaksoismurhasta syytetty Runar Holmström määrättiin mielentilatutkimukseen.
- 6. elokuuta – Kuuban vallankumous: vastauksena Yhdysvaltain kauppasaartoon Kuuba kansallisti ulkomaalaisen omaisuuden maassa.
- 16. elokuuta – Kypros sai itsenäisyyden Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
- 16. elokuuta – Yhdysvaltalainen Joseph Kittinger hyppäsi laskuvarjolla 31 kilometrin korkeudesta.
- 17. elokuuta – Ensimmäinen Cobol-ohjelmointikielellä toteutettu ohjelma ajettiin RCA 501 -tietokoneella.
- 18. elokuuta – Ensimmäinen kaupallinen ehkäisypilleri, Enovid, tuli myyntiin.
- 18. elokuuta – Metsähallituksen pääjohtaja Nils Osara erotettiin virastaan.
- 19. elokuuta – Yhdysvaltalainen U-2-lentäjä Gary Powers tuomittiin kymmenen vuoden vankeuteen vakoilusta.
- 19. elokuuta – Sputnik 5 laukaistiin mukanaan koirat Belka ja Strelka, 40 hiirtä, kaksi rottaa ja erilaisia kasveja. Avaruusalus palasi maahan seuraavana päivänä ja eläimet selviytyivät.
- 20. elokuuta – Senegal irtautui Malin liittovaltiosta ja julistautui itsenäiseksi.
- 21. elokuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Nikita Hruštšov julisti Kiinan johtajan Mao Zedongin harhaoppiseksi.
- 23. elokuuta − Neuvostoliiton entinen ulkoministeri Vjatšeslav Molotov nimitettiin NL:n edustajaksi kansainväliseen atomienergiajärjestöön (IAEA).
- 25. elokuuta - Kesäolympialaiset alkoivat Roomassa.
- 29. elokuuta − Piispa Paavali nimitettiin Suomen ortodoksisen kirkon uudeksi arkkipiispaksi hänen edeltäjänsä Hermanin jäätyä eläkkeelle.
- 3. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen täytti 60 vuotta.
- 12. syyskuuta – Itä-Saksan presidentin virka lakkautettiin Wilhelm Pieckin kuoltua, ja kaikki valta keskitettiin puoluejohtaja Walter Ulbrichtille.
- 14. syyskuuta – OPEC perustettiin Bagdadin konferenssissa.
- 15. syyskuuta − RKP:n kansanedustaja, kouluneuvos John Österholm sai sairauden vuoksi pyytämänsä eron eduskunnasta ja hänen tilalleen tuli Torsten G. Aminoff. Vuodesta 1919 lähtien yhtäjaksoisesti eduskuntaan kuulunut ja Suomen pitkäaikaisimmaksi kansanedustajaksi noussut Österholm kuoli marraskuussa.
- 22. syyskuuta – Entinen Ranskan siirtomaa Mali julistautui itsenäiseksi kuuluttuaan välillä lyhyen aikaa Malin liittovaltioon.
- 23. syyskuuta – Kansanedustaja Väinö Leskinen erosi SDP:n eduskuntaryhmästä.
- 24. syyskuuta – Maailman ensimmäinen ydinkäyttöinen lentotukialus, USS Enterprise laskettiin vesille.
- 26. syyskuuta – Yhdysvaltain presidenttiehdokkaat senaattori John F. Kennedy ja varapresidentti Richard Nixon kohtasivat ensimmäisessä televisioidussa vaaliväittelyssä, jota seurasi 66,4 miljoonaa katsojaa. Neljän ehdokkaiden välisen väittelyn jälkeen seuraavia saatiin odottaa vuoteen 1976.[1]
- 29. syyskuuta – Tampereelle muuttaneen Yhteiskunnallisen korkeakoulun rakennus valmistui. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Toivo Korhonen.
lokakuu–joulukuuMuokkaa
- 1. lokakuuta – Nigeria itsenäistyi oltuaan sitä ennen Ison-Britannian siirtomaa, Nnamdi Azikiwesta tuli sen ensimmäinen kenraalikuvernööri.
- 1. lokakuuta – Tampereella vihittiin käyttöön Suomen koulumuseo.
- 2. lokakuuta – Suomessa pidettyjen kunnallisvaalien ensimmäinen päivä. Äänestysvilkkaus nousi siihenastiseen ennätykseen, 75 prosenttiin.
- 2. lokakuuta − Kirjankustantaja Werner Söderströmin patsas paljastettiin Porvoossa hänen syntymänsä 100-vuotispäivänä.
- 5. lokakuuta – Valkoiset eteläafrikkalaiset äänestivät maan muuttamisesta tasavallaksi.
- 12. lokakuuta – Nikita Hruštšov käytti kenkäänsä YK:n yleiskokouksessa sanojensa painoksi Itä-Euroopan tilanteesta keskusteltaessa.
- 12. lokakuuta – Japanilainen äärinationalisti Otoya Yamaguchi murhasi sosialistisen puolueen puheenjohtajan Inejirō Asanuman suorassa televisiolähetyksessä.
- 19. lokakuuta – Tampereen ensimmäiset liikennevalot otettiin käyttöön Itsenäisyydenkadun ja Tammelan puistokadun risteyksessä.
- 24. lokakuuta – Ulkoministeri Ahti Karjalainen aloitti Lontoossa neuvottelut Suomen EFTA-jäsenyydestä.
- 24. lokakuuta – Neuvostoliiton uuden R-16-ohjuksen kokeissa Baikonurilla tapahtui onnettomuus, jossa kuoli yli 100 ohjuksen kehittäjää ja sotilasta, ml. strategisten ohjusjoukkojen komentaja, marsalkka Mitrofan Nedelin.[2]
- 26. lokakuuta – Yhdysvaltain postiministeriö julkaisi marsalkka Mannerheimia esittävän postimerkin Vapauden puolustajat -sarjassa. Neljän sentin arvoista merkkiä painettiin 160 miljoonaa kappaletta. Merkin ensimmäiset kappaleet luovutettiin Suomesta asekätkentäjutun vuoksi Yhdysvaltoihin siirtyneille, Yhdysvaltain armeijassa palvelleille eversti Alpo Marttiselle ja kapteeni Olavi Alakulpille.
- 1. marraskuuta – Sukselaisen hallitus nousi Suomen viiden siihen saakka pitkäikäisimmän hallituksen joukkoon istuttuaan 658 vuorokautta.
- 2. marraskuuta – Ison-Britannian syyttäjäviranomaiset ilmoittivat, että D. H. Lawrencen vuonna 1928 kirjoittama romaani Lady Chatterleyn rakastaja oli vapautettu julkaisukiellosta. Lawrence oli kuollut vuonna 1930 ja romaani oli ilmestynyt suomeksi vuonna 1950.
- 8. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentinvaaleissa John F. Kennedy voitti tiukassa vaalissa Richard Nixonin.
- 8. marraskuuta – Eduskunta päätti nostaa syytteet entisiä ministereitä Aarre Simosta, Urho Kiukasta ja Vilho Väyrystä vastaan valtakunnanoikeudessa ”Kätilöopiston jutun” vuoksi.
- 11. marraskuuta − TPSL:n kansanedustaja Valdemar Liljeström kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli vuoden 1958 vaaleissa pudonnut kouluneuvos Aino Malkamäki.
- 13. marraskuuta – Sammy Davis meni naimisiin ruotsalaisen näyttelijä May Brittin kanssa. Rotujen välinen avioliitto oli edelleen laitonta 31:ssä Yhdysvaltain osavaltiossa.
- 15. marraskuuta – Polaris-ohjuksen ensimmäiset kokeet.
- 20. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen matkusti Moskovaan viiden päivän vierailulle. Vierailun viimeisenä päivänä ilmoitettiin Kekkosen päässeen neuvostojohdon kanssa yhteisymmärrykseen Suomen EFTA-jäsenyydestä ja Saimaan kanavan vuokraamisesta Suomelle 50 vuodeksi.
- 28. marraskuuta – Mauritania itsenäistyi Ranskasta. Tämän jälkeen Ranskan hallinnassa oli Afrikan mantereella enää vain Algeria ja Ranskan Somalimaa, nykyinen Djibouti.
- 1. joulukuuta – Eversti Joseph Mobutu pidätytti Kongon tasavallan syrjäytetyn johtajan Patrice Lumumban.
- 1. joulukuuta – Neuvostoliiton viisitonninen avaruusalus lähetettiin kiertoradalle mukanaan joukko koe-eläimiä. Tämä alus paloi ilmakehässä maahan palatessaan.
- 2. joulukuuta – Canterburyn arkkipiispa (Geoffrey Francis Fisher) ja paavi Johannes XXIII tapasivat Vatikaanivaltiossa ensimmäistä kertaa anglikaanikirkon 500-vuotisessa historiassa.
- 2. joulukuuta – Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhower määräsi miljoona dollaria kuubalaispakolaisten apuun ja asuttamiseen Floridassa. Castron valtaannousun jälkeen pakolaisia oli tullut noin tuhat viikossa.
- 9. joulukuuta – Presidentti Charles de Gaullen vierailu Algeriassa johti laajoihin levottomuuksiin, joissa kuoli 127 ihmistä.
- 13. joulukuuta – Etiopian keisari Haile Selassien vieraillessa Brasiliassa hänen keisarillinen kaartinsa aloitti vallankaappauksen. Kapinalliset nostivat keisarin pojan, kruununprinssi Asfa-Wossenin, valtaan.
- 15. joulukuuta – Belgialaisten kuningas Baudouin I nai Doña Fabiola de Mora y Aragónin.
- 16. joulukuuta – Yhdysvaltain ulkoministeri Christian Herter ilmoitti Yhdysvaltain sijoittavan viisi ydinsukellusvenettä ja 80 Polaris-ohjusta Naton vahvuuteen vuoden 1963 loppuun mennessä.
- 16. joulukuuta – Kaksi matkustajakonetta törmäsi New Yorkin yläpuolella Yhdysvalloissa ja putosi Brooklynin kaupunginosaan. Onnettomuudessa sai surmansa 138 ihmistä.
- 17. joulukuuta – Yhdysvaltalainen sotilaslentokone törmäsi kirkontorniin Münchenissä ja putosi kadulle raitiovaunun päälle. 70 ihmistä kuoli.
- 27. joulukuuta – Ranska teki kolmannen ydinkokeensa Regganessa Algeriassa.
- 28. joulukuuta – Suomen suurin televisiomasto vihittiin käyttöön Ylöjärvellä.
- 30. joulukuuta – Helsingin maalaiskunnassa alettiin rakentaa Silvolan tekojärveä.[3]
- 31. joulukuuta – farthingit eli neljännespennin kolikot vedettiin pois käytöstä Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
tuntematon päivämääräMuokkaa
- tammikuu – Hätätila päättyi Keniassa Mau Mau -kapinan päätyttyä.
- PDP-1-tietokoneen tuotanto alkaa
- joulukuu – Yleisradion vuosittainen TV-ohjelma Joulupukin lähtö Korvatunturilta esitettiin ensimmäisen kerran.
SyntyneitäMuokkaa
tammikuu–maaliskuuMuokkaa
- 4. tammikuuta – April Winchell, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä ja radiojuontaja
- 6. tammikuuta – Nigella Lawson, brittiläinen julkkiskokki ja kirjailija
- 6. tammikuuta – Kari Jalonen, suomalainen jääkiekkoilija ja jääkiekkovalmentaja
- 10. tammikuuta – Brian Cowen, irlantilainen poliitikko
- 10. tammikuuta – Heidi Herala, suomalainen näyttelijä
- 12. tammikuuta – Oliver Platt, kanadalainen näyttelijä
- 13. tammikuuta – Eric Betzig, vuoden 2014 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko
- 15. tammikuuta – Jouko Mäki-Lohiluoma, suomalainen muusikko
- 18. tammikuuta – Mark Rylance, englantilainen Oscar-palkittu näyttelijä
- 20. tammikuuta – William R. Wright (”Will Right”), yhdysvaltalainen tietokonepelisuunnittelija
- 22. tammikuuta – Michael Hutchence, australialainen muusikko (k. 1997)
- 23. tammikuuta – Ville Sandqvist, suomalainen näyttelijä, teatteriohjaaja ja näyttämötyöntekijä
- 29. tammikuuta – Gia Carangi, yhdysvaltalainen malli (k. 1986)
- 29. tammikuuta – Sean Kerly, brittiläinen maahockeypelaaja
- 29. tammikuuta – Greg Louganis, yhdysvaltalainen uimari (moninkertainen olympiavoittaja)
- 2. helmikuuta – Jari Porttila (”Sporde”), suomalainen urheilutoimittaja
- 4. helmikuuta – Pete Malmi, suomalainen laulaja (k. 2007)
- 7. helmikuuta – Dominick Arduin, ranskalainen seikkailija ja naparetkeilijä (kadonnut 2004)
- 7. helmikuuta – Kuutti Lavonen, suomalainen taidemaalari, taidegraafikko, valokuvataiteilija ja professori
- 7. helmikuuta – James Spader, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 9. helmikuuta – Peggy Whitson, yhdysvaltalainen astronautti ja biokemisti
- 10. helmikuuta – Robert Addie, englantilainen näyttelijä (k. 2003)
- 11. helmikuuta – Tuula Haatainen, suomalainen poliitikko ja ministeri
- 14. helmikuuta – Eric Shea, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 19. helmikuuta – Prinssi Andrew, Yorkin herttua (kuningatar Elisabet II:n toinen poika)
- 20. helmikuuta – Kee Marcello, ruotsalainen kitaristi
- 23. helmikuuta – Naruhito, Japanin kruununprinssi
- 25. helmikuuta – Tuomas Nevanlinna, suomalainen filosofi, kirjoittaja ja suomentaja
- 27. helmikuuta – Simon Critchley, brittiläissyntyinen filosofi
- 27. helmikuuta – Andrés Gómez, ecuadorilainen tennispelaaja
- 27. helmikuuta – Kaj Turunen, suomalainen yrittäjä ja Kokoomuksen kansanedustaja
- 28. helmikuuta – Dorothy Ruth Hoogstraten (”Dorothy Stratten”), kanadalainen malli ja elokuvanäyttelijä (k. 1980)
- 29. helmikuuta – Khaled Hadj Brahim (”Khaled”), algerialainen rai-muusikko (Kutché)
- 4. maaliskuuta – Jody Campbell, yhdysvaltalainen vesipalloilija
- 4. maaliskuuta – Mikko Kuustonen, suomalainen laulaja ja lauluntekijä ("Q. Stone")
- 7. maaliskuuta – Joe Carter, yhdysvaltalainen baseballpelaaja
- 7. maaliskuuta – Jozef Chovanec, tšekkiläinen jalkapalloilija ja jalkapallovalmentaja
- 7. maaliskuuta – Ivan Lendl, tšekkiläinen tennispelaaja
- 7. maaliskuuta – Doogie White, skotlantilainen rocklaulaja
- 8. maaliskuuta – Lee Labrada, yhdysvaltalainen kehonrakentaja
- 12. maaliskuuta – Keijo Leppänen, suomalainen televisiotoimittaja ja kirjailija
- 12. maaliskuuta – Courtney B. Vance, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 13. maaliskuuta – Adam Clayton, englantilainen rockmuusikko
- 13. maaliskuuta – Joe Ranft, yhdysvaltalainen taikuri, animaattori ja ääninäyttelijä (k. 2005)
- 16. maaliskuuta – Markus Selin, suomalainen elokuvatuottaja
- 17. maaliskuuta – Markus Leikola, suomalainen toimittaja, kirjailija, konsultti ja kommentaattori
- 18. maaliskuuta – Guy Carbonneau, yhdysvaltalainen jääkiekkoilija ja jääkiekkovalmentaja
- 19. maaliskuuta – Simo Aalto, suomalainen taikuri
- 19. maaliskuuta – Timo Halonen, Mikkelin kaupunginjohtaja
- 19. maaliskuuta – Sinikka Svärd, suomalainen sanoittaja
- 21. maaliskuuta – Ayrton Senna, brasilialainen Formula 1 -kuljettaja (kolminkertainen maailmanmestari) (k. 1994)
- 22. maaliskuuta – Rebecca Belmore, kanadalainen valokuvaaja, performanssitaiteilija ja kuvanveistäjä
- 24. maaliskuuta – Kelly LeBrock, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 25. maaliskuuta – Peter O’Brien, australialainen näyttelijä
- 29. maaliskuuta – Jo Nesbø, norjalainen pörssimeklari, kirjailija ja muusikko
huhtikuu–kesäkuuMuokkaa
- 2. huhtikuuta – Linford Christie, brittiläinen pikajuoksija ja olympiavoittaja
- 4. huhtikuuta – Hugo Weaving, australialainen näyttelijä
- 9. huhtikuuta – Jaak Aab, virolainen poliitikko
- 11. huhtikuuta – Jeremy Clarkson, englantilainen journalisti ja autoasiantuntija
- 11. huhtikuuta – Esa Saarnio (”Rokki-Rantanen”), suomalainen kitaristi
- 12. huhtikuuta – Teuvo Hakkarainen, suomalainen perussuomalaisten kansanedustaja
- 15. huhtikuuta – Pedro Delgado, espanjalainen maantiepyöräilijä
- 15. huhtikuuta – Philippe, belgialaisten kuningas
- 17. huhtikuuta – Riitta Uusitalo, suomalainen kuvittaja, kuvataiteilija, sarjakuvapiirtäjä ja kirjailija
- 25. huhtikuuta – Anna Babitzin, suomalainen laulaja ja show-esiintyjä
- 29. huhtikuuta – Kari Kriikku, suomalainen klarinetisti
- 4. toukokuuta – Werner Faymann, Itävallan liittokansleri 2008–2016
- 9. toukokuuta – Johnny Paul Koroma, Sierra Leonen valtionpäämies 1997–1998 (k. 2003)
- 10. toukokuuta – Paul David Hewson (”Bono”), irlantilainen muusikko ("U2")
- 12. toukokuuta – Lisa Martin, australialainen kestävyysjuoksija ja olympiamitalisti
- 16. toukokuuta – Rosario Fiorello, italialainen viihdyttäjä ja laulaja
- 17. toukokuuta – Simon Fuller, brittiläinen televisio- ja levytuottaja
- 18. toukokuuta – Jari Kurri, suomalainen jääkiekkoilija
- 21. toukokuuta – Jeffrey Dahmer, yhdysvaltalainen sarjamurhaaja (k. 1994)
- 23. toukokuuta – Linden Ashby, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 24. toukokuuta – Doug Jones, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 24. toukokuuta – Kristin Scott Thomas, englantilainen näyttelijä
- 26. toukokuuta – Henrik Enckell, suomalainen psykoanalyytikko ja kirjailija
- 31. toukokuuta – Greg Adams, kanadalainen jääkiekkoilija
- 4. kesäkuuta – Paula Risikko, suomalainen poliitikko
- 6. kesäkuuta – Steve Vai, yhdysvaltalainen kitaristi
- 9. kesäkuuta – Eva Dahlgren, ruotsalainen laulaja
- 18. kesäkuuta – Teemu Kakkuri, suomalainen teologi, pastori, toimitusjohtaja ja rehtori
- 20. kesäkuuta – Mikael Andersson, suomalainen näyttelijä
- 22. kesäkuuta – Erin Brockovich, yhdysvaltalainen kansalaisaktivisti
- 23. kesäkuuta – Jon Landau, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja
heinäkuu–syyskuuMuokkaa
- 1. heinäkuuta – Hannu Tuomainen, suomalainen elokuvatuottaja
- 2. heinäkuuta – James Hirvisaari, suomalainen poliitikko
- 2. heinäkuuta – Terry Rossio, yhdysvaltalainen elokuvakäsikirjoittaja ja -tuottaja
- 4. heinäkuuta – Roland Ratzenberger, itävaltalainen Formula 1 -kuljettaja (k. 1994)
- 7. heinäkuuta – Jukka Mäkelä, suomalainen poliitikko ja Espoon kaupunginjohtaja
- 14. heinäkuuta – Jane Lynch, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 18. heinäkuuta – William Dembski, yhdysvaltalainen matemaatikko, filosofi ja teologi
- 21. heinäkuuta – Fritz Walter, saksalainen jalkapalloilija
- 27. heinäkuuta – Tiina Onikki-Rantajääskö, suomalainen kielitieteilijä
- 4. elokuuta – José Luis Rodríguez Zapatero, Espanjan pääministeri 2004–2011
- 7. elokuuta – David Duchovny, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 8. elokuuta – Ralf König, saksalainen sarjakuvapiirtäjä
- 10. elokuuta – José Antonio Domínguez Bandera (”Antonio Banderas”), espanjalaissyntyinen näyttelijä
- 14. elokuuta – Sarah Brightman, englantilainen laulaja
- 14. elokuuta – Katriina Honkanen, suomalainen näyttelijä ja laulaja
- 16. elokuuta – Éric Caritoux, ranskalainen maantiepyöräilijä
- 16. elokuuta – Timothy Hutton, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Tavallisia ihmisiä)
- 17. elokuuta – Sean Penn, yhdysvaltalainen näyttelijä ja elokuvaohjaaja
- 21. elokuuta – Roman Schatz, saksalais-suomalainen kirjailija, toimittaja ja ohjaaja
- 26. elokuuta – Branford Marsalis, yhdysvaltalainen jazz-muusikko
- 28. elokuuta – Leroy Chiao, yhdysvaltalainen astronautti
- 28. elokuuta – Emma Samms, englantilainen näyttelijä
- 5. syyskuuta – Karita Mattila, suomalainen oopperasopraano
- 6. syyskuuta – Detlev Glanert, saksalainen säveltäjä
- 8. syyskuuta – Stefano Casiraghi, italialainen liikemies ja julkisuuden henkilö (k. 1990)
- 9. syyskuuta – Hugh Grant, englantilainen näyttelijä
- 10. syyskuuta – Colin Firth, englantilainen näyttelijä
- 11. syyskuuta – Hiroshi Amano, vuoden 2014 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut japanilainen fyysikko, yksi sinisen LED:in keksijöistä
- 17. syyskuuta – Damon Hill, englantilainen Formula 1 -kuljettaja (maailmanmestari)
- 18. syyskuuta – Joshua Angrist, vuoden 2021 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut israelilais-yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja professori
- 23. syyskuuta – Jason Carter, brittiläinen näyttelijä
- 23. syyskuuta – Steve Conte, yhdysvaltalainen muusikko
- 29. syyskuuta – Eini Pajumäki, suomalainen laulaja
- 30. syyskuuta – Blanche Lincoln, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko
lokakuu–joulukuuMuokkaa
- 7. lokakuuta – Ilkka Vainio, suomalainen sanoittaja, musiikkituottaja ja laulaja
- 8. lokakuuta – Kirsi-Marja Laitinen (”Kikka Laitinen”), suomalainen laulaja, lauluntekijä, sanoittaja ja säveltäjä
- 9. lokakuuta – Laura Ruohonen, suomalainen näytelmäkirjailija
- 12. lokakuuta – Hiroyuki Sanada, japanilainen näyttelijä
- 13. lokakuuta – Christel Liljeström, suomalainen poliitikko
- 17. lokakuuta – Rob Marshall, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja koreografi
- 18. lokakuuta – Craig Mello, vuoden 2006 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biologi ja professori
- 18. lokakuuta – Jean-Claude Van Varenberg (”JeanClaude Van Damme”), belgialainen itämaisten taitelulajien taitaja, toimintaelokuvien käsikirjoittaja ja näyttelijä
- 24. lokakuuta – Jaime Garzón, kolumbialainen koomikko, lehtimies ja rauhanneuvottelija (k. 1999)
- 29. lokakuuta – Michael Carter, yhdysvaltalainen kuulantyöntäjä ja amerikkalaisen jalkapallon pelaaja
- 30. lokakuuta – Diego Maradona, argentiinalainen jalkapalloilija
- 31. lokakuuta – Reza Kuruš Pahlavi, Iranin viimeisen šaahin Mohammad Reza Pahlavin vanhin poika
- 1. marraskuuta – Tim Cook, yhdysvaltalainen liikemies
- 2. marraskuuta – Martti Rousi, suomalainen sellisti
- 4. marraskuuta – Kathy Griffin, yhdysvaltalainen näyttelijä ja stand-up-koomikko
- 8. marraskuuta – Michael Nyqvist, ruotsalainen näyttelijä (k. 2017)
- 10. marraskuuta – Neil Gaiman, englantilainen tieteiskirjailija
- 11. marraskuuta – Christian Prudhomme, ranskalainen urheiluvaikuttaja ja toimitusjohtaja
- 12. marraskuuta – Ismo Alanko, suomalainen muusikko
- 17. marraskuuta – Ru Paul Andre Charles (”RuPaul”), yhdysvaltalainen drag queen
- 18. marraskuuta – Kim Wilde, englantilainen pop-muusikko
- 22. marraskuuta – Albert Cartier, ranskalainen jalkapalloilija ja jalkapallovalmentaja
- 23. marraskuuta – Seppo Lehtikangas, suomalainen jalkapalloilija (k. 2020)
- 24. marraskuuta – Jussi Pesonen, suomalainen toimitusjohtaja
- 27. marraskuuta – Julija Tymošenko, Ukrainan ent. pääministeri
- 25. marraskuuta – John F. Kennedy, Jr., yhdysvaltalainen lakimies ja kustantaja, presidentti John F. Kennedyn poika (k. 1999)
- 29. marraskuuta – Ilkka Paananen, suomalainen pianisti
- 2. joulukuuta – Nicholas Dingley (”Razzle”), englantilainen rumpali ("Hanoi Rocks") (k. 1984)
- 3. joulukuuta – Daryl Hannah, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 10. joulukuuta – Kenneth Branagh, irlantilais-brittiläinen näyttelijä ja elokuvaohjaaja
- 10. joulukuuta – Vesa Haltsonen, suomalainen näyttelijä
- 14. joulukuuta – James Comey, yhdysvaltalainen FBI:n ent. johtaja
- 17. joulukuuta – Miroslav Kalousek, tšekkiläinen poliitikko ja ministeri
- 21. joulukuuta – Jarmo Saarti, suomalainen kirjastonhoitaja, tutkija ja kirjailija
- 18. joulukuuta – Sirkku Peltola, suomalainen teatteriohjaaja ja kirjailija
- 27. joulukuuta – Kaj Turunen, suomalainen yrittäjä ja Kokoomuksen kansanedustaja
- 31. joulukuuta – Steve Bruce, englantilainen jalkapalloilija
KuolleitaMuokkaa
- Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1960 kuolleista henkilöistä
tammikuu–maaliskuuMuokkaa
- 3. tammikuuta – Victor Sjöström, ruotsalainen elokuvaohjaaja ja näyttelijä (s. 1879)
- 4. tammikuuta – Albert Camus, vuoden 1957 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut algerialaissyntyinen ranskalainen filosofi ja kirjailija (Sivullinen) (s. 1913)
- 7. tammikuuta – Tellervo Laurila, suomalainen ooperalaulaja ja kirjallisuuden suomentaja (s. 1887)
- 7. tammikuuta – Julius Polin, suomalainen liikemies (s. 1869)
- 25. tammikuuta – Ernst Gehrcke, saksalainen fyysikko (s. 1878)
- 28. tammikuuta – Ernst Linko, suomalainen säveltäjä (s. 1889)
- 29. tammikuuta – Eero Antikainen, suomalainen poliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja (s. 1906)
- 6. helmikuuta – Jussi Harjula, suomalainen päätoimittaja (s. 1898)
- 9. helmikuuta – Aleksandr Benois, venäläinen taiteilija (s. 1870)
- 9. helmikuuta – Ernő Dohnányi, unkarilainen säveltäjä, kapellimestari ja pianisti (s. 1877)
- 12. helmikuuta – Oskar von Hindenburg, saksalainen kenraaliluutnantti (s. 1883)
- 13. helmikuuta – E. J. Nyström, suomalainen matemaatikko ja professori (s. 1895)
- 17. helmikuuta – Vilho Nenonen (”Suomen tykistön isä”), suomalainen tykistökenraali (s. 1883)
- 20. helmikuuta – Adone Zoli, Italian pääministeri 1957–1958 (s. 1887)
- 21. helmikuuta – Ilona Jalava, suomalainen tekstiilitaiteilija (s. 1878)
- 2. maaliskuuta – Stanisław Taczak, puolalainen kenraali (s. 1874)
- 4. maaliskuuta – Leonard Warren, yhdysvaltalainen baritoni (s. 1911)
- 9. maaliskuuta – Sigurd Laesvirta], suomalainen taiteilija, sarjakuvapiirtäjä ja kirjailija (s. 1910)
- 9. maaliskuuta – Jalmari Jäntti, WSOY:n toimitusjohtaja (s. 1876)
- 11. maaliskuuta – Roy Chapman Andrews, yhdysvaltalainen luonnontieteilijä (s. 1884)
- 18. maaliskuuta – Erkki Paavolainen, suomalainen kouluneuvos, kansanopiston johtaja ja kansanedustaja (s. 1890)
- 24. maaliskuuta – Helena Eeva (”A. Kajo”, ”Helen Neva”, ”L. Suolakivi”, ”Arvi Tarvainen”, ”Asser Tervasmäki”, ”Tjärbacka”, ”Aarne Torniainen”), suomalainen iskelmäsanoittaja (s. 1923)
- 24. maaliskuuta – Weli Pölkki, suomalainen runoilija (s. 1912)
- 25. maaliskuuta – Arturo Ambrosio, italialainen elokuvatuottaja ja -ohjaaja (s. 1870)
huhtikuu–kesäkuuMuokkaa
- 1. huhtikuuta – Tuanku Abdul Rahman, Malaijan kuningas (s. 1895)
- 3. huhtikuuta – Norodom Suramarit, Kambodžan kuningas (s. 1896)
- 10. huhtikuuta – Arthur Benjamin, australialainen säveltäjä (s. 1893)
- 14. huhtikuuta – Alonzo Sundman, suomalainen jääkärikenraali (s. 1895)
- 17. huhtikuuta – Eddie Cochran, yhdysvaltalainen rockabilly-muusikko ja multi-instrumentalisti (s. 1938)
- 20. huhtikuuta – Ksenia Aleksandrovna Romanova, venäläinen suuriruhtinatar, keisari Aleksanteri III:n tytär
- 24. huhtikuuta – Max von Laue, vuoden 1914 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko, röntgendiffraktion keksijä (s. 1879)
- 25. huhtikuuta – Aman Allah Khan, Afganistanin kuningas 1919–1929 (s. 1892)
- 25. huhtikuuta – August Kopff, saksalainen tähtitieteilijä (s. 1882)
- 25. huhtikuuta – Ilmari Krohn, suomalainen säveltäjä ja musiikintutkija (s. 1867)
- 26. huhtikuuta – Wander Johannes de Haas, alankomaalainen fyysikko ja matemaatikko (s. 1878)
- 1. toukokuuta – Charles Holden, brittiläinen arkkitehti (s. 1875)
- 3. toukokuuta – Martti Elis Niemi (”Masa Niemi”), suomalainen näyttelijä ja koomikko (”Pätkä”) (s. 1914)
- 5. toukokuuta – Sulho Ranta, suomalainen säveltäjä, kapellimestari ja musiikkikirjailija (s. 1901)
- 6. toukokuuta – Pál Ábrahám (”Paul Abraham”), unkarilaissyntyinen operettisäveltäjä (Viktoria ja hänen husaarinsa) (s. 1892)
- 7. toukokuuta – Elsa Heporauta, suomalainen kirjailija (Kalevala Korun perustaja) (s. 1883)
- 8. toukokuuta – Hugo Alfvén, ruotsalainen säveltäjä ja kapellimestari (s. 1872)
- 9. toukokuuta – Arvid Lydecken, suomalainen kirjailija (s. 1884)
- 11. toukokuuta – John D. Rockefeller, yhdysvaltalainen liikemies (s. 1874)
- 11. toukokuuta – Hugo Vasarla, suomalainen vuorineuvos (s. 1886)
- 12. toukokuuta – Aly Khan, pakistanilainen diplomaatti ja YK:n yleiskokouksen varapuheenjohtaja (s. 1911)
- 13. toukokuuta – Harry Schell, yhdysvaltalainen kilpa-autoilija (s. 1921)
- 24. toukokuuta – Clara Ingram Judson, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1879)
- 30. toukokuuta – Boris Pasternak, vuoden 1958 Nobelin kirjallisuuspalkinnosta kieltäytynyt neuvostoliittolainen kirjailija (Tohtori Živago) (s. 1890)
- 31. toukokuuta – Walther Funk, saksalainen sanomalehtimies ja kansallissosialistinen poliitikko (s. 1890)
- 1. kesäkuuta – Enok Rytkönen, suomalainen kirjakauppias, lasten kuvakirjojen tekijä ja kääntäjä (s. 1874)
- 8. kesäkuuta – Ragnar Ekelund, suomalainen kirjailija ja taidemaalari (s. 1892)
- 9. kesäkuuta – Semjon Lavotškin, neuvostoliittolainen lentokonesuunnittelija (s. 1900)
- 12. kesäkuuta – Raul Roine, suomalainen kirjailija (s. 1907)
- 19. kesäkuuta – Chris Bristow, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (s. 1937)
- 19. kesäkuuta – Jimmy Bryan, yhdysvaltalainen Indianapolis 500 -kuljettaja (s. 1926)
- 19. kesäkuuta – Alan Stacey, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (s. 1933)
- 24. kesäkuuta – Arvo Kuusla, suomalainen elokuvanäyttelijä ja elokuvan järjestäjä (s. 1907)
- 25. kesäkuuta – Walter Baade, saksalainen tähtitieteilijä (s. 1893)
- 25. kesäkuuta – Ida Outhwaite, australialainen kuvittaja, kirjailija ja taiteilija (s. 1888)
heinäkuu–syyskuuMuokkaa
- 5. heinäkuuta – Viljo Mikkola, suomalainen säveltäjä ja kirkkomuusikko (s. 1871)
- 9. heinäkuuta – Matti Miikki, suomalainen poliitikko (s. 1889)
- 11. heinäkuuta – Gunnar Björling, suomalainen runoilija (s. 1887)
- 13. heinäkuuta – Allina Amanda Hildén (Alli Paasikivi), Suomen presidentti Juho Kusti Paasikiven puoliso (s. 1879)
- 14. heinäkuuta – Maurice de Broglie, ranskalainen fyysikko (s. 1875)
- 15. heinäkuuta – Kaarlo Hildén, suomalainen maantieteilijä ja antropologi (s. 1893)
- 15. heinäkuuta – Lawrence Tibbett, yhdysvaltalainen näyttelijä ja baritoni (s. 1896)
- 16. heinäkuuta – Albert Kesselring, saksalainen marsalkka (s. 1881)
- 18. heinäkuuta – Pekka Pennanen, suomalainen poliitikko ja kunnallisneuvos (s. 1872)
- 18. heinäkuuta – Oscar Tengström, suomalainen näyttelijä (s. 1887)
- 28. heinäkuuta – Vilho Annala, suomalainen poliitikko ja professori (s. 1888)
- 3. elokuuta – Virginia Balistrieri, italialainen näyttelijä (s. 1888)
- 7. elokuuta – Väinö Hannikainen, suomalainen säveltäjä (s. 1900)
- 12. elokuuta – Kaarle Viktor Väänänen (”Kalle Väänänen”), suomalainen kirjailija (s. 1888)
- 28. elokuuta – Pekka Aarnio, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1930)
- 30. elokuuta – Aarre Tuompo, suomalainen psykologian professori (s. 1908)
- 1. syyskuuta – Hisamuddin Alam Shah, Malaijan kuningas (s. 1898)
- 3. syyskuuta – J. E. Salomaa, suomalainen filosofi ja professori (s. 1891)
- 5. syyskuuta – August Alexander Korhonen (”Aku Korhonen”), suomalainen näyttelijä ja koomikko (s. 1892)
- 7. syyskuuta – Wilhelm Pieck, DDR:n ensimmäinen presidentti (s. 1876)
- 8. syyskuuta – Oscar Pettiford, yhdysvaltalainen jazz-sellisti, kontrabasisti ja säveltäjä (s. 1922)
- 9. syyskuuta – Johan Björling (”Jussi Björling”), ruotsalainen tenori (s. 1911)
- 9. syyskuuta – Armas Maasalo, suomalainen säveltäjä ja kirkkomuusikko (s. 1885)
- 10. syyskuuta – Fjodor Panfjorov, venäläinen neuvostokirjailija (s. 1896)
- 14. syyskuuta – Antero Lamminen, suomalainen lehtitoimittaja ja kokoomuslainen poliitikko
- 20. syyskuuta – Ida Rubinstein venäläinen ballerina (s. 1885)
lokakuu–joulukuuMuokkaa
- 6. lokakuuta – Tapio Voionmaa, suomalainen diplomaatti (s. 1896)
- 7. lokakuuta – August Hyöki, suomalainen poliitikko ja kansanedustaja (s. 1874)
- 14. lokakuuta – Sigurd Hoel, norjalainen kirjailija, kustannusalan vaikuttaja ja kirjallisuuskriitikko (s. 1890)
- 14. lokakuuta – Abram Ioffe, neuvostoliittolainen fyysikko (s. 1880)
- 14. lokakuuta – T. S. Vehkakorpi, suomalainen runoilija, sanoittaja ja kääntäjä (s. 1890)
- 15. lokakuuta – Henny Porten, saksalainen mykkäelokuvien näyttelijä (s. 1890)
- 17. lokakuuta – Yrjö J. E. Alanen, suomalainen teologi ja professori (s. 1890)
- 18. lokakuuta – Craig Mello, vuoden 2006 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biologi ja professori
- 22. lokakuuta – Antti Aho, suomalainen kirjailija ja suomentaja (s. 1900)
- 24. lokakuuta – Kaarlo Soinio, suomalainen urheilutoimittaja, voimistelija ja jalkapalloilija (s. 1888)
- 25. lokakuuta – Harry Ferguson, irlantilainen insinööri ja keksijä, nykyaikaisen traktorin kehittäjä (s. 1884)
- 3. marraskuuta – Harold Spencer Jones, englantilainen tähtitieteilijä ja Astronomer Royal (s. 1890)
- 5. marraskuuta – Oscar Enckell, suomalainen kenraali ja teollisuusmies (s. 1878)
- 5. marraskuuta – August Gailit, virolainen kirjailija (s. 1891)
- 5. marraskuuta – Johnny Horton, yhdysvaltalainen kantrilaulaja (s. 1925)
- 6. marraskuuta – Erich Raeder, saksalainen suuramiraali (Kriegsmarinen komentaja) (s. 1876)
- 8. marraskuuta – Oscar Enckell, suomalainen kenraali ja teollisuusmies (s. 1878)
- 11. marraskuuta – Valdemar Liljeström, suomalainen poliitikko (s. 1902)
- 12. marraskuuta – Eero Selin, suomalainen viulisti, kapellimestari ja soitinrakentaja (s. 1893)
- 16. marraskuuta – Clark Gable, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (s. 1901)
- 16. marraskuuta – John Österholm, suomalainen poliitikko (s. 1882)
- 19. marraskuuta – Hans Ahlström, suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos (s. 1904)
- 24. marraskuuta – Olga Aleksandrovna Romanova, venäläinen suuriruhtinatar, keisari Aleksanteri III:n tytär (s. 1882)
- 28. marraskuuta – Richard Wright, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1908)
- 30. marraskuuta – Alvar Palmgren, suomalainen kasvitieteilijä ja professori (s. 1880)
- 4. joulukuuta – Konrad Huber, suomalainen diplomi-insinööri ja haulikkoampuja (s. 1892)
- 7. joulukuuta – Clara Haskil, romanialainen pianisti (s. 1895)
- 11. joulukuuta – Heikki Mäkinen, suomalainen poliitikko (s. 1888)
- 12. joulukuuta – Christopher Hornsrud, norjalainen poliitikko ja pääministeri (s. 1859)
- 22. joulukuuta – Ragnar Öller (”Sten Söderskär”), suomalainen kunniakonsuli ja kirjailija (s. 1893)
- 31. joulukuuta – Aune Häme, suomalainen näyttelijä (s. 1909)
Nobelin palkinnotMuokkaa
MuutaMuokkaa
KirjallisuusMuokkaa
- Pekka Tuomikoski: 50 vuotta sitten. Vuosi 1960 (Minerva, 2010)
LähteetMuokkaa
- ↑ http://www.wired.com/thisdayintech/2011/09/0926nixon-kennedy-tv-debate/
- ↑ http://www.wired.com/thisdayintech/2011/10/oct-24-1960-soviet-rocket-explodes-killing-top-engineers-technicians/
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1962, s. 25. Helsinki: Otava, 1961.