1933
Kohteesta Wikipedia
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
tammikuu–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 5. tammikuuta – Golden Gate -sillan rakennus alkoi San Franciscossa.
- 7. tammikuuta – Josif Stalin esitteli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitealle ensimmäisen viisivuotissuunnitelman tuloksia.
- 12. tammikuuta – Sotaväen ylipäällikkö kenraali Aarne Sihvo erosi. Hänen tilalleen tuli kenraali Hugo Österman.
- 30. tammikuuta – Édouard Daladier muodosti uuden hallituksen Ranskassa.
- 30. tammikuuta – Adolf Hitler nimitettiin Saksan valtakunnankansleriksi.
- 4. helmikuuta – Kapina alankomaalaisella panssarilaiva Zeven Provinciënilla.
- 5. helmikuuta – Isänmaallisen kansanliikkeen kokous hyväksyi ponsiehdotuksen, jossa vaadittiin SDP:n lakkauttamista.
- 15. helmikuuta – Giuseppe Zangara yritti murhata Franklin D. Rooseveltin Miamissa, mutta surmasikin Chicagon pormestarin Anton J. Cermakin.
- 17. helmikuuta – Kieltolaki päättyi Yhdysvalloissa; Blaine Act salli 3,2-tilavuusprosenttisen oluen myynnin.
- 25. helmikuuta – USS Ranger, ensimmäinen varta vasten suunniteltu lentotukialus, laskettiin vesille.
- 27. helmikuuta – Saksan valtiopäivätalo Reichstag tuhopoltettiin.
- 28. helmikuuta − Kirjailija Heinrich Mann erosi Saksan akatemiasta ja kirjailija Bertolt Brecht lähti perheineen maanpakoon. Kumpikin katsoi Saksan ilmapiirin muuttuneen heille vihamieliseksi.
- 4. maaliskuuta – Franklin D. Roosevelt astui Yhdysvaltain presidentinvirkaan Herbert Hooverin seuraajana.
- 5. maaliskuuta – Laman vuoksi Roosevelt määräsi kaikki pankit suljettaviksi. Rahaliikenne jatkui 13. maaliskuuta.
- 5. maaliskuuta – Saksassa pidettiin ainoat Hitlerin ajan vaalit, joissa oli mukana useita puolueita. Kansallissosialistinen puolue sai 43,9 prosenttia äänistä.
- 13. maaliskuuta – Filosofian tohtori Joseph Goebbels nimitettiin Saksan kansanvalistus- ja propagandaministeriksi.
- 20. maaliskuuta – Dachaun, ensimmäisen keskitysleirin, rakentaminen päättyi. Se otettiin käyttöön 22. maaliskuuta.
- 23. maaliskuuta – Reichstag päätti antaa Adolf Hitlerille diktaattorin aseman (Ermächtigungsgesetz: laki kansan ja valtion kurjuuden helpottamiseksi).
- 27. maaliskuuta – Japani erosi Kansainliitosta.
huhtikuu–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. huhtikuuta – Natsit järjestivät Julius Streicherin johdolla päivän mittaisen boikotin juutalaisia liikkeitä vastaan.
- 5. huhtikuuta – Haagin kansainvälinen tuomioistuin päätti Grönlannin kuuluvan Tanskalle ja tuomitsi Norjan maihinnousut. Norja tyytyi päätökseen.
- 7. huhtikuuta – Saksan poliittinen vallansiirto, Gleichschaltung (yhdenmukaistaminen), ulotettiin kaikkeen valtakunnanhallintoon, mikä antoi Saksan hallitukselle täydet valtuudet puhdistaa virkamieskunta juutalaisista ja poliittisesti ei-toivotuista henkilöistä.
- 11. huhtikuuta – Natsi-Saksan poliisi sulki Bauhausin.
- 11. huhtikuuta – Lentäjä William Lancaster lähti Englannista tavoitteenaan tehdä nopeusennätys lennossa Kapkaupunkiin. Hänen ruumiinsa löytyi 1962 Saharasta.
- 21. huhtikuuta − Valtiovarainministeri Ragnar Furuhjelm erosi hallituksesta ja hänen tilalleen tuli professori Rolf Witting.
- 26. huhtikuuta – Gestapo perustettiin.
- 27. huhtikuuta – Stahlhelm liittyi natsipuolueeseen.
- 2. toukokuuta – Ensimmäinen nykyaikainen havainto Loch Nessin hirviöstä.
- 7. toukokuuta – Karl A. Ebb voitti ensimmäisenä suomalaisena Eläintarhan ajot. Hänen ajokkinaan oli Mercedes-Benz.
- 10. toukokuuta – Sensuuri: natsit järjestivät julkisia kirjanpolttajaisia Saksassa. Heinrich Mannin, Erich Maria Remarquen, Karl Marxin, Heinrich Heinen, Ernst Blochin ja Sigmund Freudin teokset joutuivat rovioille.
- 17. toukokuuta – Vidkun Quisling ja Johan Bernhard Hjort muodostivat Nasjonal Samlingin, Norjan natsipuolueen.
- 19. toukokuuta – Ratsuväenkenraali C. G. E. Mannerheim nimitettiin sotamarsalkaksi.
- 25. toukokuuta – Suojeluskuntalaiset repivät punaiset liput alas Tampereen työväentalon katolta SDP:n puoluekokouksen aikana. Hallitus kielsi 27. toukokuuta punaisten lippujen käytön toistaiseksi.
- 9. kesäkuuta – Italialainen kapellimestari Arturo Toscanini kieltäytyi saapumasta Bayreuthin oopperajuhlille kansallissosialistien taiteilijoita kohtaan omaksuman asenteen vuoksi.
- 18. kesäkuuta – Baldur von Schirach nimitettiin Saksan valtakunnan nuorisojohtajaksi.
- 20. kesäkuuta – Vienan-Itämeren kanava (Stalinin kanava) avattiin liikenteelle Neuvostoliitossa.
- 21. kesäkuuta – Kaikki muut puolueet kuin NSDAP kiellettiin Saksassa. Kansallisen puolueen ja sosialidemokraattien omaisuus takavarikoitiin ja ne puolueiden johtohenkilöt, jotka eivät olleet paenneet maasta, suljettiin turvasäilöön.
heinäkuu–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. heinäkuuta – Suomessa alkoivat eduskuntavaalit. Isänmaallinen kansanliike oli ensimmäistä kertaa mukana ja sai 14 paikkaa.
- 4. heinäkuuta – Mohandas Gandhi tuomittiin vankilaan.
- 9. heinäkuuta – Voikkaalla suurpalo tuhosi 103 rakennusta ja 300 ihmistä meneti asuntonsa.
- 14. heinäkuuta – Uusien puolueiden perustaminen kiellettiin Saksassa.
- 20. heinäkuuta – Lontoon Hyde Parkissa osoitti 500 000 ihmistä mieltään antisemitismiä vastaan.
- 20. heinäkuuta – Eduskunta hyväksyi yhdistyslain muutoksen, jonka mukaan kiellettiin sellaisten yhdistysten sotilaallinen järjestäytyminen, jotka pyrkivät vaikuttamaan valtiollisiin asioihin.
- 1. elokuuta – Alkoholiliike laski myyntiin 35-prosenttisen Karhuviinan.
- 30. elokuuta – Air France aloitti lennot 250 koneella.
- 2. syyskuuta − Neuvostoliitto ja Italia solmivat keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen.
- 3. syyskuuta – Alejandro Leroux muodosti uuden hallituksen Espanjassa.
- 4. syyskuuta – Opetusministeriö vahvisti Yhteiskunnallisen korkeakoulun perussäännöt.
- 12. syyskuuta – Fyysikko Leó Szilárd sai liikennevaloissa seistessään idean ketjureaktiosta.
- 20. syyskuuta – Berliinissä alkoi oikeudenkäynti valtiopäivätalon poltosta syytettyjä vastaan.
lokakuu–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. lokakuuta – Vilho Pentikäinen jäi kiinni kuvatessaan huippusalaisia asiakirjoja Yleisesikunnan arkistoholvissa.
- 1. lokakuuta – Itävallan kansleri Engelbert Dollfuss yritettiin murhata.
- 1. lokakuuta − Saksassa otettiin käyttöön maailman ensimmäinen kaukokirjoitinyhteys Hampurin ja Berliinin välillä.
- 16. lokakuuta – Saksa ilmoitti eroavansa Kansainliitosta (virallisesti 19. lokakuuta). Hitler nimesi Kansainliiton ensimmäisen maailmansodan voittajavaltioiden elimeksi.
- 29. lokakuuta – José Antonio Primo de Rivera perusti Falange Españolan.
- 3. marraskuuta – Isänmaallisen Kansanliikkeen piirissä päätettiin ottaa etäisyyttä Kokoomukseen, koska se oli arvostellut IKL:n toimia väkivaltaisina ja Suomelle vieraan johtajaperiaatteen hyväksyvinä.
- 6. marraskuuta – Helsingissä syntyi katutappeluja suomen- ja ruotsinkielisten koululaisten välille Ruotsalaisuuden päivänä. Kahdessa päivässä tappelut olivat yltyneet paikoin niin rajuiksi, että poliisi joutui turvautumaan voimakeinoihin järjestyksen palauttamiseksi.
- 16. marraskuuta – Yhdysvallat ja Neuvostoliitto solmivat diplomaattisuhteet.
- 16. marraskuuta – Brasilian presidentti Getúlio Vargas julisti itsensä diktaattoriksi.
- 1. joulukuuta − Rudolf Hess ja Ernst Röhm nimitettiin salkuttomiksi ministereiksi Saksan hallitukseen.
- 22. joulukuuta − Alankomaalainen kommunisti Marinus van der Lubbe tuomittiin kuolemaan osoitettuna syylliseksi Berliinin valtiopäivätalon polttoon.
- 29. joulukuuta – Äärioikeistolaisen Legioonalaisliikkeen (Mişcarea Legionară) kannattajat surmasivat Romanian pääministerin Ion Gheorghe Ducan.
Tuntematon päivämäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- XI yleinen kirkolliskokous otti käyttöön vanhan kirkkoraamatun Vanhan testamentin.
Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
tammikuu–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta – Yrjö Kallionpää, suomalainen näyttelijä (k. 1983)
- 9. tammikuuta – Wilbur Smith, rhodesialainen kirjailija (Monsuuni)
- 16. tammikuuta – Susan Sontag, yhdysvaltalainen kirjailija, esseisti ja ihmisoikeusaktivisti (k. 2004)
- 18. tammikuuta – John Boorman, brittiläinen elokuvaohjaaja (Syvä joki)
- 25. tammikuuta – Corazon Aquino, Filippiinien presidentti (k. 2009)
- 26. tammikuuta – Teija Sopanen, suomalainen toimittaja ja televisiokuuluttaja (k. 2011)
- 31. tammikuuta – Bernardo Provenzano, italialainen mafioso (k. 2016)
- 5. helmikuuta – Jörn Donner, suomalainen kirjailija, elokuvaohjaaja ja poliitikko
- 11. helmikuuta – Albert de la Chapelle, suomalainen lääkäri, syöpätutkija, akateemikko ja vapaaherra
- 13. helmikuuta – Marilyn Pauline Novak (”Kim Novak”), yhdysvaltalainen näyttelijä
- 18. helmikuuta – Yōko Ono, japanilaissyntyinen yhdysvaltalainen muusikko ja taiteilija
- 21. helmikuuta – Eunice Kathleen Waymon (”Nina Simone”), yhdysvaltalainen laulaja (k. 2003)
- 14. maaliskuuta – Quincy Jones, yhdysvaltalainen tuottaja ja säveltäjä (k. 2009)
- 14. maaliskuuta – Anu Kaipainen, suomalainen kirjailija (Vierus verta täynnä)
- 14. maaliskuuta – Maurice Joseph Micklewhite (”Michael Caine”), brittiläinen Oscar-palkittu näyttelijä (Hannah ja sisaret)
- 17. maaliskuuta – Pentti Linnosvuo, suomalainen pistooliampuja (kaksinkertainen olympiavoittaja) (k. 2010)
- 22. maaliskuuta – Maybritt Wilkens (”May Britt”), ruotsalainen näyttelijä
- 23. maaliskuuta – John Taylor, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (k. 1966)
huhtikuu–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 19. huhtikuuta – Vera Jayne Palmer (”Jayne Mansfield”), yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1967)
- 20. huhtikuuta – Birgitta Andersson (”Bibi Andersson”), ruotsalainen näyttelijä
- 26. huhtikuuta – Ilkka Kuusisto, suomalainen säveltäjä (Nainen kuin jäätynyt samppanja)
- 30. huhtikuuta – Pekka Salomaa, suomalainen laulaja ja laulupedagogi
- 3. toukokuuta – James Brown (”Soulin kummisetä”), yhdysvaltalainen laulaja (”Get Up (I Feel Like Being a) Sex Machine”) (k. 2006)
- 7. toukokuuta – Jaakko Itälä, suomalainen poliitikko
- 23. toukokuuta – Joan Collins, brittiläinen näyttelijä
- 4. kesäkuuta – Yrjö Kukkapuro, suomalainen muotoilija
- 5. kesäkuuta – Leevi Karsikas, suomalainen kirjailija (k. 2016)
- 11. kesäkuuta – Gene Wilder, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2016)
heinäkuu–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. heinäkuuta – Heikki Hietamies, suomalainen kirjailija, toimittaja ja juontaja
- 4. heinäkuuta – Carl-Otto Bremer, suomalainen ralli- ja rata-autoilija (k. 1962)
- 15. heinäkuuta – Guido Crepas (”Guido Crepax”), italialainen sarjakuvataiteilija (k. 2003)
- 21. heinäkuuta – Anja Eerikäinen, suomalainen eläinsuojeluvalvoja (k. 2002)
- 21. heinäkuuta – Laila Pullinen, suomalainen kuvanveistäjä (k. 2015)
- 25. heinäkuuta – Jukka Virtanen, suomalainen kirjailija, runoilija, suomentaja, toimittaja, sanoittaja, näyttelijä, lausuja ja laulaja
- 3. elokuuta – Elina Haavio-Mannila, suomalainen sosiologi
- 3. elokuuta – Pekka Paavola, suomalainen lakimies ja poliitikko (Tampereen kaupunginjohtaja)
- 7. elokuuta – Matti Kuusla, suomalainen näyttelijä ja toimittaja
- 18. elokuuta – Just Fontaine, ranskalainen jalkapalloilija
- 18. elokuuta – Rajmund Roman Liebling (”Roman Polański”), puolalais-ranskalainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja (Pianisti)
- 25. elokuuta – Wayne Shorter, yhdysvaltalainen jazz-saksofonisti
- 27. elokuuta – Maaria Leinonen, suomalainen kirjailija (k. 2013)
- 29. elokuuta – Alan Stacey, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (k. 1960)
- 8. syyskuuta – Asha Bhosle, intialainen laulaja
- 18. syyskuuta – Mikko Samulinen, suomalainen kirjailija (k. 1983)
- 27. syyskuuta – Lina Medina, maailman nuorin äiti
lokakuu–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2. lokakuuta – Ragni Malmstén, suomalainen laulaja (k. 2002)
- 3. marraskuuta – Michael Dukakis, yhdysvaltalainen poliitikko
- 23. marraskuuta – J. Juhani Kortesalmi, suomalainen poliitikko ja maaherra
- 6. joulukuuta – Henryk Górecki, puolalainen säveltäjä (k. 2010)
- 22. joulukuuta – Abel Pacheco, Costa Rican presidentti
- 23. joulukuuta – Akihito, Japanin keisari
Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 5. tammikuuta – Calvin Coolidge, Yhdysvaltain presidentti (s. 1872)
- 26. tammikuuta – Rafael Ramstedt, suomalainen kuplettilaulaja ja säveltäjä (s. 1888)
- 31. tammikuuta – John Galsworthy, vuoden 1932 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut englantilainen kirjailija (Forsytein taru) (s. 1867)
- 23. helmikuuta – Hannes Gebhard, suomalainen liikemies ja professori (osuustoimintaliikkeen ”isä”) (s. 1864)
- 9. maaliskuuta – Julius Ailio, suomalainen poliitikko ja professori (s. 1872)
- 22. maaliskuuta – Frans Uuno Salonen (”Uuno Kailas”), suomalainen runoilija (s. 1901)
- 23. toukokuuta – J. R. Danielson-Kalmari, suomalainen tiede- ja valtiomies (s. 1853)
- 6. heinäkuuta – Robert Kajanus, suomalainen kapellimestari ja säveltäjä (s. 1856
- 19. heinäkuuta – Kaarle Krohn, suomalainen kansanrunoudentutkija (s. 1863)
- 14. syyskuuta – Lennart Gripenberg, suomalainen everstiluutnantti, poliitikko ja teollisuusmies (s. 1852)
- 5. lokakuuta – Nikolai Judenitš, venäläinen kenraali (s. 1862)
- 18. lokakuuta – Oskar Friman, suomalainen painija (olympiavoittaja) (s. 1893)
- 24. marraskuuta – Jaakko Gummerus, suomalainen piispa (Tampereen hiippakunta) (s. 1870)
- 1. joulukuuta – Pekka Halonen, suomalainen taidemaalari ja professori (”Tienraivaajia Karjalassa”) (s. 1865)
- 25. joulukuuta – Francesc Macià i Llussà, Katalonian autonomisen hallituksen puheenjohtaja (Generalitat de Catalunya) (s. 1859)
Nobelin palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nobelin fysiikanpalkinto: Erwin Schrödinger ja Paul Dirac
- Nobelin lääketieteen palkinto: Thomas Morgan
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Ivan Bunin
- Nobelin rauhanpalkinto: Sir Norman Angell
Kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Virranpohjalta – Frans Eemil Sillanpää
- Jaakobin tarina – Thomas Mann
- Patruunan tytär: romaani Ämmän ja Kurimon rautaruukkien ajoilta – Ilmari Kianto