Murmelit
Murmelit | ||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Keltavatsamurmeli (Marmota flaviventris) | ||||||||||||||||||||
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Katso myös | ||||||||||||||||||||
Murmelit Wikispeciesissä Murmelit Commonsissa |
Murmelit (Marmota) ovat oravien heimon suku, jonka lajit elävät yleensä yhdyskunnittain maan sisään kaivamissaan käytävissä ja vaipuvat talvella horrokseen. Sukuun kuuluu viisitoista lajia. Murmelin nähdessä vaaran se ”viheltää” varoittaakseen muita eläimiä.
Murmelit ovat isokokoisia jyrsijöitä, ne painavat 3–7 kg. Pituus on 30–60 cm, ja lisäksi häntä on 10–25 cm pitkä. Murmelit ovat aktiivisia päiväsaikaan ja syövät lähes yksinomaan kasviravintoa.[1]
Sisällysluettelo
Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaikilla murmelilajeilla ei ole ollut suomenkielistä nimeä – tähdellä merkityt ovat nimistötoimikunnan ehdotuksia.[2]
- Marmota baibacina (altainmurmeli *)
- Marmota bobak (aromurmeli)
- Marmota broweri (alaskanmurmeli)
- Marmota caligata (harmaamurmeli)
- Marmota camtschatica (kamtšatkanmurmeli)
- Marmota caudata (pitkähäntämurmeli)
- Marmota flaviventris (keltavatsamurmeli)
- Marmota himalayana (himalajanmurmeli)
- Marmota marmota (alppimurmeli)
- Marmota menzbieri (tienšaninmurmeli)
- Marmota monax (metsämurmeli)
- Marmota olympus (olympianiemenmurmeli *)
- Marmota sibirica (siperianmurmeli)
- Marmota vancouverensi (vancouverinmurmeli)
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Murmeleita tavataan kaikkialla pohjoisella lauhkealla vyöhykkeellä vuoristoissa ja avoimilla tasangoilla. Euroopassa murmeleita on Alppien alueella, Karpaattien ja Pyreneiden vuoristoniityillä. Se elää myös kaikkialla Aasian pohjoisosissa ja Pohjois-Amerikan länsiosissa. Vain yksi laji, amerikkalainen metsämurmeli, viihtyy metsämaastossa. Yhdyskunnan käytäväverkostot ovat syviä, jopa useiden metrien syvyisiä. Pesän pääsisäänkäynti on helposti huomattava hiekkakumpu, mutta pesässä on muitakin huomaamattomampia kulkuaukkoja. Murmelit syövät mielellään myös viljaa eivätkä säiky ihmistä naapurinaan. Ne aiheuttavat vahinkoa kaivamalla käytäviään viljelyksillä, ja koska niiden liha on maukasta, niitä myös metsästetään. Itä-Euroopan aroalueilla murmeli ei ole sopeutunut maanviljelyn lisääntymiseen ja on sieltä hävinnyt. Murmelit saavat 2–4 poikasta vuosittain keväällä. Poikaset kasvavat hitaasti ja tulevat sukukypsiksi vasta 2–3 vuoden kuluttua.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Marmot (genus Marmota) Encyclopedia Britannica. Viitattu 18.3.2013. (englanniksi)
- ↑ Marmota Nisäkkäiden suomenkieliset nimet » Nimistöhaku. Luonnontieteellinen keskusmseo. Viitattu 18.3.2013.
- ↑ Eläinten maailma – Otavan iso eläintietosanakirja, osa 3: Lepakot–Perhoset, s. 1185–1187. Suomalaisen laitoksen toim. Ernst Palmén ja Matti Nurminen. Helsinki: Otava, 1978. ISBN 951-1-01530-3.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ITIS: Marmota (englanniksi)