Turkin viranomaiset sulkivat pääsyn kaikkiin erikielisiin Wikipedioihin lauantai-aamuna 29.4.2017 kello 8.00 paikallista aikaa. Turkissa valtio on sulkenut silloin tällöin Twitterin tai YouTuben, varsinkin poliittisesti tukalina aikoina, kertoo Turkin estoja tarkkaileva verkkosivusto Turkey Blocks

Internetin sulkeminen on uhka verkkojournalismille, se on sensuurin nykyaikainen muoto. Edellinen paljon julkisuutta herättänyt Wikipedian esto tapahtui Venäjällä toissa kesänä. Venäjän Wikimedian edustajat analysoivat silloista tilannetta tässä.

Turkissa viranomaiset eivät ole esittäneet perusteita Wikipedian estolle ja tiedotusvälineet julkaisvat erilaisia olettamuksia. Internetin estot ovat usein lyhyitä ja väliaikaisia. Wikipedian esto on autoritaarisen hallinnon viesti, jossa se lähettää kansalaisyhteisöille uhkan: tarvittaessa voimme sulkea internetin.

Lauantaipäivän aikana maailman tiedotusvälineet kertoivat Turkin Wikipedian estosta. France24 televisokanavan Ankaran kirjeenvaihtaja totesi, että Wikipedian esto on valtava isku sananvapaudelle. Turkinkielisessä Wikipediassa on 289 000 artikkelia, 579 aktiivista muokaajaa ja turkkia osaavia on 70 miljoonaa.

Wikimedia Foundation julkaisi lauantai-iltana seuraavan tiedotteen:

“Wikimedia Foundation on saanut tietää, että pääsy Wikipediaan on estetty Turkissa lauantaina 29 huhtikuuta. Wikipedia on rikas ja arvokas neutraalin, luotettavan informaation lähde sadoilla kielillä ja sitä kirjoittavat vapaaehtoiset eri puolilla maailmaa. Olemme sitoutuneita takaamaan, että Wikipedia on miljoonien siihen luottavien ihmisten tavoitettavissa Turkissa. Työskentelemme tätä varten aktiivisesti ulkopuolisen asianajajan kanssa ja vaadimme juridista selvitystä päätökseen, joka vaikuttaa Wikipediaan pääsyyn. Toivomme, että asia voidaan ratkaista pikaisesti.”

Seuraavassa uutisia asiasta (päivitän luetteloa tapahtumien edetessä):

• Aishi Zidan, Turkki esti kansalaistensa pääsyn Wikipediaan, Yle
• Turkki esti pääsyn Wikipediaan, Helsingin Sanomat
• Turkey blocks Wikipedia under law designed to protect national security, The Guardian
• Turkish authorities block Wikipedia without giving reason, BBC
• Tamerra Griffin, Turkey’s Government Has Blocked Access To Wikipedia In Yet Another Crackdown On Free Speech, BuzzFeed News
• 2017 block of Wikipedia in Turkey, EnWikipedia
• Turkey blocks Wikipedia for ‘not removing content’, AlJazzeera
• Patrick Kingsley, Turkey Purges 4,000 More Officials, and Blocks Wikipedia, The New York Times

Heikki Kastemaa

Konferenssi päättyi näkymään, jossa suuren salin sermeihin oli laitettu satoja post-it-lappuja ja muistiinpanoja kuin suuressa Wikipedian artikkelien muokkaustapahtumassa konsanaan. Näin käynnistyi Wikimedia-liikkeen strategian suunnittelu Berliinissä, jossa näkemyksistä ja ideoista keskusteltiin kolmen päivän ajan.

Saksan Wikimedian järjestämä konferenssi oli suurempi kuin mikään aikaisempi, siihen osallistui yli 350 henkilöä. Ilman taitavien fasilitoijien panosta näin suuren ryhmän organisointi pienempiin osaryhmiin ja eri teemoihin olisi voinut epäonnistuakin. Mutta ihme ja kumma, tilaisuus pysyi koossa ja tuloksia tuli varsin runsaasti.

 

Strategia

Wikimedialiikkeen strategian (2017 liikkeen strategiaprosessi) suunnittelu siis käynnistyi Berliinissä. Strategiassa on neljä polkua (Track):

Polku A suuntautuu organisoitujen ryhmien keskusteluihin ja palautteeseen, joihin kuuluu Wikimedialiikkeen yhteistyökumppanit, organisoidut liikkeen komiteat, kuten Funds Dissemination Committee ja Affiliations Committee, Wikimedia Foundationin henkilökunnan jäsenet, Foundationin johtokunta ja muut organisoidut ja osittain organisoidut ryhmät, jotka auttavat liikkeen tukemista.

Polku B suuntautuu tutkimuksiin, keskusteluihin ja palautteeseen yksittäisistä avustajista, kuten muokkaajista, ylläpitäjistä ja vapaaehtoisista kehittäjistä eri kielissä ja Wikimediaprojekteissa.

Polku C keskittyy tutkimuksiin, keskusteluihin ja palautteeseen uusista ja olemassa olevista lukijoista ja yhteistyökumppaneista sellaisilla alueilla, joissa tietoisuus on korkeaa, eli maihin, joissa liike tunnetaan hyvin. Lukijoihin tai mahdollisiin lukijoihin suuntautuva yleisötyö (Outreach) niillä alueilla, joissa tavoitettavuus tiedostamiseen ja käyttöön on korkeaa. Tähän kuuluu myös keskustelu samanmielisistä organisaatioista sekä nykyiset tietoon, yhteisöihin ja teknologiaan liittyvät liikkeen ja sen ulkopuolella olevat asiantuntijat.

Polku D keskittyy tutkimukseen, keskusteluihin ja palautteeseen uusista ja olemassa olevista lukijoista ja yhteistyökumppaneista alueilla, joissa tavoitettavuus on heikko, joka tarkoittaa maita tai kieliä, joissa liike ei ole tunnettu. Yleisötyö lukijoihin tai mahdollisiin lukijoihin suuntautuu niille markkinoille, joissa meillä on tietoisuuden tai käytettävyyden rajoitettu tavoitettavuus. Myös tähän kuuluu keskustelu samanmielisistä organisaatioista, sekä nykyiset tietoon, yhteisöihin ja teknologiaan liittyvien liikkeen ja sen ulkopuolella olevat asiantuntijat.

Ajoitus

Strategiasuunnittelun

Vaihe 1 jatkuu elokuun Wikimania 2017:n asti: Mitä haluamme rakentaa ja saavuttaa yhdessä seuraavan 15 vuoden aikana? Vaihe jakautuu kolmeen jaksoon, joista nykyinen kestää huhtikuun 20. päivään. Jaksojen tarkoitus on myöntää aikaa liikettä tukeville avustajille ja organisoiduille ryhmille keskustella tulevaisuuden suunnista, luoda ideoita ja saavuttaa yhteisymmärrys niistä. Tämän työn tulos tullaan jakamaan koko liikkeen laajuisena strategisena suuntana, joka julkaistaan arvioitavaksi ennen Wikimania 2017-tapaamista.

Vaihe 2 jatkuu Wikimania 2017:n jälkeen: Liikkeen rakenne, roolit ja 3-5 vuoden tavoitteet.

Vaihe 3 vuonna 2018 ja sen jälkeen: Organisaation strateginen ja vuosisuunnittelu.

Voit osallistua joko liittymällä olemassaolevaan keskusteluun tai järjestämällä oma keskustelu.

Suomessa strategiasuunnittelusta vastaa Wikimedia Suomen hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja Tero Toivanen.

Wikimedia Nordic

Viimevuotiseen tapaan Berliinin konferenssin yhteydessä tapasivat myös pohjoisimman Euroopan Wikimediat. Paikalla olivat edustajat Latviasta, Virosta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Suomesta. Tapaamisen keskustelumuistiinpanot löytyvät Metassa tästä.

Tapaamisessa ilmoitettiin seuraavia asioita:

• Wikimedia Ruotsi järjestää Moninaisuus (Diversity) -aiheisen kansainvälisen tapahtuman tämän vuoden lokakuussa, joka jatkaa Berliinissä ja Washingtonissa järjestettyjä vastaavia. Tapahtumaan odotetaan noin 80 henkilöä. Tapaamisen yhteydessä voitaisiin järjestää Wikimedia Nordic -tapaaminen, aiheena esim. Freedom of Panorama, 20-50 osallistujaa.

• WM Ruotsi järjestää myös kansainvälisen GLAM -leirin vuoden 2018 syksyllä, johon toivotaan suunnittelualoitteita myös WM Nordicin piiristä. Ja kuten aikaisemmin on kuultu, Ruotsi aikoo hakea Wikimania 2019:n järjestämistä. Tässä meillä varmaan tarjoutuu aiheita yhteistyöhön.

• Kerroin suomenkielisen Wikipedian Suomi100:n kansainvälisestä käännöskilpailuhankkeesta. Viron Kaarel Vaidla totesi, että syntymäpäiviä voisi myös liittää yhteen, ovathan edessä myös Viron itsenäisyyden satavuotissynttärit.

• Esitin myös pohjoismaisille kollegoille jonkinlaisen Inter-Wiki vaihto-ohjelman kehittämistä, jossa lähialueilla toimivat aktivistit voisivat tutustua toistensa toimintaan seuraamalla erilaisia tapahtumia.

• Virossa järjestetään 1.-2. marraskuuta 2017 kansainvälinen tapaaminen, jonka aiheena on avoin data ja avoin tieto. Tilaisuus järjestetään uudessa Eesti Rahva Muuseumissa (ERM) eli kansallismuseossa Tartossa ja mukaan mahtuu noin 200 henkeä. Viron Wikimedian uusi toiminnanjohtaja Marta Peebo arveli myös, että esittämäni ajatus pohtia faktantarkistusta ja Wikipediaa voisi olla myös yksi konferenssin aihe. Kyseessä on yksi kahdeksasta Viron Euroopan Neuvoston presidenttivuoden virallisesta tapahtumasta.

• Sharing is Caring -organisaatio järjestää 19.-21. marraskuuta 2017 Tanskan Århusissa konferenssin aiheesta Digitisation and social impact?

Punaiset listat

Rosie Stephenson-Goodknight oli perehtynyt siihen Wikipediassa todettuun ongelmaan, että miltä tahansa alalta saattaa puuttua merkittäviä artikkeleita. Suomenkielisessä Wikipediassahan puuttuvia artikkeleita eli punaisia linkkejä on koottu paitsi artikkelitoiveiden luettelossa, myös wikiprojektien, kuten muokkaustapahtumien yhteydessä. Rosiella tuntui olevan kuitenkin systemaattisempi ja kattavampi lähestymistapa asiaan.

Punaiset listat (Redlist) ovat punaisten linkkien luetteloita. Jotkut yhteisöt ovat koonneet niitä suuria määriä, kuten WikiProject Women in Red (WiR), yli 300. Näitä listoja voivat koota kaikki, ne on suunnattu kaikille ja niitä voi käyttää kaikkien tapahtumien yhteydessä.

WiR:in redlistejä pidetään yllä projektin mallineessa. Projektin osallistujien mielestä punaisten listojen arvo vastaa artikkelien luomista.

Punaisten listojen lajeja ovat:

• Joukkoistetut: Joissa on puuttuvia artikkeleita joltain alalta.
• Sanakirjoihin perustuvat: Sanakirjat, antologiat tai muut kirjat.
• Wikidatan avulla luodut: Voi tehdä SPARQlin avulla ja päivittää Listeriabotilla.
• Tunnisteen (ODNB) avulla luodut: (Kuten Base Léonore, Bibliothèque nationale de France, CiNii, Czech National Authority Database, Freebase, Integrated Authority File, International Standard Name Identifier, Library of Congress Control Number, National Library of Australia, ORCID, Système universitaire de documentation, Union List of Artist Names, Virtual International Authority File, Web NDL Authorities)

Punaisten listojen tarkoitus on olla perusta uusien artikkelien luomiselle. Kaikkien uusien artikkeleiden ja (linkkien) pitäisi olla wikimerkittäviä. Laatijoiden pitäisi varoa systeemistä vinoumaa ja huomioida, että joistakin punaisista linkeistä on artikkelit muilla kielillä, mutta monia ei ole vielä missään Wikipediassa, joten käännnösapua voidaan tarvita. Ja “sinistyneitä” linkkejä voi poistaa vapaasti.

Joukkoistetuissa punaisissa listoissa voi tarjota tietolähteitä aina kun mahdollista. Jokainen voi täydentää epätäydellisiä ja kehittämisvaihessa olevia listoja.

Wikimedian resurssikeskus

Wikimedia Resource Center on uusi, kätevä hubi, josta löytyvät kaikki Wikimediaresurssit vähällä etsimisellä. Sen pääkohdat ovat:

Contact and Questions, Skills Development, Grants Support, Programs Support, Product Development, Global Reach, Legal, Communications, Consultations Calendar

Suomesta Wikimedia konferenssiin 2017 osallistuivat Jaakko Pirinen ja Heikki Kastemaa

Kimmo Virtanen ja Heikki Kastemaa vierailivat perjantaina 17.3.2017 Wikimedia Sverigen toimistossa. 

Kuulimme, että julkisten teosten tilanteesta ei kuulu mitään. Asian käsittely on siirretty tekijänoikeusasioita käsittelevälle oikeusistuimelle.

Ruotsissa yleinen tietoisuus tekijänoikeusasioista on heikko, kertoi asiaa hoitava Eric Luth. WMSE on ollut yhteydessä kuntiin ja Ruotsin kuntainliittoon avoimen tiedon asioista tiedottamiseen.

Ruotsi avustaa teknisenä tukena auttamalla pienempiä Wikipedioita osallistumaan Wiki Loves Monumentsiin. Keskustelimme myös Suomen osallistumisesta ensimmäistä kertaa valokuvauskilpailuun. 

Sebastian Berlin rakentaa puhesyntetisaattoritukea Mediawikiin. Tarkoitus on tukea alkuun valtakieliä (englanti, ranska, ruotsi arbia). Vaikka suomen kieli ei ole näiden kielten joukossa, niin suomen kielisen Wikipedian kannalta tärkeää on, että projekti kiinnittää huomiota sivuston esteettömyyteen.

Wikmedia Ruotsi tulee järjestämään loppuvuodesta ja ensi vuonna kansainväliset hachathon-tapahtumat ja hakee Wikimanian järjestämistä vuodeksi 2019.

Kimmo Virtanen esitteli suomenkielisen Wikipedian kunnallisvaaliprojektia sekä järviartikkeleiden luontia botilla ja uusia karttaominaisuuksia. Samalla kävi ilmi, että ruotsalaisilla on projekti viedä Euroopan Unioniin kuuluvien valtioiden vesistöjen tiedot Wikidataan.

Ruotsalaiset osallistuvat Berliinin Wikimediakonferenssiin loppukuusta.

Torstaina 16.3. 2017 lukiolaiset Norrköpingistä, Nackasta, Falunista, Skellefteåsta ja Avestasta esittelivät töitään Tukholman Nordiska Museetissa. Kuluvan lukuvuoden aikana Ruotsin lukiolaisten viimeisen vuosikurssin opiskelijat kirjoittivat päättötyönään artikkeleita Wikipediaan kulttuurihistoriallisista aiheista.

Tarkoituksena oli kokeilla, voiko Wikipedia toimia työkaluna kulttuurihistorian opetukseen ja oppimiseen.

Kyseessä oli pilottiprojekti, jonka yhteistyökumppani oli Nordiska Museetin kirjaston ja arkiston henkilökunta. Mukana oli myös Ruotsin Skolverket eli Suomen opetushallitusta vastaava viranomainen.

Projekti eteni seuraavasti:

• Edellisen lukuvuoden lopussa koulujen suunnittelujaksolla sovittiin koulujen ja opettajien kanssa siitä, että halukkaat opiskelijat voivat tehdä työn.
• Koulutuksen osat olivat syksyllä ja talvella Nordiska Museetissa, jossa oppilaita ohjattiin seuraavasti:
• Tutustuminen  >  Arkistomateriaali  >  Kuvat   >  Lähteet   >  Tyyliopas  >  Lopetus

Työskentelyyn kuului erityisesti lähdeaineiston etsimistä ja kuvien lataamista.

Projektissa syntyi neljä uutta ja 14 muokattua artikkelia, 751 muokkausta 16 muokkaajalta, 24 400 sanaa ja 19 kuvaa Commonsiin.

Projektissa painotettiin lähdekritiikkiä, jonka on digitaalisessa yhteiskunnassa tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin.

Järjestäjien mukaan Wikipedia-artikkelien tarkastelu on arvokas valmius, sillä se on yksi suosituimmista sivustoista maailmassa, ja paras tapa on itse auttaa muuttamaan tietosanakirjan sisältöä. Hanke toteutettiin osana oppilaiden koulutyötä, joka oli lukiolaisten päättötyö.

Linkit artikkeleihin ja tiedot

Nordiska Museetin lehdistötiedote

Ruotsinkielisen Wikipedian projektisivut 

Heikki Kastemaa ja Kimmo Virtanen

Wikipedian artikkeleita katsotaan päivittäin yli 500 miljoonaa kertaa, mutta sen lukijoiden motiiveista ja käyttäytymismalleista tiedetään toistaiseksi vähän.

Seitsemän tutkijan 17. 2. 2017 julkaiseman tutkimuksen Why We Read Wikipedia tavoitteena oli yhdistää kysely Wikipedian lukijoista käyttäjien aktiviteettiin perustuviin logeihin. Analyysit painottavat eri tekijöitä, jotka johtavat käyttäjiä Wikipediaan, kuten ajankohtaiset tapahtumat, aiheen mediavastine, henkilökohtainen uteliaisuus, työ- tai koulutehtävät tai yksitoikkoisuus. Kyselyyn osallistui lähes 30 000 henkilöä. Sen perusteella tutkijat kehittivät Wikipedian käytön taksonomian kolmeen ulottuvuuteen: motivaatio, informaatio, tarve ja aikaisempi tieto.

Tutkijat pohtivat myös niin sanottuja triggereitä, eli sitä mikä laukaisee käyttäjän motivaation.

Yleisyys

Tutkijat osoittavat käyttäjien lukevan Wikipediaa monin eri tavoin. Lukutavat poikkeavat motivaation laukaisemisen, informaatiotarpeiden syvyyden ja lukijoiden aikaisempien aiheesta olevien kokemusten mukaan. Selvästi hallitsevaa käyttämisen tapaa ei ole, ja lukijoiden käyttämät aiheet ovat sekä tuttuja, että tuntemattomia. Wikipediaa käytetään pinnallisiin tietotarpeisiin (faktan katsominen ja yleiskatsaus) useammin kuin syvällisempiin. Syvät tietotarpeet ovat vallitsevia silloin, kun lukijaa ohjaa olennaisuuksien oppiminen ja itse asiassa keskustelut laukaisevat tiedon katsomisen, mutta tutkijat havaitsivat että yleiskatsauksia laukaisevat kyllästynyt tai sattumanvarainen etsintä, mediavaste tai tarve tehdä henkilökohtainen päätös.

Aika

Motiivit näyttävät olevan enimmäkseen vakaita ajan kuluessa (viikonpäivinä ja vuorokaudenaikoina), muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta: median laukaisemat motiivit kasvoivat viikonloppuisin ja öisin, keskustelun laukaisemat lisääntyivät viikonloppuisin, sekä työn/koulun laukaisemat motiivit lisääntyvät työpäivinä ja päivällä.

Käyttäytymismallit

Tutkijat tunnistivat muutamia käyttäytymismalleja:

Kun Wikipediaa käytetään työssä tai koulutehtävissä, käyttäjät käyttävät tavallisesti pöytätietokonetta sitoutuessaan katsomaan sivua pitkään tai istunnoissa; istunnot ovat yleensä aiheiden kannalta johdonmukaisia ja niihin liittyy pääasiassa keskeisiä “vakavia” artikkeleita enemmän kuin viihteellisyyteen liittyviä; hakukoneiden käyttö lisääntyy; istunnoilla on taipumus edetä artikkeliverkon ytimestä sen reuna-alueille.

Median ohjaama käyttö suuntautuu populaareihin, viihteeseen liittyviin artikkeleihin, jotka ovat usein vähemmän sidoksissa artikkeliverkkoon.

Olennaisuuksia opitaan yleensä taiteisiin tai tieteisiin liittyvien artikkeleiden yhteydessä, joilla ei ole merkittäviä ominaisuuksia navigoinnin kannalta; keskustelut tuovat harvoja sellaisia käyttäjiä Wikipediaan, jotka harjoittavat lyhytaikaista vuorovaikutusta sivuston kanssa, usein mobiililaitteista.

Ihmiset, jotka käyttävät Wikipediaa yksitoikkoisuuden takia tai voidakseen tutkia sitä satunnaisesti ovat yleensä tehokäyttäjiä; he navigoivat Wikipediaa pitkien, nopeatempoisten, paikallisesti monipuolisten linkkiketjujen välityksellä ja käyvät usein populaareissa tai viihteeseen liittyvissä, ja vähemmän tieteisiin liittyvissä aiheissa.

Ajankohtaisilla aiheilla on pyrkimys ohjata verkkoliikennettä pitkiin urheiluun ja politiikkaan liittyviin artikkeleihin; nämä artikkelit ovat yleensä suosittuja todennäköisesti, koska suuntauminen on laukaiseva tapahtuma

Kun Wikipediaan puoleen käännytään henkilökohtaisen päätöksen tekemistä varten, artikkelit liittyvät usein maantieteelliseen alueeseen ja teknologiaan mahdollisesti siksi, että halutaan päättää matkustamisesta tai tuotteen hankkimisesta.

• Johanna Janhosen selvitys samasta tutkimuksesta Piilotetussa aarteessa
• Why We Read Wikipedia? 

Heikki Kastemaa

Muistutus siitä, että matka-apurahoja Wikimaniaan, joka pidetään elokuussa Montrealissa, Kanadassa voi hakea maanantaihin 20.2. 2017 klo. 23:59 UTC asti.

Wienissä järjestetään WikiCite ‘17, kolmipäiväinen konferenssi, huippukokous ja hackathonpäivä 23.-25. toukokuuta 2017. Tarkoituksena on laajentaa viime vuonna käynnistettyä hanketta suunnitella bibliografinen keskusvarasto, sekä työkaluja ja strategioita tiedon laadun ja todennettavuuden parantamiseksi Wikimediaprojekteissa. Järjestäjien tavoitteena on tuoda yhteen Wikimedian avustajia, tietomallintajia, informaatio- ja kirjastotieteiden asiantuntijoita, ohjelmasuunnittelijoita, muotoilijoita ja akateemisia tutkijoita, joilla on kokemusta työskentelystä Wikipedian lähteiden ja bibliografisen datan kanssa.

Ensimmäisenä päivänä (konferenssi) esitetään olemassaolevan työn nykyistä kehitysvaihetta ja aloitteita tietolähteisiin ja bibliografiseen dataan Wikimedian eri projekteissa. Toisena päivänä (huippukokous) keskustellaan teknisistä, yhteiskunnallisista, yleisötyön ja toimintalinjan suunnista. Kolmantena päivänä järjestettävässä hackathonissa kokoonnutaan rakentamaan perustuen uusille ajatuksille ja soveluksille.

Osallistuminen rajataan sataan henkilöön. Hakijat täyttävät ennakkohakemuksen 27.2. mennessä, joka jälkeen osallistujat valitaan varsinaisiin hakemuksiin perustuen 31.3. mennessä. Tarkempia tietoja tapahtumasta ja hausta tässä.