Banaani
| Banaani | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Banaanikasvi Banan lähellä Kamerunissa. | ||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Musa sapientum L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Banaani Commonsissa |
Banaani (Musa sapientum)[1][2] on banaanien (Musa) sukuun kuuluva jalostettu hyötykasvi. Sen hedelmä on kasvitieteessä luokiteltu marjaksi[3], tarkemmin sanoen pohjushedelmäksi, ja tunnetaan yleensä ”tavallisena” tai ”kaupallisena” banaanina. Se on ruohokasvi, joka tuottaa satoa seitsemäntenä vuonna istutuksestaan.
Sisällysluettelo
Taksonomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Banaanin ja keittobanaanin (M. paradisiaca) välinen luokittelu on usein nähty kasvitieteessä mutkikkaaksi. Tavallinen banaani luokitellaankin joskus keittobanaanin alalajiksi tai päinvastoin.[1]
Tavallisen banaanin ja keittobanaanin jalostetut alalajit pohjautuvat kahteen kantalajiin: Musa acuminata Colla:an ja Musa balbisiana Colla:an. Niistä jalostetuista risteytyksistä käytetään joskus yleisiä nimityksiä Musa × paradisiaca L., Musa × sapientum L. tai ehkäpä eksakteimpana nimityksenä jopa M. acuminata × M. balbisiana Colla. Eri risteytystyypit erotellaan 2–4 kirjaimen kirjainyhdistelmillä, joissa A-kirjain edustaa acuminata-lajin haploidia genomia ja B-kirjain balbisiana-lajin.[4]
Tärkeimmät tavallisen kaupallisen banaanin jalosteet ovat AAA-lajiketta, eli ne polveutuvat pelkästään acuminata-lajiin. (Keittobanaanilajikkeet pohjautuvat sekä acuminata- että balbisiana -lajeihin tai pelkästään jälkimmäiseen).[4]
Markkinoilla olevat banaanit ovat pääasiassa ’Cavendish’-lajiketta. 1950-luvulle saakka valtalajike oli ’Gros Michel’ (Big Mike), jonka laajamittainen kaupallinen viljely päättyi kasvitautien vuoksi.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
_original_range.png)
Banaanin viljely on aloitettu Papua-Uudessa-Guineassa,[5] josta se kulkeutui Afrikkaan mahdollisesti tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua. Banaani mainitaan ensi kertaa historiallisissa buddhalaisissa teksteissä 600 eaa. Aleksanteri Suuri maisteli banaania Intian laaksoissa vuonna 327 eaa. Ensimmäiset maininnat banaaniviljelmistä ovat Kiinasta noin vuodelta 200. Vuonna 650 islamilaiset valloittajat toivat kasvin Palestiinaan. Arabikauppiaiden mukana se levisi ympäri Afrikkaa. Vuonna 1502 portugalilaiset aloittivat ensimmäiset banaaniviljelmät Karibialla ja Keski-Amerikassa. Vaikka portugalilaiset merenkulkijat veivät tämän kasvin Länsi-Afrikasta Kanariansaarille, Eurooppaan banaani kotiutui vasta renessanssin alettua 1600-luvulla ja silloinkin hyvin vaisusti. Vaikka banaani tunnettiin varmasti jo keskiajalla, jostakin syystä se ei levinnyt keskiaikaiseen ruokakulttuuriin. Vuonna 1516 Kanarian kautta purjehtivat Amerikan-matkaajat ottivat kasvin kyytiin ja uuden mantereen valloitus oli banaanin osalta alkanut. Varsinaisesti laajamittainen Amerikan-valloitus alkoi noin 1800-luvun puolessa välissä. Eurooppalaiset ”keksivät” banaanin käytön oikeastaan vasta 1700-luvulla, eikä siitä ole keskiajalta juuri mitään mainintoja Euroopasta.
Banaani nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Banaanit poimitaan yleensä raakoina, ja ne tuodaan esimerkiksi Suomeen vihreinä. Joissain maissa banaanit kypsennetään kaasussa ennen myyntiä. Kypsän banaanin kuori on keltainen ja siinä on pieniä ruskeita pilkkuja. Banaanin hedelmäliha on pehmeää ja maultaan makeaa, joten kypsän banaanin voi syödä kuorittuna sellaisenaan. Banaaneja voi syödä hyvin myös ennen kuin ne muuttuvat ruskeapilkkuiseksi, toisten mielestä maku on parhaimmillaan hieman ennen kuin banaani on täysin ”kypsää”. Banaani on kuitenkin yhä syötävä vaikka kuori olisi täysin ruskea.
Euroopan unionin alueella banaania kasvatetaan esimerkiksi Portugaliin kuuluvalla Madeiran saarella. Madeiralaisia banaaneja pidetään pienempinä ja maukkaampina kuin muualla Euroopassa yleisesti myytävät banaanit.[6][7] Reilu kauppa on ottanut tuotevalikoimaansa lähinnä Ecuadorin banaaneja, joilla on myös menekkiä.[8]
Banaanikasvin ongelmat suvullisessa lisääntymisessä ovat huolestuttaneet banaaninviljelijöiden tulevaisuutta. Eri tauteja kestävien banaanilaatujen löytäminen on osoittautunut huolestuttavan työlääksi. Banaanin on jopa pelätty kuolevan sukupuuttoon, jonka voisi ehkä estää esimerkiksi geenimanipulaation avulla.[9] Erityisesti sienitaudiksi luokiteltava Panaman tauti TR4 on vaarallinen, eikä sille ole löydetty torjuntakeinoa. Se vaikuttaa leviävän maailmanlaajuiseksi epidemiaksi.[10]
Ravintoarvo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
100 grammaa kuorittua banaania sisältää noin 18,3 grammaa imeytyvää hiilihydraattia, 0,4 grammaa rasvaa ja 1,1 grammaa proteiinia.[11] Banaani on hyvä kuidun, C-vitamiinin, kaliumin ja mangaanin lähde:[12] sadassa grammassa on esimerkiksi 0,36 grammaa kaliumia,[11] mikä on yli 10 prosenttia aikuisen miehen suositellusta päiväsaannista (3,5 g).[13] Banaani on myös erinomainen B6-vitamiinin lähde: sitä on sadassa grammassa 0,50 milligrammaa,[11] mikä on noin kolmasosa aikuisen miehen suositellusta saannista (1,6 mg) tai yksivuotiaan koko suositeltu saanti.[14]
Banaanit ovat lievästi radioaktiivisia, koska ne sisältävät luonnossa hyvin yleistä Kalium-40-isotooppia. Radioaktiivisuus ei kuitenkaan aiheuta terveysvaikutuksia; yhden banaanin syöminen on noin 1 % normaalista päivittäisestä taustasäteilyannoksesta.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rousi, A., Auringonkukasta viiniköynnökseen – ravintokasvit, WSOY, Porvoo, WSOY -kirjapainoyksikkö, Porvoo 1997.
- Robuchon, J., Creignoun, M., Delaveyne, J., etc., Larousse – Gastronomique, Hamlyn, London, Editoriale Johnson, Bergamo, 2001.
- Whiteman, K., Suuri hedelmäkirja, Anness Publishing ldt, Gummerus, Jyväskylä, Singapore 2001.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Plantain Encyclopædia Britannica. Viitattu 26.5.2009. (englanniksi)
- ↑ Keitto- / jauhobanaani (Musa paradisiaca) Kotimaiset kasvikset. Kotimaiset Kasvikset ry. Viitattu 26.5.2009.
- ↑ BANANA Fruit Facts (Fruits) CRFG.org. California Rare Fruit Growers, Inc. Viitattu 10.2.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Mark Rieger: Banana and Plantain – Musa spp. Uga.edu/fruit. 2006. Viitattu 26.5.2009. (englanniksi)
- ↑ Fox News: The surprising history behind bananas (englanniksi) Viitattu 13.3.2016.
- ↑ 8 Things to Know About Madeira Island in Portugal Findery. elokuu, 2015. Viitattu 28.10.2016. (englanniksi)
- ↑ Our delicious fruit and vegetable produce from Madeira Madeira Exótica. 2014. Viitattu 28.10.2016. (englanniksi)
- ↑ Hyvä tietää banaaneista Reilukauppa.fi. Reilun kaupan edistämisyhdistys ry. Viitattu 4.1.2010.
- ↑ New Scientist, 18.1.2003
- ↑ Kokkonen, Yrjö: Maailman banaaniviljelykset tuhoutumassa – taudille ei ehkäisykeinoa Yle Uutiset. 5.4.2014. Viitattu 5.4.2014.
- ↑ a b c Banaani kuorittu Fineli. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ravitsemusyksikkö. Viitattu 3.9.2010.
- ↑ Nutrition Facts – Bananas, raw NutritionData.com. Condé Nast Digital. Viitattu 3.9.2010. (englanniksi)
- ↑ Kalium Fineli. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ravitsemusyksikkö. Viitattu 3.9.2010.
- ↑ Pyridoksiini vitameerit (vetykloridi) Fineli. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ravitsemusyksikkö. Viitattu 3.9.2010.
