Saamelainen muinaisusko tarkoittaa saamelaistenuskonnollisia tapoja ja uskomuksia, joita harjoitettiin ennen kristinuskon valtakautta. Muinaisusko ei ollut yhtenäinen uskonto, vaan siihen kuului erilaisia saamelaiseen kulttuuriin liittyviä piirteitä. Perinteinen maailmankuva perustui ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen. Ihmisen ja eläinkunnan välinen raja on ollut niin häilyvä, että erilaiset eläintransformaatiot ovat olleet yleisiä.
Saamelaisten alkuperäisessä uskomusmaailmassa kaikella elollisella oli sielu. Ihmisellä oli useampia sieluja, joista ruumissielun lähteminen tarkoitti kuolemaa. Vapaasielu puolestaan liikkui suhteellisen vapaasti. Se saattoi kuitenkin joutua myös vangiksi vainajalaan, mikä aiheutti vakavan sairastumisen. Tällaisessa kriisitilanteessa pyydettiin apua lapinnoidalta eli šamaanilta, joka pystyi menemään transsiin rummuttamalla noitarumpua ja laulamalla. Lapinnoita oli saamelaisyhteisöjen tärkein jäsen, sillä hän pystyi toimimaan tuonpuoleisessa yhteisön hyväksi.
Tällä paikalla esitetään vuoden aikana 100 Suomeen liittyvää artikkelia. Katso projektisivu.
Kauhuelokuva sai alkunsa jo 1800-luvun lopulla, ja se on saanut vaikutteita erityisesti goottilaisista romaaneista. Varhaisimpina klassikoina pidetään saksalaisia Tri Caligarin kabinettia ja Nosferatua 1920-luvun alusta, mutta termiä ”kauhuelokuva” alettiin käyttää vasta 1930-luvulla, kun Universal Pictures julkaisi useita lajityyppiä edustaneita elokuvia. Kauhuelokuva on ollut erityisesti nuorten suuressa suosiossa, vaikka monet kauhuelokuvat ovat pienellä budjetilla tehtyjä niin sanottuja b-elokuvia. Kauhuelokuva ei kuitenkaan ole aina saanut tunnustusta, sillä se on usein herättänyt myös pahennusta, ja monet kauhuelokuvat ovat joutuneet sensuurin kohteeksi. Lajityypin elokuvien kuvasto on usein väkivaltaista, minkä vuoksi niitä on pidetty raaistavina.