(BUD LIGHT) Lehden erikoisvaalitoimitus ei pitänyt lopulta yllättävänä, että sekava tilanne Yhdysvaltain vaalien osalta jatkuu vielä aamuyhdeksältä Suomen aikaa, kun alkoholin tarjoileminen ja ostaminen on jälleen sallittua.
”Ennusteemme mukaan toimitus siirtyy liimailemaan Ohion-tarroja vasta sen jälkeen, kun lähikapakassa on juotu Montana olutta. Lehden Maine säilyy, mutta lopulta edessä on Minnesota-hoito”, päätoimittaja Usko Tyykkä sammalsi Chryslerinsä konepelliltä.
Ylenannon ennusteen uskotaan valmistuvan iltaan mennessä.
Jokainen voi itse päättää mitä kertomukseensa laittaa, paitsi silloin jos kertomuksesi on jo pöllitty. Photo by Claudio Büttler on Unsplash
(KAANAANMAA) Uuden testamentin tuore nykykielinen käännös on herättänyt runsaasti keskustelua sosiaalisessa mediassa, kertoo sosiaalinen media. Entistä yleistajuisemman version sanastosta on karsittu sellaisia vanhahtaviksi muuttuneita ilmauksia kuten ”ongelma” tai ”ruoka” ja korvattu ne nykylukijalle sopivilla ”haasteella” ja ”brekulla”.
Muutostyö yltää kuitenkin yksittäisiä sanoja syvemmälle, toteaa kielitieteilijä Maarit Brest-Litovsk. Läpi uuden käännöksen kokonaisia virkkeitä tai kappaleita on saatettu muovata tämän hetken kielenkäyttöä vastaavaksi. Näin alkukreikan ilmaisuvoima ja tarkoitus aukeavat koko laajuudessaan nykyihmisellekin, arvioi Brest-Litovsk. Hän ottaa esimerkiksi tutun kohtauksen Jeesuksesta erämaassa:
Sitten Henki vei Jeesuksen ylös erämaahan perkeleen kiusattavaksi. Ja kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, tuli hänen lopulta nälkä. Silloin kiusaaja tuli hänen luoksensa ja sanoi hänelle:
”Sellainen luova mieli, joka voi huikealla tavalla aukaista mitä erilaisempia solmuja, voi myös itse mennä solmuun tavalla, jota ei sitten ihminen itse enää auki saakaan.”
Myös kaikkien tuntema vuorisaarna on uutena versiona tutumman kuuloinen ja lähestyttävämpi:
Nähdessään kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle. Hän istuutui, ja opetuslapset tulivat hänen luokseen. Silloin hän alkoi puhua ja opetti heitä näin: ”Yhteiskunnan ja yritysten tasolla meidän on aika päivittää ihmiskäsitys, syleillä ihmisen mielen monimuotoisuutta ja luoda toimintatapoja ihmisestä käsin.”
Erityisen hyvin muutostyön vahvuudet näkyvät Raamatun kenties hurjimmassa osiossa, Ilmestyskirjassa. Apokalyptisten näkyjen kiivaus avautuu Brest-Litovskin mukaan nyt paremmin kuin yhdessäkään aiemmassa käännöksessä:
Ja minä näin, kuinka Karitsa avasi yhden niistä seitsemästä sinetistä, ja kuulin yhden niistä neljästä olennosta sanovan niinkuin ukkosen äänellä: ”Tule!” Ja minä näin, ja katso: ”ensimmäisessä aallossa Vincit luo verkkosivun, jossa tunnetut henkilöt kertovat suhteestaan terapiaan ja sen luonnollisuudesta oman minän kehittämisessä.”
(KÄPITÖL HILL) Jo joka viides suomalainen on äänestänyt ennakkoon Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, kertoo suomalainen media. Se on huomattavasti enemmän kuin aiemmissa vaaleissa, joissa pääosa äänestäneistä on ollut yhdysvaltalaisia.
”Tätä vauhtia äänestysprosentti ylittää vuoden 2018 presidentinvaalien lukemat”, arvioi asiantuntija Jenkki Jänis-Borg.
Vuosilukua ihmetteleville selvennyksenä, että Jänis-Borg tarkoittaa Ruotsin ja Venäjän välissä sijaitsevan Suomen presidentinvaaleja, joissa äänesti 66,7 prosenttia suomalaisista. Valituksi tuli republikaanien Sauli Niinistoe. Edelliset presidentinvaalit pidettiin 2016.
Joillain äänestysalueilla Suomessa aktiivisuus on ollut vielä selkeästi muuta maata suurempaa. Esimerkiksi Sanomatalolla jo 80 prosenttia Helsingin Sanomien toimittajista on käynyt vaaliuurnilla. Lehden toimitus tapaa juuri äänestäneen anonyymin kansalaisen, jota kutsumme nimellä S. Snellman.
”Se on kyllä aika paljastava.”
S. Saarikoski?
”Ei sekään oikein…”
Nimetön äänestäjämme kertoo oman äänensä menneen Pete Buttigiegille.
”Uskon, että hän on ainoa, joka voi voittaa Trumpin. Donald Trump on pelle ja hänen mahdollisuutensa ovat tietysti 0,0”, Saska S. kertoo.
Lehti tukee tänäkin vuonna presidentinvaaleissa Vermin Supremea. Eero Lehti puolestaan tukee monia asioita, joista on viisaampaa vaieta.
(POISTUVASSA KIINTEISTÖSSÄ) Paikallisen ylioppilasteatterin työryhmän talkoilla rakentama kesämökki on herättänyt paljon hämmennystä, sillä siitä puuttuu kokonaan etuseinä. Ohjaaja Axelrod Gunnarson arvioi kolmen seinän olevan aivan riittävä määrä, koska se on enemmän kuin kaksi ja vähemmän kuin neljä.
”Me haluttiin tehdä jotain omaa ja uutta, joka rikkoo vanhoja perinteitä eikä takerru menneeseen”, ensimmäistä kertaa missään vastuullisessa tehtävässä toimiva Gunnarson perustelee.
Merenrantamökissä neljännen seinän puuttuminen on johtanut muun muassa kangassohvan tuhoutumiseen, jopa keskivertoa grynderirakentamista mojovampaan vesivahinkoon sekä katsojan kannalta kiusallisiin suoriin puhutteluihin.
”Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa merkkien ja merkitysten tasolla, että mökissä olisi hyvä olla seinä myös tuulen puolella? Sitä dilemmaa halusimme työryhmän kanssa käsitellä, mutta rakennustarkastaja ei ollut halukas pallottelemaan dekonstruktivistista lähtöajatustamme”, käsikirjoittaja Meri-Tuuli Innehåll harmittelee.
Työryhmä ei koe haukanneensa liian isoa palaa koettamalla uudistaa koko mökkirakentamisen perinteitä lähes nollabudjetilla.
”Vsevolod Meyerhold halusi samankaltaisen valaistuksen näyttämölle ja katsomoon. Miksi me tyytyisimme sisätiloissa kelmeään keinovalaistukseen ja terassilla luonnon kirkkauteen tai pimeyteen, kun voimme uusilla konsteilla murtaa naturalistista perinnettä”, kysyy alasti lattialla kiemurteleva näyttelijä Paha Kurki.
Kriitikoiden mielestä neljännen seinän puuttuminen on perustelematon ratkaisu, rasittavaa kaiken kokeilunhalunsa menettäneille keski-ikäisille ja myös selkeä turvallisuusriski.
”No, ei hyvin kantavat rakenteet meidän vahvuuksia olekaan”, työryhmä myöntää.
Poliittiset signaalit voivat olla voimakkuudeltaan suuria, mutta vaikutukset kansalaisten arkeen jäävät onneksi usein ohimeneviksi. Photo by Hammad Anis on Unsplash
(PORI) Satakunnan pelastuslaitos muistuttaa Porin kaupungin asukkaita tässä viikonvaihteessa alueella tehtävistä yleisten vaaramerkkien kokeiluista. Kokoomuksen aikavälillä 4.-6.9. suorittamien testien vuoksi kaupunkilaiset saattavat kuulla voimakasta ulinaa, joka nousee ja laskee vaalikausien rytmissä.
”Aika ajoin voi kuulua vaimeampaa tasaista vinkunaa, joka on kuitenkin vain Petteri Orpon tavanomainen käyntiääni. Tämäkään ei vaadi asukkailta toimenpiteitä viikonloppuna, tai muutenkaan”, rauhoittelee palomestari Helge Sprängladdning.
Yleinen vaaramerkki, joka vaatii väestöltä toimenpiteitä, on yhden minuutin pituinen, seitsemän sekunnin ajan nouseva ja seitsemän sekunnin ajan laskeva äänimerkki. Vaaramerkki sekoitetaan monesti eduskunnan kyselytuntiin, mutta ne ovat Sprängladdningin mukaan erotettavissa melko yksinkertaisella muistisäännöllä:
”Yleisen vaaramerkin kuullessasi ovet, ikkunat ja ilmanvaihto tulee sulkea, mutta radio ja televisio avata. Kun kuulet eduskunnan kyselytunnin, toimi päinvastoin.”
Työn tuottavuuden kehitys Suomessa on nykyään pitkälti korkean teknologian teollisuuden harteilla (kuvassa oikealla). Photo by Austrian National Library on Unsplash
(STONKS) Maailmantalouden elpyminen koronakriisistä on saamassa uusia muotoja, uskovat kotimaiset ja eurooppalaiset liikepankit. Kevään arvelut muun muassa V-, W ja U-muotoisista toipumiskäyristä tarkentuvat jatkuvasti, ja tutkijoiden mukaan talouden tulevaisuus näyttää yhä sumuisemmalta ja lievästi umamiselta.
”Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että talouden nousukäyrä Suomessa muistuttaa G- tai F-kirjainta, tai mahdollisesti varjokuvaa kaniinista. Toisaalta Ruotsin kohdalla suunta on pikemminkin Alavuden kirkonkylän muotoinen”, pohtii talousanalyytikko Ossi-Manni.
Tutkijoiden ja pankkien keskuudessa vallitsee kuitenkin erimielisyyttä siitä, sanooko talous elpyessään ”plöts”, ”bbzzoiinnnkkk” vai ”vittu kaveri se oli mun tuoppi”.
Mannin mukaan talouden elpymiskäyrä lähestyy maata Fennoskandian lounaispuolelta, ja kehittyvä okluusiorintama voi tuoda pienituloisille heikkoa sadetta ja vaatimuksia työttömyysturvan kaventamisesta.
”Täyttä varmuuttahan ei toistaiseksi ole siitä, haiseeko elpyminen hyasintille vai perseelle, mutta eiköhän se perseelle ole”, Manni arvioi.
Monelle miehelle sauna on paikka, jossa sydän on avoinna kuin koraalikirja vappuna. Photo by Anne Nygård on Unsplash
(SAMMATTI) Suomalainen mies voi näyttää päällepäin viettävän vaivatonta elämää, jossa osin tiedostamattomatkin etuoikeudet luistattavat tulevaisuuden suksia vauhdilla pitkin ulappaa. Mutta joskus havutkaan eivät auta, kun sisimpään lentää hiekkaa.
Maaninkalainen (paikka muutettu) paikallinen mies Jaakko Kallunki-Jeremia on tänä kesänä useasti havahtunut miettimään omaa rooliaan ihmissuvun päättymättömässä kantakirjassa. Sopiva paikka puhua Lehden erikoishaastattelussa näistä hiljaisilla ruodeilla soittavista tunnoista on tietenkin sauna, miesten oma tsasouna sekä tripodi yhdessä ja samassa vyyhdessä.
”Hehheh siis, kjeh kjeh, tiedätkö mitä blondi sanoo oikein hyvän seksin jälkeen”, Kallunki-Jeremia (nimi voi olla muutettu) pohtii hiljaa upottavassa lämmössä.
”No mitä?”
”Arvasinkin ettei jätkä tiedä häähähähää”, mies jatkaa katsoen pitkään tulipesän liekkeihin, jotka kuin heijastelevat aikamme monisyisiä juovia.
Sielussa voi olla tyhjä istuin
Kallunki-Jeremia on huomannut myös monen vanhan ystävänsä ajattelevan samoja kysymyksiä. Miehen muotti ja ympärillä sanoitta sinkoilevat odotukset uurtavat kapeita polkuja, joilla käyminen ei aina suju kuin pyöräretki.
”Jaa mutta tiedätkö mitä blondi sanoo oikein hyvän seksin jälkeen”, hän pitkän hiljaisuuden jälkeen sanoo vaieten.
”Tuota öö mä oon kuullut tän jo.”
”Ai jätkä jää panemisen jälkeen kuuntelemaan ämmien höpinöitä rähhähähää”, Kallunki-Jeremia tunnustaa.
Herkkä ote herättää sydämen korvakäytävät
Julkisessa keskustelussa miehille asetetaan usein jopa huomaamatta ahtaita roolimalleja, joiden noudattaminen voi ulospäin näyttää pettävän helpolta. Näennäisen säröttömän kuoren alla voi silti hölskyä miehisyyden hauras keltuainen.
Kallunki-Jeremia toivoo, että hänen esimerkkinä voisi rohkaista muitakin tarkistamaan ihmisyytensä kompassista, mitä aikaa sen viisarit todella näyttävät.
”Hei hei hei! Hei, kuule, tiedätkö mitä blondi sanoo oikein hyvän seksin jälkeen”, hän vakuuttaa.
(LAUKAA) Suomi on vaarallisesti ja jopa peruuttamattomasti tiellä, varoittavat suomalaiset yritysjohtajat. Heidän mukaansa erityisen suuren vaaran kansalliselle hyvinvoinnille aiheuttavat tällä hetkellä erilaiset pyrkimykset hyvinvoinnin turvaamiseksi.
”On ilmiselvää että Suomi on nyt tiellä. Lisäksi vain tiellä ovat muun muassa työlainsäädäntö, sosiaaliturva, luonto ja inhimillisyys”, arvioi puheenvuorossaan Työllistävän Yrityksen toimitusjohtaja Arvo Lisä-Arvo.
Hän peräänkuuluttaa yhteistä kansallista projektia kansanhyvinvoinnin pelastamiseksi. Tällä tarkoitetaan kaikkien kansa-alkuisten termien perinteen mukaisesti jotakin asiaa, joka on jollain muulla kuin kansalla.
Myös Lehteä julkaisevan ylikansallisen Lehti-konsernin rahoitusjohtaja, hassu pieni pomeranialainen Sippo yhtyy yrityskentän nostamaan huoleen. Päivätorkuiltaan herätetty koironen pohtii, että esimerkiksi Lehti-konsernin kotimaassa tapahtuvaa työllistämistä olisi helposti mahdollista nostaa jopa 10-15 prosenttia, jos kaikki kilpailijat lakkautettaisiin.
”Edellytämme tässäkin asiassa nopeita toimia alaamme edustavilta järjestöiltä. Muun muassa maakuntalehdistön lopettaminen toisi meille uuden tilaajan yhdestä naapurista, joka jo lupasi niin, ja lisäksi hyvän mielen itämerensilakoista koostuvalle hallintoneuvostollemme”, Sippo haukahtaa riemukkaasti.
(POCSAARI) Suomalaisten mieserikoistoimittajien perinteiset kesäjuhlat päättyivät tänäkin vuonna kliseisesti, vahvistaa juhlatoimikunta tiedotteessaan. Juhlapaikkana toimi aiempien vuosien tapaan läheisen ratsastuskerhon maneeri.
Juhlaväki muisteli illaan mittaan menneen vuoden onnistumisiaan. Myös ensiaputeltalla riitti vilskettä monen vieraan nyrjäytettyä kyynärpäänsä taputellessaan itseään olalle.
”Ai jai, kyllä niin oivaltavasti ja tuoreesti sivalsit blogissasi taloudenpidosta että ’Venezuelan tiellä ollaan’, retwiittasin heti!” kehaisi tunnettu skribentti Mies Helli-Orrala tuttavaansa boolijonossa.
”Ja minä niin nauroin kun olit keksinyt sen, sen, että ’aktivistit vaan avokadoa syövät vaikka muka ilmastosta piittaavat’. Avokadoa! Kyllä sä sitten osaat. #lukusuositus, #lukusuositus minä sanon!” vastasi kollega Mies Ekka-Pervasti.
Juhlan kohokohta oli mieserikoistoimittajien ”Tempaisu”-kunniapalkinnon jako, joka annetaan vuoden parhaan Pohjois-Korea-vertauksen käyttäjälle. Pakinnon sai jälleen moninkertainen voittaja Mies Himo-Taapala.
Järjestäjien mukaan ainut tyylirikko onnistuneessa illassa oli erään humalaisen, liian nuoren ja oikeinkirjoitustaitoisen vieraan kertoma karkea vitsi ”mitä yhteistä on Yhdysvaltain demokraattien varapresidenttiehdokkaalla ja suomalaisen erikoistoimittamisen tasolla”. Asiallinen juhlaväki kuitenkin hiljensi häirikön nopeasti viiltävällä ammattitaidollaan.
(LUTUURISOTA) Useat Ylilaudan ja muiden anonyymien foorumien tehokäyttäjät ovat viime kuukausien aikana sairastuneet vakavaan masennukseen, kertovat terveydenhoitoalan lähteet Lehdelle. Syynä ilmiöön on se, että nämä eivät enää keksi yhteiskunnallisesta aktivismista tyhmempiä pilkkaversioita laudalla jaettavaksi kuin mitä todellinen aktivismi sisältää.
”Katselin kaljahyllyä kaupassa ja näin että Mustan virran panimo, höhhöh, mustan, tämähän on varmaan, ehehe, rasismia, teenpä nokkelan meemin. Mutta sitten luin, että ruokareseptitkin ovat kuulemma valkopesua. Oikeasti! Jengi on aidosti tätä mieltä! Ei vittu, menin ihan lukkoon ja nyt en edes jaksa pelata Warzonea kuin kuutisen tuntia yössä. Työkyky on siis täysin mennyt”, kertoo Marko Inne-Joncel.
Samaan ongelmaan on törmännyt Markon nettituttava Matias Vähä-Rungar. Hän oli juuri aloittamassa laudalle uutta ketjua siitä, miten legoukkojen ihonväri on kyllä tosi ongelmallista ja pitäisikö canceloida koko Tanska, kunnes hän vahingossa eksyi amerikkalaismuseon sivuille.
”Niinku siellä vedettiin tosissaan, että rationaalinen ajattelu on valkoisen kulttuurin piirre! Mitä vittua muka sen päälle voi enää ite keksiä? Meni kyllä heti maku koko mun ketjusta, eikä toisaalta aasialaisten fiilikset muutenkaan kiinnosta nykyään ketään”, hän sanoo pettyneenä.
Asiantuntijat ovat syystä huolestuneita nuorten miesten työssäjaksamisesta. Pieniä merkkejä toipumisesta kuitenkin on nähtävissä, he sanovat.
”Viime yönä kävin vastaamassa viideltä eri Twitter-tililtäni vasemmistopoliitikon twiittiin että läski huora läski huora läski huora. Tuntui jo paremmalta. On tärkeää että erilaiset mielipiteet tulevat yhteiskunnassa kuulluiksi”, pohtii Inne-Joncel.
