ArtikkelitBlogitHäirikötKulttuuriseinäPodcastit
Culture goes kapakka
Helsingin Kallio on esitystaiteen kyllästämä. Erityisesti drag, burleski ja stand up -komedia nauttivat suosiota ... Lue lisää
Epätyypillinen on tyypillistä
Työmarkkinat ovat muuttuneet, mutta se ei näy julkisen puheen tasolla ... Lue lisää
Kehon kautta
Esitystaiteen pioneeriryhmä Oblivia kairaa minimalistisin keinoin ihmisyyden ydintä ... Lue lisää
Erikoismenon mestarit
Blondit amazoonit on musiikin, teatterin ja performanssin koelaboratorio. Kuten koelaboratorioissa usein, myös amazoonien esiintymisissä on yllätyksiä – myös esiintyjille itselleen ... Lue lisää
Tunnelista kajahtaa
Luovuus täyttää tyhjiä tiloja. Elokuussa Helsingin Herttoniemessä kokeillaan päivän ajan, miltä kävelytunneli vaikuttaa taiteella ja skeittauksella täytettynä ... Lue lisää
Paikka on auki
Arvoisa lukija, on ihan kiva, että olet saapunut journalistisen lukemistomme pariin. Tämä on ensimmäinen pääkirjoitukseni, jonka kirjoitan Voimaan ... Lue lisää
Irtohavaintoja ja pieniä paradokseja
Ruotsin siirtolaislähiöt eivät ole turvallisia, mutta Afganistan ja Irak ovat. *** Kaksi miljardia ihmistä tuottaa mediajätille sisältöä ilman palkkaa, luovuttaa tietojaan yhtiön kauppatavaraksi ilman korvausta ja seuraa sen mainoksia. Kun jotkut vielä ostavat yhtiöltä lisänäkyvyyttä ilmaiseksi tuottamalleen sisällölle, ollaan lähellä kapitalismin täyttymystä. *** Kun sorrettu ja pitkään vaiennettu vähemmistö päästetään vihdoin ääneen, sen pitäisi olla kiitollinen ja korrektisti hiljaa. *** Puhutaan paljon siitä, että työnteon on aina oltava kannattavaa, mutta vähemmän siitä, kenen näkökulmasta kannattavuudessa on kyse - työntekijän vai työn teettäjän. *** On moraalitonta jättää tuleville sukupolville euromääräistä velkaa, mutta tuhottu ympäristö ja romutettu hyvinvointiyhteiskunta ovat perintönä ihan ok ... Lue lisää
Tunteiden tyrannia
Maailmanmenoa on helppo kutsua järjettömäksi. Onko vika ihmiskunnassa, tarkastelukulmassa – vai järjen määritelmässä? Jos uskoo järjen aikakauden narratiiviin, eli siihen, että ihmiskuntaa ohjaa pyrkimys tiedon lisäämiseen ja tiedon lisääntyminen taas väistämättä johtaa parempaan ymmärrykseen ja päätöksentekoon, pettymys on väistämätön. Monet asiat menevät kyllä parempaan suuntaan, mutta samalla ilmastonmuutoksen tapaisista kysymyksistä kehittyy ratkaisemattomilta vaikuttavia umpisolmuja. Olennainen tieto ilmastonmuutoksesta oli olemassa jo 1990-luvun alussa – samoin keinot sen ratkaisemiseksi. Ei kannata unohtaa, että tiedon lisäämisen ohella ponnistellaan myös sen kätkemiseksi ja unohtamiseksi. Skaala ulottuu valtioiden ja suuryritysten informaatiovaikuttamisesta yksilötason epämiellyttävien tosiasioiden sivuuttamiseen. Kaiken maailman dosenttien on syytä vaieta silloin, kun heidän näkemyksensä ... Lue lisää
Annie, how could you do this to me?
Iltapäivällä esiintynyt Ruusut ei ainakaan biisimateriaalinsa puolesta ole vielä täysin valmis hurmaamaan isoa teltallista porukkaa. Huipuksi nousi Paperi T:n vierailu kappaleella 555. Myös myöhemmin samalla Red Arenalla esiintynyt Jorja Smith jäi vaisuksi eikä No Scrubs -coverointikaan piristänyt riittävästi. Onneksi jatkuvasti koko ajan kaikkialla oleva Jukka Nousiainen & kumppanit esiintyi myös Flowssa, sillä kolmannen levyn kappaleet kuulostivat erinomaisilta nykyisen bändin nauttiessa lämpimällä pallolavalla soitosta. Sanoituksissa on aiempaa enemmän poliittisesti vasemmalle kallellaan olevaa tekstiä. Suvereenisti iskelmää ja rockia yhdistelevä Nousiainen on suomalaisen (tai miksei koko pohjoismaisen) musiikin velmuimpia hittinikkareita, jonka ei tarvitse enää itse hoitaa aplodejaan. Ennen K-X-P:n keikan alkua vietettiin Perttu ... Lue lisää
BlacKkKlansman
Spike Lee on läpilyöntielokuvastaan Do the Right Thing (1989) asti kuulunut amerikkalaisen poliittisen elokuvan ja afroamerikkalaisen identiteetin näkyvimpiin lipunkantajiin. BlacKkKlansmanin tarina perustuu afroamerikkalaisen Ron Stallworthin omaelämäkerralliseen kirjaan, jossa entinen poliisietsivä kuvaa peitetehtäväänsä Ku Klux Klanin sisäpiirissä 1970-luvun lopun Colorado Springsissä. Stallworth – jota elokuvassa esittää John David Washington – onnistui ... Lue lisää
Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja
Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja on Tiina Lymin ohjaama itsenäinen jatko-osa Dome Karukosken Mielensäpahoittajalle (2014). Kumpikin perustuu Tuomas Kyrön romaaneihin, joiden suosio pohjaa nimihenkilön suomalaisittain hyvin tunnistettavaan jurottavan kansanäijän olemukseen. Nyt pahalle mielelle on tavallistakin enemmän syytä, sillä Mielensäpahoittajasta (Antti Litjan korvannut Heikki Kinnunen) on tullut leski, elämänhalu on mennyt, ja jäljellä ... Lue lisää
Melodraamaa moottorisahalla
David Cagen missio on videopelien kohottaminen taiteenmuodoksi. Pariisilaisen Quantic Dream -studion perustajan ohjaamat pelit ovat interaktiivisia B-luokan elokuvia, jotka muuttuvat pelaajan tekemien valintojen mukaan. Ne perustuvat taitaviin näyttelijöihin, koukuttavaan rytmitykseen ja valtaviin tuotantobudjetteihin.Cagen pelit toimivat parhaiten kohtauksissa, jotka pysyvät arjen mikrotasolla. Heavy Rainissa (2010) pelaaja ajaa päähahmon partaa ja pyörittää ... Lue lisää
Erimielisyyden ylistys
Jacques Rancière (s. 1940) on ranskalainen filosofi, joka määrittelee itsensä vuoden 1968 sukupolven perilliseksi. Yhtenäisen teorian rakentamisen sijaan hän on pyrkinyt purkamaan päättäjien ja hallittavien, opettajan ja oppilaiden sekä teatterin esittäjien ja katsojien välisiä hierarkioita.Anna Tuomikosken toimittama Jacques Rancière ja erimielisyyden näyttämöt on jatkoa Tutkijaliiton myös julkaisemalle Rancièren esseekokoelmalle Vapautunut ... Lue lisää
Jakso 30: Miksi Suomessa on niin lässyä?
Mitkä ovat kiinnostavimmat ilmiöt juuri nyt? Tarvitaanko valtiota johonkin? Mitä mieltä Jordan Petersonista? Olisiko pitänyt tukea Helsingi Calling -mielenosoitusta tanakammin? Miksi Dire Straits on niin hyvä? Mitä vikaa on pienten askelten muutoksessa? Mikä on luokan ja identiteetin ero? Pitäisikö muuttaa Thaimaahan? Ennen kaikkea: miksi Suomessa on niin lässyä? Toisen kauden päätösjaksossa vastataan kuuntelijoiden kysymyksiin ja kerrotaan muun muassa, mikä on indiesubjektiivisuus ja mikä on ultimaattinen tapa välttää krapula. Jakso on toteutettu yhteistyössä Tsingtaon ja Bornicon & Salmingin kanssa ... Lue lisää
Lukuvika 8: Helsinki Lit -spesiaali
Aikainen lintu madon nappaa, mutta lukuvikalaisten mielestä kuitenkin parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Lukuvika nimittäin palaa Helsinki Lit -kirjallisuusfestareiden tunnelmiin - tapansa mukaan vähän jälkijunassa. Keskustelussa ovat tällä kertaa Golnaz Hashemzadeh Bonden Olimme kerran, Morten A. Strøksnesin Merikirja, Domenico Starnonen Solmut, Ayọ̀bámi Adébáyọ̀n Älä mene pois ja Ebba Witt-Brattsrömin Vuosisadan rakkaussota ... Lue lisää
Lukuvika 7: Lukemisen sietämätön keveys
Lukuvian seitsemännessä jaksossa palataan perusasioiden äärelle: Miksi me luemme? Miten päästä lukuharrastuksen pariin? Onko lukemisesta jotain hyötyä? Ja onko lukeminen aina edes kovin helppoa? Jaksossa Jenni myös tunnustaa, ettei ole lukenut kaikkien feministien äitiä eli Virginia Woolfia. Essi puolestaan ei tunnusta, koska ei muista mitä on lukenut vai onko oikeastaan lukenut yhtään mitään. Lisäksi Lukuvika esittelee Saara Turusen Sivuhenkilö-romaanin hengessä oman feministisen kirjallisuuden kaanonin ... Lue lisää