1918

Tapahtumia

Tammikuu – maaliskuu

• 8. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson piti ”Neljäntoista kohdan puheensa”, missä hän luonnosteli ensimmäisen maailmansodan jälkeistä uutta Eurooppaa. Puheen katsotaan johtaneen Kansainliiton syntyyn.
• 18.–19. tammikuuta – Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous kokoontui ainoaan istuntoonsa.
• 22. tammikuuta – Ukraina julistautui itsenäiseksi.
• 10. helmikuuta – Venäjä keskeytti Saksan kanssa käymänsä rauhanneuvottelut Brest-Litovskissa.
• 14. helmikuuta – Venäjä siirtyi gregoriaaniseen ajanlaskuun, edellinen päivä oli juliaanisen kalenterin mukaan 1. helmikuuta.
• 16. helmikuuta – Liettua julistautui itsenäiseksi.
• 18. helmikuuta – Saksa aloitti uudelleen sotatoimet Venäjää vastaan.
• 24. helmikuuta – Viro julistautui itsenäiseksi.
• 25. helmikuuta – Saksa miehitti Viron pääkaupungin Tallinnan.
• 3. maaliskuuta – Ensimmäinen maailmansota: Itävalta-Unkari ja Saksa sekä Venäjä solmivat Brest-Litovskin rauhan, sota itärintamalla päättyy.
• 5. maaliskuuta – Venäjän pääkaupunki siirrettiin Pietarista Moskovaan.
• 21. maaliskuuta – Toinen Sommen taistelu alkoi länsirintamalla.
• 25. maaliskuuta – Valko-Venäjä julistautui itsenäiseksi.

Huhtikuu – kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Britannian Kuninkaalliset ilmavoimat (RAF) perustettiin yhdistämällä Royal Flying Corps ja Royal Naval Air Service.
• 14. toukokuuta - Venäjän sisällissota: vapaaehtoinen vallankumousarmeija, myöhempi tsekkoslovakialainen legioona aloitti taistelun bolsevikkeja vastaan.
• 26. toukokuuta – Georgia julistautui itsenäiseksi.
• 28. toukokuuta – Armenia ja Azerbaidžan julistautuivat itsenäisiksi.
• 1. kesäkuuta – Ensimmäinen maailmansota: Belleaun metsän taistelu alkoi.

Heinäkuu – syyskuu

• 6. heinäkuuta – Vasemmistoeseripuolueen kapina alkoi Moskovassa.
• 11. heinäkuuta – Liettuan kuningaskunta julistettiin.
• 17. heinäkuuta – Venäjän keisari Nikolai II perheineen surmattiin Jekaterinburgissa.
• 1. elokuuta – Venäjän sisällissota: Britannian joukot miehittivät Arkangelin, komentajan käskettiin tukea Valkoista armeijaa.
• 8. elokuuta – Amiensin taistelu: Australian ja Kanadan joukot aloittivat hyökkäyksen Saksan linjoja vastaan, saksalainen kenraali Erich Ludendorff kutsui päivää myöhemmin mustaksi päiväksi Saksan armeijalle.
• 12. elokuuta - Urachin herttua Wilhelm Karl Florestan Gero Crescentiusille lähetetiin kutsu tulla Liettuan kuninkaaksi nimellä Mindaugas II.
• 30. elokuuta – Eseripuolueen Faina Kaplan ampui Venäjän johtajaa Vladimir Leniniä, samana päivänä murhattiin Venäjän poliittisen poliisin Pietarin-päällikkö.

Lokakuu – joulukuu

• 3. lokakuuta – Saksan keisari Vilhelm II nimitti Max von Badenin Saksan kansleriksi.
• 28. lokakuuta – Tšekkoslovakia julistautui itsenäiseksi.
• 2. marraskuuta - Urachin herttualle lähetetty kutsu tulla Liettuan kuninkaaksi peruttiin ja hyväksyttiin perustuslaki, jossa ei mainittu valtiomuotoa.
• 3. marraskuuta – Itävalta-Unkari solmi aselevon ympärysvaltojen kanssa.
• 8. marraskuuta – Saksan armeija poisti uskollisuutensa keisarilta.
• 9. marraskuuta – Saksan keisari luopui kruunusta.
• 11. marraskuuta – Saksa solmi aselevon ympärysvaltojen kanssa.
• 11. marraskuuta – Itävalta-Unkarin hallitsija, Itävallan keisari Kaarle I luopui kruunusta.
• 11. marraskuuta - Puola julistautui itsenäiseksi.
• 14. marraskuuta – Kenraali Józef Piłsudskista tuli Puolan valtiojohtaja.
• 14. marraskuuta – Tomáš Masaryk valittiin Tsekkoslovakian presidentiksi.
• 16. marraskuuta – Unkari julistautui itsenäiseksi.
• 18. marraskuuta – Latvia julistautui itsenäiseksi.
• 1. joulukuuta – Islannista tuli Tanskan alainen autonominen kuningaskunta.
• 1. joulukuuta – Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta, myöhempi Jugoslavia perustettiin.
• 1. joulukuuta – Ruotsin naiset saivat äänioikeuden.
• 27. joulukuuta – Ison-Puolan kapina alkoi.

Suomi

Tammikuu – maaliskuu

Suomen itsenäisyyden tunnustaminen:

● 4. tammikuuta – Ranska, Ruotsi, Saksa ja Venäjä

● 5. tammikuuta – Kreikka

● 10. tammikuuta – Norja ja Tanska

● 11. tammikuuta – Sveitsi

● 13. tammikuuta – Itävalta-Unkari

● 28. helmikuuta – Alankomaat

● 2. maaliskuuta – Vatikaani

• 25. tammikuuta – Suomen hallitus perusti Suomen puolustusvoimat nimellä Suomen tasavallan joukot.
• 26. tammikuuta - Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen radikaali vähemmistö suoritti puolueessa vallankaappauksen ryhtyäkseen kapinan avulla valtiolliseen vallankappausyritykseen.

Suomen sisällissota:

● 27. tammikuuta – Sosialidemokraattien radikaalivähemmistön johtama Suomen punainen kaarti nosti punaisen lyhdyn Helsingin työväentalon torniin kapinan alkamisen merkiksi: sisällissota alkoi.

● 28. tammikuuta – Suomen tasavallan joukot (valkoiset) aloittivat Venäjän varuskuntien riisumisen aseista.

● 29. tammikuuta – Punaiset saivat haltuunsa Tampereen.

● 31. tammikuuta – Suinulan verilöyly tapahtui Kangasalla.

● 1. helmikuuta – Svinhufvudin I hallituksen ministereistä osa aloitti toimintansa Vaasassa: Vaasan senaatti.

● 1. helmikuuta – Punaisten hallintoelin, Suomen kansanvaltuuskunta hyväksyi lain vallankumoustuomioistuimien perustamisesta.

● 2. helmikuuta – Kansanvaltuuskunta määräsi porvarilliset sanomalehdet lakkautettaviksi.

● 7. helmikuuta – Uudenkaupungin valkoiset lähtivät marssimaan kohti Ahvenanmaata.

● 9. helmikuuta – Kansanvaltuuskunta nimitti Edvard Gyllingin Suomen Pankin esimieheksi.

● 10. helmikuuta – Uudenkaupungin valkoiset saapuivat Ahvenanmaan Kumlingeen.

● 12. helmikuuta – Kansanvaltuuskunta lakkautti kirkolliset verot ja maksut.

● 13. helmikuuta – Ruotsi miehitti Ahvenanmaan.

● 14. helmikuuta – Uudenkaupungin valkoiset saivat haltuunsa Ahvenanmaan Sottungan ja Prästön.

● 17. helmikuuta – Uudenkaupungin valkoiset saivat haltuunsa Godbyn kylän Ahvenanmaan Finströmissä.

● 23. helmikuuta – Suomen tasavallan joukkojen ylipäällikkö, kenraaliluutnantti Gustaf Mannerheim antoi kuuluisan miekkavalansa.

● 25. helmikuuta – Jääkärien pääjoukko saapui jäänsärmurtaja Sammolla Vaasaan.

● 1. maaliskuuta – Kansanvaltuuskunta solmi avunantosopimuksen Venäjän kanssa.

● 5. maaliskuuta – Saksan laivasto-osasto saapui Ahvenanmaan Eckeröhön.

● 6. maaliskuuta – Suomen ilmavoimat syntyi saatuaan ensimmäisen lahjoituskoneensa ruotsalaiselta Eric von Rosenilta.

● 7. maaliskuuta – Suomi teki liittosopimuksen Saksan kanssa.

● 7. maaliskuuta – Saksa miehitti Ahvenanmaan.

● 16. maaliskuuta – Valkoisten hyökkäys kohti Tamperetta alkoi Länkipohjan taistelulla.

● 23. maaliskuuta – Valkoiset etenivät Tampereen tuntumaan.

● 26. maaliskuuta – Valkoiset esittivät antautumistarjouksen punaisille ennen Tampereen taistelua.

● 28. maaliskuuta – Tampereen punaisten päällikkö Hugo Salmela sai surmansa esikunnassa sattuneessa räjähdyksessä.

Huhtikuu – kesäkuu

● 3. huhtikuuta – Saksan Itämeren-divisioona nousi maihin Hangossa.

● 6. huhtikuuta – Valkoiset voittivat Tampereen taistelun ja 11 000 punaista kerättiin keskustorille.

● 8. huhtikuuta – Kansanvaltuuskunta siirtyi Helsingistä Viipuriin.

● 13. huhtikuuta – Saksan Itämeren-divisioona valtasi punaisten hallussa olleen Helsingin.

● 13. huhtikuuta – Valkoiset saivat haltuunsa Porin.

● 15. huhtikuuta – Suomen ensimmäinen sotilaskoti avattiin Helsingin Vuorikadulla.

● 18. huhtikuuta – Vammalan kauppala tuhoutui miltei kokonaan paenneiden punaisten sytytettyä rakennukset palamaan.

● 26. huhtikuuta – Kansanvaltuuskunta pakeni Venäjälle.

● 29. huhtikuuta – Valkoiset voittivat Viipurin taistelun.

● 5. toukokuuta - Viimeiset punaiset antautuivat Kymenlaaksossa.

● 12. toukokuuta – Viaporissa nostettiin ensimmäisen kerran Suomen lippu (leijonalippu) salkoon ja linnoituksen nimi muutettiin suomen kielessä Suomenlinnaksi.

● 14. toukokuuta – Venäläiset vetäytyivät Inon linnakkeesta ja samalla koko Suomen alueelta.

● 15. toukokuuta - Suomen tasavallan joukot otti Inon linnakkeen haltuunsa: sisällissota päättyi Suomen tasavallan joukkojen, valkoisten voittoon.

• 15. toukokuuta – Eduskunta kokoontui ensimmäisen kerran sisällissodan päätyttyä, sosialidemokraattisista kansanedustajista oli paikalla ainoastaan Matti Paasivuori ja myös suuri osa porvaripuolueiden kansanedustajista oli poissa.
• 16. toukokuuta – Valkoiset järjestivät voitonparaatin Helsingissä.
• 27. toukokuuta – P. E. Svinhufvud valittiin Suomen valtionhoitajaksi ja Paasikiven I hallitus aloitti.
• 29. toukokuuta – Vahvistettiin laki, jolla nykyinen Suomen lippu otettiin käyttöön.
• 31. toukokuuta – Ylipäällikkö, ratsuväenkenraali Gustaf Mannerheim erosi ja hänen tilalleen tuli kenraalimajuri Karl Fredrik Wilkman.
• 10. kesäkuuta – Ahvenanmaasta muodostettiin oma lääni, tähän saakka maakunta oli kuulunut Turun ja Porin lääniin.

Heinäkuu – syyskuu

• 22. heinäkuuta – Eduskunta antoi lain korkeimmasta oikeudesta ja korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

• 2. elokuuta – Eduskunta antoi lain suojeluskunnista.
• 28. elokuuta – Suomen Kommunistinen Puolue perustettiin Venäjällä.

• 1. syyskuuta – Repolan kunta ilmoitti irtautuvansa Venäjästä ja liittyvänsä Suomeen.
• 24. syyskuuta – Suomen kommunistipuolue tuomitsi Muurmannin legioonan johdon, muun muassa Oskari Tokoin pettureina kuolemaan.

Lokakuu – joulukuu

• 1. lokakuuta – Oikeusministeriöön perustettiin rikosrekisteri.
• 1. lokakuuta – Hyvinkään yhteiskoulu aloitti toimintansa.
• 9. lokakuuta – Saksan keisarin lanko, maakreivi Friedrich Karl Ludwig Konstantin von Hessen valittiin Suomen kuninkaaksi, vaikka Suomen kuningaskuntaa ei tullut.
• 15. lokakuuta – Vahvistettiin vuokra-alueiden lunastuslaki eli torpparivapautus.
• 30. lokakuuta – Kaikki alle neljän vuoden vapausrangaistukseen tuomitut punaiset pääsivät ehdonalaiseen vapauteen.

• 27. marraskuuta – Hallituksen, senaatin virallinen nimi muutettiin valtioneuvostoksi ja senaattorin virkanimike vaihdettiin ministeriksi, lisäksi senaatin toimituskunnat muuttuivat ministeriöiksi ja senaatin prokuraattori valtioneuvoston oikeuskansleriksi..
• 27. marraskuuta – Ingmanin I hallitus aloitti.
• 8. joulukuuta – Nuorsuomalaisen Puolueen ja Kansanpuolueen enemmistöt perustivat Kansallisen Edistyspuolueen.
• 9. joulukuuta – Suomalaisen puolueen enemmistö ja Nuorsuomalaisen puolueen vähemmistö perustivat Kansallisen Kokoomuspuolueen.
• 12. joulukuuta – Gustaf Mannerheim valittiin Suomen valtionhoitajaksi.
• 14. joulukuuta – Friedrich Karl ilmoitti, ettei ryhdy Suomen kuninkaaksi.
• 16. joulukuuta – Saksan Itämeren divisioona piti lähtöparaatin Helsingissä ja poistui Suomesta.

Syntyneitä

Tammikuu – maaliskuu

• 1. tammikuuta – Willy den Ouden, alankomaalainen uimari (k. 1997)
• 11. tammikuuta – Edward A. Murphy, yhdysvaltalainen ilmailuinsinööri (Murphyn laki) (k. 1990)
• 15. tammikuuta – João Figueiredo, Brasilian presidentti (k. 1999)
• 15. tammikuuta – Gamal Abdel Nasser, Egyptin presidentti (k. 1970)
• 18. tammikuuta – Jaakko Suolahti, suomalainen historioitsija, antiikin tutkija (k. 1987)
• 24. tammikuuta – Oral Roberts, yhdysvaltalainen helluntailainen evankelista (k. 2009)
• 26. tammikuuta – Nicolae Ceaușescu, Romanian kommunistidiktaattori (k. 1989)
• 27. tammikuuta – Elmore James, yhdysvaltalainen blues-kitaristi ja laulaja (k. 1963)
• 27. tammikuuta – Antonín Mrkos, tšekkiläinen tähtitieteilijä, monien asteroidien ja komeettojen löytäjä (k. 1996)
• 28. tammikuuta – Suzanne Flon, ranskalainen näyttelijä (k. 2005)
• 29. tammikuuta - John Forsythe, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2010)
• 1. helmikuuta – Muriel Spark, skotlantilainen kirjailija (k. 2006)
• 17. helmikuuta – Volodymyr Štšerbytskyi, ukrainalainen kommunistipoliitikko (k. 1990)
• 20. helmikuuta – Henri Légaré, kanadalainen katolinen arkkipiispa (k. 2014)
• 20. helmikuuta – Victor Procopé, suomalainen RKP:n kansanedustaja (k. 1998)
• 22. helmikuuta – Robert Wadlow, yhdysvaltalainen jättiläinen (maailman pisin ihminen: 272 cm) (k. 1940)
• 23. helmikuuta – Maja Ekelöf, ruotsalainen kirjailija ja siivoustyöntekijä (k. 1989)* 6. helmikuuta – Osmo Ikola, suomalainen kielitieteilijä (k. 2016)
• 25. helmikuuta – Bobby Riggs, yhdysvaltalainen tennispelaaja (k. 1995)
• 26. helmikuuta – Theodore Sturgeon, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija (Enemmän kuin ihminen) (k. 1985)
• 2. maaliskuuta – Michael Rye, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä (k. 2012)
• 2. maaliskuuta – Paavo Vesterinen, suomalainen keskustalainen kansanedustaja (k. 1993)
• 3. maaliskuuta – Arthur Kornberg, vuoden 1959 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (k. 2007)
• 5. maaliskuuta – James Tobin, vuoden 1981 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä (”Tobinin veron” kehittäjä) (k. 2002)
• 13. maaliskuuta – Kaarina Koivisto, suomalainen aforismikirjailija
• 16. maaliskuuta – Frederick Reines, vuoden 1995 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1998)
• 18. maaliskuuta – Göran von Bonsdorff, suomalainen politiikan tutkija ja professori (k. 2009)
• 23. maaliskuuta – Tauno Pylkkänen, suomalainen säveltäjä (k. 1980)
• 23. maaliskuuta – Émile Zinsou, Dahomen (nyk. Beninin) presidentti 1968–1989 (k. 2016)

Huhtikuu – kesäkuu

• 6. huhtikuuta – Jussi Himanka, suomalainen toimittaja (k. 1987)
• 6. huhtikuuta – Alfredo Ovando, bolivialainen kenraali ja diktaattori (k. 1982)
• 8. huhtikuuta – Betty Ford, Yhdysvaltain presidentti Gerald Fordin puoliso (k. 2011)
• 10. huhtikuuta – Cornell Capa, unkarilais-yhdysvaltalainen valokuvaaja (k. 2008)
• 10. huhtikuuta – Nikolai Karakulov, neuvostoliittolainen pikajuoksija (k. 1988)
• 16. huhtikuuta – Spike Milligan, irlantilainen koomikko (k. 2002)
• 18. huhtikuuta – Veikko Asikainen, suomalainen jalkapalloilija ja maajoukkueen kapteeni (k. 2002)
• 18. huhtikuuta – Gabriel Axel, tanskalainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja (k. 2014)
• 18. huhtikuuta – Kaija Ikävalko, suomalainen taidemaalari (k. 2015)
• 20. huhtikuuta – Kai Siegbahn, vuoden 1981 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ruotsalainen fyysikko (k. 2007)
• 22. huhtikuuta – Gunnar Korhonen, suomalainen yritysjohtaja ja ministeri (k. 2001)
• 23. huhtikuuta – Aleksandr Ponomarjov, neuvostoliittopalinen jalkapalloilija ja valmentaja (k. 1973)
• 3. toukokuuta – Saara Isojärvi, suomalainen kirjailija
• 4. toukokuuta – Kakuei Tanaka, Japanin pääministeri (k. 1993)
• 6. toukokuuta – Zayid ibn Sultan Al Nahyan, Yhdistyneiden Arabiemiraattien perustaja ja presidentti (k. 2004)
• 7. toukokuuta – Marjatta Kurenniemi, suomalainen kirjailija (Pukke Punamuurahaisen seikkailut) (k. 2004)
• 8. toukokuuta – Alli Vaittinen-Kuikka, suomalainen sairaanjoitojohtaja, sosiaalineuvos ja kansanedustaja (k. 2006
• 11. toukokuuta – Richard Feynman, vuoden 1965 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (Feynmanin graafit) (k. 1988)
• 12. toukokuuta – Julius Rosenberg, yhdysvaltalainen kommunisti (k. 1953)
• 15. toukokuuta – Eddy Arnold, yhdysvaltalainen kantrilaulaja (k. 2008)
• 17. toukokuuta – Birgit Nilsson, ruotsalainen oopperalaulaja (k. 2005)
• 27. toukokuuta – Yasuhiro Nakasone, Japanin pääministeri
• 31. toukokuuta – Vilho Ylönen, suomalainen ampuja (k. 2000)
• 3. kesäkuuta – Armas Puolimatka, suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos (k. 1989)
• 8. kesäkuuta – John D. Roberts, yhdysvaltalainen kemisti (k. 2016)
• 28. kesäkuuta – Yrjö Kärkkäinen, suomalainen Rajavartiolaitoksen kenraaliluutnantti
• 29. kesäkuuta – Matti A. Mela, suomalainen kirjailija

Heinäkuu – syyskuu

• 4. heinäkuuta – Taufa’ahau Tupou IV, Tongan kuningas (k. 2006)
• 4. heinäkuuta – Johnnie Parsons, yhdysvaltalainen kilpa-autoilija (k. 1984)
• 9. heinäkuuta – Jarl Wahlström, suomalainen Pelastusarmeijan johtaja (k. 1999)
• 14. heinäkuuta – Ingmar Bergman, ruotsalainen Oscar-palkittu elokuva- ja teatteriohjaaja (Fanny ja Alexander) (k. 2007)
• 18. heinäkuuta – Nelson Mandela (”Madiba”), vuoden 1993 Nobelin rauhanpalkinnon saanut eteläafrikkalainen vapaustaistelija ja Etelä-Afrikan presidentti (k. 2013)
• 27. heinäkuuta – Jopie Selbach, alankomaalainen uimari (k. 1998)
• 27. heinäkuuta – Samuli Suomela, suomalainen maataloustieteen professori ja ministeri (k. 2012)
• 28. heinäkuuta – Penaia Ganilau, Fidžin ensimmäinen presidentti (k. 1993)
• 29. heinäkuuta – Veikko Leppänen, suomalainen kuvanveistäjä (k. 1969)
• 5. elokuuta – Eeva Lilja, suomalainen nuortenkirjailija
• 9. elokuuta – Robert Aldrich, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k. 1983)
• 19. elokuuta – Shankar Dayal Sharma, Intian presidentti (k. 1999)
• 22. elokuuta – Tauno Penttinen, suomalainen runoilija
• 25. elokuuta – Louis Bernstein (”Leonard Bernstein”), yhdysvaltalainen kapellimestari ja säveltäjä (West Side Story) (k. 1990)
• 28. elokuuta – Kaarlo Neuvonen, suomalainen geologi, paleomagnetismin tutkija (k. 2014)
• 28. elokuuta – Ole Wasz-Höckert, suomalainen lääkäri, kansanedustaja ja professori (k. 2015)
• 3. syyskuuta - Helen Wagner, yhdysvaltalainen näyttelijä]] (k. 2010)
• 9. syyskuuta – Oscar Luigi Scalfaro, italialainen poliitikko (k. 2012)
• 14. syyskuuta – Cachaho López, kuubalainen muusikko ja säveltäjä (k. 2008)
• 16. syyskuuta – Sanelma Kuusisto, suomalainen runoilija
• 22. syyskuuta – Magomed-Ali Dahadajev, dagestanilainen bolševikkijohtaja (s. 1882)
• 24. syyskuuta – Emilio Q. Daddario, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko (k. 2010
• 27. syyskuuta – Martin Ryle, vuoden 1974 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut brittiläinen radioastronomi ja Astronomer Royal (k. 1984)

Lokakuu – joulukuu

• 5. lokakuuta – Heikki Siren, suomalainen arkkitehti (k. 2013)
• 6. lokakuuta – André Pilette, belgialainen Formula 1 -kuljettaja (k. 1993)
• 8. lokakuuta – Curt Lincoln, suomalainen liikemies ja kilpa-autoilija (k. 2005)
• 10. lokakuuta – Yigal Allon, israelilainen Työväenpuolueen poliitikko (k. 1980)
• 11. lokakuuta – Lauri Sutela, suomalainen kenraali (k. 2011)
• 16. lokakuuta – Tony Rolt, brittiläinen kilpa-autoilija (k. 2008)
• 17. lokakuuta – Margarita Carmen Cansino (”Rita Hayworth”), yhdysvaltalainen näyttelijätär (Gilda) (k. 1987)
• 18. lokakuuta – Bobby Troup, yhdysvaltalainen näyttelijä, jazzpianisti ja lauluntekijä (k. 1999)
• 24. lokakuuta – Olavi J. Mattila, suomalainen teollisuusjohtaja ja ministeri (k. 2013)
• 24. lokakuuta – Heikki Törmä, suomalainen kansanedustaja (SDP, TPSL) (k. 1993)
• 26. lokakuuta – Eric Ericson, ruotsalainen kuoronjohtaja ja professori (k. 2013)
• 30. lokakuuta – Tuire Orri, suomalainen laulaja ja näyttelijä (k. 2007)
• 2. marraskuuta – Tomira Savtschenko, suomalainen elokuvakriitikko (k. 2005)
• 7. marraskuuta – Billy Graham, yhdysvaltalainen pappi ja evankelista
• 9. marraskuuta – Spiro Agnew, yhdysvaltalainen poliitikko (Yhdysvaltain varapresidentti) (k. 1996)
• 10. marraskuuta – Ernst Otto Fischer, vuoden 1973 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen kemisti (k. 2007)
• 13. marraskuuta – Werner Aspenström, ruotsalainen runoilija ja kirjailija
• 22. marraskuuta – Pauli Hirvonen, suomalainen ilmailukirjailija (k. 1971)
• 22. marraskuuta – Mikko Juva, suomalainen professori ja Suomen arkkipiispa (k. 2004)
• 24. marraskuuta – Pekka Oivio, suomalainen ammattiyhdistysjohtaja (k. 2000)
• 30. marraskuuta – Efrem Zimbalist Jr., yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2014)
• 4. joulukuuta – Robert Ettinger, yhdysvaltalainen tieteilijä, kryoniikan perustaja (k. 2011)
• 10. joulukuuta – Erkki Aho, suomalainen muusikko ja kapellimestari (k. 2002)
• 10. joulukuuta – Helena Tynell, suomalainen lasimuotoilija (k. 2016)
• 11. joulukuuta – Aleksandr Solženitsyn, vuoden 1970 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut venäläinen kirjailija ja historioitsija (Vankileirien saaristo) (k. 2008)
• 21. joulukuuta – Kurt Waldheim, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri ja Itävallan presidentti (k. 2007)
• 23. joulukuuta – Helmut Schmidt, Saksan liittokansleri (1974–1982) (k. 2015)
• 25. joulukuuta – Anwar Sadat, vuoden 1978 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Egyptin presidentti (k. 1981)

Kuolleita

Tammikuu – maaliskuu

• 6. tammikuuta – Georg Cantor, saksalainen matemaatikko, joukko-opin perustaja (s. 1845)
• 1. helmikuuta – Juho Halme, suomalainen yleisurheilija ja toimittaja (s. 1888)
• 1. helmikuuta – Valter Thomé, suomalainen arkkitehti (s. 1874)
• 4. helmikuuta – Reino Vuolle, suomalainen jääkäri (s. 1895)
• 8. helmikuuta – Louis Renault, vuoden 1907 Nobelin rauhanpalkinnon saanut ranskalainen lakimies (s. 1843)
• 10. helmikuuta – Abd-ul-Hamid II, Turkin sulttaani 1876–1909 (s. 1842)
• 10. helmikuuta – Ernesto Teodoro Moneta, vuoden 1907 Nobelin rauhanpalkinnon saanut italialainen sanomalaheitmies ja pasifisti (s. 1833)
• 12. helmikuuta – Vilho Penttilä, suomalainen arkkitehti (s. 1868)
• 3. maaliskuuta – Hjalmar Marttinen, suomalainen voimistelija, Jyryn komppanian päällikkö (s. 1884)
• 13. maaliskuuta – César Cui, venäläinen säveltäjä ja musiikkikriitikko (s. 1835)
• 15. maaliskuuta – Lili Boulanger, ranskalainen säveltäjä (s. 1893)
• 25. maaliskuuta – Claude Debussy, ranskalainen säveltäjä (Pelléas ja Mélisande) (s. 1862)

Huhtikuu – kesäkuu

• 9. huhtikuuta – Niko Pirosmani, georgialainen naivistinen taidemaalari (s. 1862)
• 13. huhtikuuta – Jüri Vilms, virolainen toimittaja, valtiomies ja juristi (s. 1889)
• 28. huhtikuuta – Gavrilo Princip, bosnianserbialainen anarkisti (Sarajevon laukausten ampuja) (s. 1894) (tuberkuloosi)
• 3. toukokuuta – Oskar Kaipio, suomalainen SDP:n kansanedustaja (s. 1874)
• 6. toukokuuta – Juhani Siljo, suomalainen kirjailija ja runoilija (Runoja) (s. 1888)
• 18. toukokuuta – Toivo Kuula, suomalainen säveltäjä (Häämarssi) (s. 1883)
• 20. toukokuuta – Albin Krabbe, suomalainen näyttelijä (s. 1879)
• 21. toukokuuta – Algot Untola (”Algoth Tietäväinen”, ”Maiju Lassila”, ”Irmari Rantamala”), suomalainen lehtimies ja kirjailija (Harhama) (s. 1868)
• 30. toukokuuta – Georgi Plehanov, venäläinen sosialistipoliitikko (s. 1856)
• 1. kesäkuuta – Richard Faltin, suomalainen säveltäjä, urkuri ja musiikkipedagogi (s. 1835)
• 4. kesäkuuta – Charles W. Fairbanks, Yhdysvaltain varapresidentti (s. 1852)
• 10. kesäkuuta – Arrigo Boito, italialainen säveltäjä, kirjailija ja oopperalibretisti (s. 1842)

Heinäkuu – syyskuu

• 3. heinäkuuta – Mehmet V, Osmanien valtakunnan sulttaani (s. 1844)
• 5. heinäkuuta – Georg Edvard Ramsay, suomalainen jalkaväenkenraali (s. 1834)
• 6. heinäkuuta – Wilhelm von Mirbach-Harff, saksalainen kreivi ja diplomaatti (s. 1871)
• 17. heinäkuuta – bolševikkien teloittamat Venäjän keisariperheen jäsenet:
  • Nikolai II, Venäjän keisari (s. 1868) (teloitettiin)
  • Aleksandra Fjodorovna, Venäjän keisarinna, keisari Nikolai II:n puoliso
  • Olga, Nikolai II:n tytär (s. 1895)
  • Tatjana, Nikolai II:n tytär (s. 1897)
  • Marija, Nikolai II:n tytär (s. 1899)
  • Anastasia, Nikolai II:n tytär (s. 1901)
  • Aleksei, Nikolai II:n poika (s. 1904)
• 20. syyskuuta – Məşədi Əzizbəyov, azerbaidžanilainen bolševikki ja vallankumousjohtaja (s. 1876)
• 20. syyskuuta – Stepan Šaumjan, armenialainen kommunisti, vallankumouksellinen ja bolševikki (s. 1878)

Lokakuu – joulukuu

• 31. lokakuuta – Egon Schiele, itävaltalainen taidemaalari (s. 1890)
• 31. lokakuuta – István Tisza, unkarilainen poliitikko (s. 1861), murhattiin
• 8. marraskuuta – Olga Rozanova, venäläinen avantgardetaiteilija (s. 1886)
• 9. marraskuuta – Guillaume Apollinaire, ranskalainen runoilija ja taidekriitikko (s. 1880)
• 20. marraskuuta – John Bauer, ruotsalainen taidemaalari ja kuvittaja (s. 1882)
• 13. joulukuuta – Osvald Sivén, suomalainen Kammion hermotautisairaalan ylilääkäri ja aktivistijohtaja (s. 1868)
• 14. joulukuuta – Sidónio Pais, Portugalin presidentti (s. 1872)
• 28. joulukuuta – Adolf Aarno, suomalainen kuvanveistäjä (Suomen ensimmäisen moottorilentoyrityksen tekijä 1911) (s. 1879)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Max Planck
• Nobelin kemianpalkinto: Fritz Haber

Kirjoja

• Ilkan ja Putun pojat – Artturi Leinonen
• Uusi pirtti – Arvi Järventaus
• Kuolleet omenapuut – Joel Lehtonen
• Kultainen vasikka – Maria Jotuni
• Ahven ja kultakalat. Tarina syvyyksistä – Eino Leino
• Helsingin valloitus. Muistelmia ja vaikutelmia – Eino Leino
• Vapauden kirja – Eino Leino
• Vöyrin sotakoulu. Haastatteluja ja historiikkia – Eino Leino
• Hakkaa päälle! Sotarunoja valkoiselle armeijalle – Ilmari Kianto
• Suomi suureksi, Viena vapaaksi: sotakesän näkemyksiä – Ilmari Kianto
• Vielä niitä honkia humisee – Ilmari Kianto