Viharikos
|
Viharikos on rikos, joka tehdään kansalliseen, uskonnolliseen, etniseen, seksuaaliseen tai vastaavaan kansanryhmään kuuluvaa ihmistä kohtaan kyseiseen ryhmään kuulumisen vuoksi. Viharikos on useassa maassa rangaistusta koventava tekijä.
Sisällysluettelo
Viharikokset maittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Suomen rikoslain 6 luvun 5 §:n rangaistuksen koventamisperusteet antavat mahdollisuuden rangaistuksen pidentämiseen viharikoksen ollessa kyseessä.[1] Kyseistä pykälää sovelletaan käytännössä harvoin.[2] Pykälän tulkintaohjeena toimivat lain syrjintäsäännökset.[3] Toistaiseksi viharikollisuutta ei tunnisteta lainsäädännössä omaksi rikollisuudenlajikseen.[4]
Poliisi aloitti viharikosten tilastoinnin vuonna 2009 Tilastoinnin myötä poliisi ulottaa seurannan rasistisista rikoksista kaikkiin viharikoksiin. Tilastoitavan rikoksen motiivi voi olla myös uhrin uskonnollinen tausta, seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti tai vammaisuus.[5] Tiedot kootaan rikosilmoitusten pohjalta. Tutkimustuloksista tehdään julkaisu, jonka on jatkossa tarkoitus ilmestyä vuosittain.
Hankkeen tavoitteena on tilastoinnin ja rikosilmoitusjärjestelmän kehittäminen viharikollisuuden osalta. Tulosten valmistuttua ryhdytään selvittämään muun muassa, mitä mahdollisia uudistuksia niiden pohjalta olisi syytä tehdä. Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen totesi Kansainvälisenä homofobian vastaisena päivänä 2009 seuraavan: ”Onkin aika miettiä, olisiko myös Suomen lainsäädännössä tunnistettava viharikollisuus omana lajinaan.”[4]
Vuonna 2014 tehtiin Suomessa ensimmäisen kerran murha, jonka syynä oli rasistinen viha. Siinä etniseen vähemmistöön kuuluva 16-vuotias poika puukotti kantaväestöön kuuluvaa 60-vuotiasta miestä kaulaan.[6]
Yhdysvallat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liittovaltion poliisi FBI raportoi Yhdysvalloissa tapahtuneen vuonna 2010 yhteensä 6 624 (vuonna 2009 yhteensä 6 604) yksittäistä viharikosta. Viharikoksien merkittävimpiä perusteita olivat ihonväri (47,3 % tapauksista), uskonto (20,0 %) ja seksuaalinen suuntautuminen (19,3 %).[7]
Vuonna 2013 Yhdysvalloissa tehtiin rodun motivoimia viharikoksia 3 407. Niistä hyökkäyksiä mustia tai afrikkalaisamerikkalaisia vastaan oli 2 263, valkoisia 724, Yhdysvaltain intiaaneja ja Alaskan alkuperäiskansoja 146, aasialaisia 158, monirotuisia tai ryhmiä 109, havaijilaisia alkuperäiskansoja tai muita Tyynenmeren saaren asukkaita 3.[8]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Rikoslaki 39/1889, Koventamisperusteet 6 luvun 5 § (8.5.2015/564)
- ↑ Rasistinen motiivi ei kovenna rangaistusta 11.11.2008 Julkaisija = YLE Uutiset. [vanhentunut linkki]
- ↑ Syrjintäsäädökset. Eduskunta - valtiopäiväasiakirjat [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Kansliapäällikkö Ritva Viljanen: Vihapuherikollisuus leviää ja laajenee verkossa 17.05.2009. [vanhentunut linkki]
- ↑ Peutere, Laura: Poliisin tietoon tullut viharikollisuus 2009 Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 88/2010. Tampere: Poliisiammttikorkeakoulu.
- ↑ http://yle.fi/uutiset/poliisi_rasistinen_viha_syyna_murhaan_ensimmaista_kertaa_koskaan/8424545
- ↑ Hate Crimes Remain Steady FBI. Viitattu 14.11.2011. (englanniksi)
- ↑ Helena Bengtsson, Feilding Cage, Seán Clarke, Pablo Gutierrez, Cath Levett ja Paul Torpey: What happened at the Charleston, South Carolina, church shooting? The Guardian. 19.6.2015. Guardian News and Media Limited. Viitattu 19.6.2015.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Citron, Danielle Keats: Hate Crimes in Cyberspace. Cambridge (Mass.): Harvard University Press, 2014. ISBN 978-0-674-36829-3.
