Meksikon huumesota

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Meksikon sotilaat jäljittämässä rikollisia.

Meksikon huumesota on aseellinen konflikti, jota käyvät keskenään kilpailevat huumekartellit ja Meksikon asevoimat. Huumesotaan on liittynyt enenevissä määrin kartellien tekemiä murhia ja joukkomurhia. Kartellit myös kiristävät suojelurahoja sekä lahjovat ja pelottelevat viranomaisia. Monet kartellien jäsenet ovat entisiä viranomaisia. Meksikon viranomaiset eivät ole saaneet kartelleja kukistettua muun muassa sen takia että poliisin henkilöstömäärä on pieni ja poliisin pieni palkka mahdollistaa näiden lahjomisen. Meksikon huumekartellit nousivat, kun Kolumbian huumekauppa luhistui 1990-luvulla[1]. Meksikolaiset kartellit valvovat pääosaa Yhdysvaltain huumekaupasta. Huumekartellit pyrkivät sodassa kaappaamaan toistensa salakuljetusreittejä väkivalloin. Huumekartellit taistelivat keskenään jo 1990-luvulla, mutta nykyisen laajuiseksi kartellien välinen sota leimahti vuonna 2000.

Kun Meksikon presidentti Felipe Calderón julisti vuonna 2006 huumeiden vastaisen sodan, armeija alkoi toimia muun muassa merijalkaväen voimin kartelleja vastaan. Tällöin tilastoidut huumesotakuolemat lisääntyivät räjähdysmäisesti ja sen jälkeenkin kasvaen vuosi vuodelta. Hallitus sanoi, että huumekartellit yrittävät saada Meksikon hallintaansa. Huumekartellien johtohahmojen pidätykset ovat toistaiseksi lisänneet, eivät vähentäneet väkivaltaa Meksikossa. Meksikon huumekartellit ovat alkaneet salakuljettaa käteistä huumerahaa kuorma-autoissa Yhdysvalloista Meksikoon, koska Yhdysvaltain viranomaiset ovat alkaneet valvoa yhä tehokkaammin elektronisen rahan siirtoa[2]. Meksikon presidentti pyysi Yhdysvalloilta apua kartellien vastaisessa sodassa. Meksikon huumesodan uskottiin olevan oire siitä, että viranomaiset olivat häviämässä huumeiden vastaisen taistelun laajalti koko Latinalaisessa Amerikassa.

Meksikon huumekauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huumekauppareittejä.

Meksiko on merkittävä huumeiden tuotanto- ja kauttakulkumaa. Sen kautta toimitetaan Yhdysvaltoihin valtaosa ulkomaisesta marihuanasta ja metamfetamiinista.[3] Meksikon kautta kulkee myös valtaosa heroiinista vaikka maassa ei tuoteta sitä merkittävästi.[3][4]

Meksikon huumekartellit hallitsevat pääosin huumeiden tukkukauppaa Yhdysvalloissa[3]. Arviot huumeiden tukkukaupan vuotuisesta arvosta vaihtelevat 13,6 miljardista 48,4 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Yhdysvaltain viranomaisten tiukentuneen tilisiirtojen valvonnan myötä huumeiden välittäjät salakuljettavat yhä enemmän huumerahoja takaisin Meksikoon autojen ja rekkojen avulla[5]

Kartellien synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvulla Kolumbian huumekartellit veivät runsaasti kokaiinia Yhdysvaltoihin. Toisaalta Meksikossa oli pitkään tuotettu laittomasti heroiinia ja kannabista. Marihuanakaupan synnytti Meksikoon 1960-luvulla Sinaloassa toiminut Pedro Avilés Pérez, joka loi muun muassa ilmasalakuljetuksen. Näin maassa oli valmis kasvualusta kokaiinikaupallekin. Kokaiinikauppa siirtyi Meksikoon, kun Yhdysvaltain viranomaiset toimivat Etelä-Floridassa ja Karibialla huumeiden salakuljettajia vastaan. Meksikolaiset rikolliset loivat maahan kauttakulkureittejä, ja hyötyivät Kolumbian huumekaupasta ottamalla kuljetusmaksua. 1980-luvulla Meksikon huumesalakuljetusta johti Miguel Ángel Félix Gallardo, jolla oli yhteys Kolumbian Pablo Escobarin johtamaan Medellinin kartelliin.

Toisaalta Peter Dale Scottin mukaan Gallardon johtama Guadalajaran huumekartelli oli voimakas, koska sillä oli turvallisuuspalvelun tuki ja Yhdysvaltain huumeviranomaiset katsoivat kartellin toimia sormien läpi. Gallardon ohjaamalla kartellilla oli oli yhteys turvallisuuspalvelu DFS:ään, jonka päällikköä Miguel Nassar (tai Nazar) Haroa CIA tuki[6]. Gallardo jakoi vuoden 1987 jälkeen ryhmänsä eri salakuljetusreittejä hallitseviin erillisiin alaosastoihin lähinnä vaikeuttaakseen poliisin vastatoimia[7]. Meksikon ”kokaiinikeisari” Gallardo pidätettiin vuonna 1989.

Gallardon luomista alaosastoista tuli täysin itsenäisiä kartelleja, jotka alkoivat taistella keskenään salakuljetusreiteistä. Kun Kolumbian huumekartellit kukistuivat, Meksikon kartelleista tuli näiden korvaajia 1990-luvun puolivälissä. Huumesodassa oli tauko 1990-luvun lopulla. Meksikon hallitus yhdisti monta erilaista poliisiorganisaatiota liittovaltion poliisiksi juuri tehostaakseen huumekartellien vastaista toimintaa. Kartellien välinen väkivaltainen kamppailu paheni vuoden 2000 tienoilla. Vuonan 2000 presidentti Vincente Fox lähetti sotilaita Nuevo Laredoon pidättämään huumerikollisia. Väkivalta alkoi kiihtyä, kun viranomaiset pidättivät Osiel Cárdenasin, joka johti Meksikonlahden kartellia. Tämän jälkeen Sinaloan kartelli yritti kaapata tämän kartellin salakuljetusreitit. Seuraava sytyke huumekartellien väliselle sodalle oli se että eräs vanki ampui La Palman erikoisturvallisessa vankilassa Arturo Guzmán Loeran, jonka veli oli Sinaloan kartellin johtaja Joaquín ”El Chapo” Guzmán[8].

Kartellit ja korruptio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huumerahaa ja aseita.

Meksikon hallitus erotti satoja tullivirkailijoita[9] ja poliiseja vuosina 2009–2010, koska epäili heitä huumerikollisten lahjomiksi. Sinaloan kartellin katsottiin laajalti soluttaneen ja/tai korruptoineen Meksikon hallinnon ja poliisin[10][11]. Meksikon poliisi olikin 2000-luvulla heikosti koulutettu, varustettu ja alipalkkainen. Se oli huumerikollisten harjoittamalle korruptiolle hyvin altis[12][13]. Huumekartelleissa onkin entisiä poliiseja. Raakoja murhia tekevä Meksikonlahden kartellin alainen Los Zetas -tapporyhmä koostuu muun muassa karanneista erikoisjoukkojen jäsenistä.

Väkivalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punaisella merkityssä Meksikon osavaltioissa on eniten huumekartellien välistä väkivaltaa.
Yhdysvaltain viranomaiset pidättivät Tijuanan kartellin johtajan "El Tigrillon".

Kartellit taistelevat salakuljetusreittien hallinnasta[14][15][16]. Kun kartellien välinen väkivalta lisääntyi, presidentti Calderon julisti joulukuussa 2006 huumeiden vastaisen sodan ja käski poliisin ja armeijan hyökkäämään Michoacánin huumekartellin kimppuun. Kartellin kostivat hyökkäämällä armeijan, poliisin ja siviilienkin kimppuun[17] mm asein ja pommi-iskuin. Suora toiminta lisäsi kuolemaan johtavan väkivallan[18] muutamassa vuodessa valtavaksi ongelmaksi. Kartellit surmasivat toistensa jäseniä ja hallituksen edustajia. Kartellien välinen sota ajoi ihmisä pakoon, koska kertellit sattoivat hyökätä pienelle paikkakunnalle tuhoten rakennuksia ja surmaten ihmisiä[19].

Tijuanan ja Gulf kartellin johtohenkilöiden pidätykset lisäsivät väkivaltaisuuksia. Väkivallan kasvaminen jonkun kartellin johtajan pidätyksen takia johtuu muun muassa siitä, että kilpailevat kartellit pyrkivät täyttämään huumekauppaketjuun syntynyttä tyhjiötä.

Eniten huumeväkivallan uhreja tuli pohjoisessa Chihuahuassa ja eteläisessä Guerrerossa. Pääkaupunki México oli rauhallinen. Myös hallituksen joukot rikkoivat toimissaan lakia ja ihmisoikeuksia. Jotkut kriitikot jopa syyttivät hallitusta siitä, että ne käyttävät huumesotaa poliittisesti hyväkseen pönkittääkseen valtaansa[20]. Meksikon hallituksen mukaan huumesodassa kuoli elokuuhun 2010 mennessä 28 000[21] ihmistä presidentti Felipe Calderónin julistettua sodan huumekartelleja vastaan joulukuussa 2006.[22] Suurin osa kuolleista sai surmansa huumejengien välisissä yhteenotoissa. Huumejengeillä on omat ”likaisen työn” ryhmänsä, jotka hoitavat ihmisten pelottelun ja viranomaisten vaimentamisen muun muassa tappamalla[23]. Rikollisten lisäksi myös heitä vastaan taistelevat poliisi ja armeija tappavat, kiduttavat ja pahoinpitelevät ihmisiä[24][25].

Huumesodan laajeneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

huumesotaan liittyvien kuolemien määrä kasvoi Meksikossa vuodesta 2008 alkaen.

Vuonna 2006 rekisteröitiin 62 murhaa mutta vuonna 2007 2 837[26]. Huumeväkivalta laajeni kuolemilla mitattuna noin viisinkertaiseksi välillä 2007–2010[27]. Syksyllä 2010 Meksikon hallitus näytti saavuttaneen joitain tuloksia taistelussa kartelleja vastaan huolimatta siitä, että väkivalta kiihtyi. Hallitus oli onnistunut surmaamaan muutamia merkittäviä kartellien johtajia[28].

Meksikon merijalkaväki surmasi 6. marraskuuta 2010 Ezequiel Cardenasin, ”Tony Tormentan”, erään merkittävimmistä huumejoukkioiden johtajista tulitaistelussa lähellä Yhdysvaltain rajaa[29][30]. Kesäkuussa 2011 poliisi pidätti erään Jose de Jesus Mendezin, joka oli johtanut La Familiaa, erästä Meksikon väkivaltasimmista huumekartelleista[31]. Syyskuussa 2011 huumejengiläiset polttivat erään pelikasinon luultavasti sen takia, että tämän omistaja oli kieltäytynyt maksamasta suojelurahoja. Vaikka jengiläisten tarkoituksena oli vain aiheuttaa taloudellista tappiota, palossa kuoli neljäkymmentä keskiluokkaista ihmistä. Tämä oli selvä merkki siitä, ettei Meksikon tavallinen keskiluokkakaan ollut enää turvassa viranomaisten ja huumekartellien välisessä sisällissodassa. Meksikon presidentti Calderon pyysi Yhdysvalloilta apua[32], koska hallitus ei hallinnut tilannetta maassa. Eräs Yhdysvaltain presidenttiehdokas sanoi, että jos hänestä tulee presidentti Yhdysvallat lähettää maahan joukkoja. Väkivalta huipentui 2009. Vuonna 2011, jolloin virallisten tilastojen mukaan huumesodassa kuoli noin 22700 ihmistä. Vaikka murhien määrä tämän jälkeen hieman vähenikin, se pysyi seuraavina vuosina yhä korkeana[33][34]. Vuoden 2014 puolivälistä vuoden 2015 puoliväliin kuoli noin 19700 ihmistä, joista enin osa miehiä[35]. Väkivallan väheneminen saattoi johtua siitä, että kartellit välttivät hyökkäämästä armeijan kimppuun kostohyökkäysten pelossa[36]. Taistelu kartelleja vastaan vie joidenkin mukaan vuosia,[28] luultavasti kauemmin.


Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Meksikon huumesota.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lunde, Paul: Järjestäytynyt rikollisuus. (Organized crime: An inside guide to the world's most successful industry) Suomennos: Taina Nieminen. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6637-8.


Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Lunde 2004, s 177-179
  2. ↑ Cook, Colleen W., ed (October 16). "Mexico's Drug Cartels" ([1]). CRS Report for Congress. Congressional Research Service. p. 9. Retrieved 2009-08-09.
  3. ↑ a b c Colleen W. Cook: CRS Report for Congress: Mexico's Drug Cartels, s. 7. Congresional Research Service, 16.10.2007. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 16.3.2010). (englanniksi)
  4. ↑ Colleen W. Cook: CRS Report for Congress: Mexico's Drug Cartels, s. 2. Congresional Research Service, 16.10.2007. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 16.3.2010). (englanniksi)
  5. ↑ Colleen W. Cook: CRS Report for Congress: Mexico's Drug Cartels, s. 9. Congresional Research Service, 16.10.2007. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 16.3.2010). (englanniksi)
  6. ↑ [Peter Dale Scott (2000), Washington and the politics of drugs, Variant, 2(11)]
  7. ↑ Beith, Malcolm (2010). The Last Narco. New York, New York: Grove Press. p. 47. ISBN 978-0-8021-1952-0.
  8. ↑ Huumekartellit sotivat verisesti Adrián Reyes, MEKSIKO, México, 20.06.05 (IPS), (Inter Press Service
  9. ↑ Meksikon tulli erotti 700 virkailijaa MTV3 uutiset ulkomaat
  10. ↑ Mexico Seems To Favor Sinaloa Cartel In Drug War John Burnett , Marisa Peñaloza and Robert Benincasa, May 19 2010, accessed 2010 May 27
  11. ↑ USA lietsoo huumesotaa Meksikossa taloudellisen vaikutusvaltansa turvaamiseksi TuSKY uutiset 24.1.2011
  12. ↑ Korruptio ja huumesota Meksikon poliisin riesana Diego Cevallos, Uutiset Maailma.net
  13. ↑ Huumekartellit käyvät rajua sotaa Meksikossa 27.5.200
  14. ↑ Traci Carl: Progress in Mexico drug war is drenched in blood 3.11.2009. International News Safety Institute (INSI). Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  15. ↑ High U.S. cocaine cost shows drug war working: Mexico 14.9.2007. Reuters. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  16. ↑ Mark P. Sullivan, Junew S. Beittel: CRS Report for Congress: Mexico - U.S. Relations: Issues for Congress, s. 2, 13, 14. Congresional Research Service, 18.12.2008. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 16.3.2010). (englanniksi)
  17. ↑ Mexican Drug War (2006-Present) The History Guy. 2010. Viitattu 16.12.2015. suomi
  18. ↑ Huumeiden vastainen sota on hävitty – nyt etsitään vaihtoehtoja Viitattu 14.12.2015.
  19. ↑ CIUDAD MIGUEL ALEMÁN: [http://www.economist.com/blogs/americasview/2010/11/organised_crime_mexico&fsrc=nwl rganised crime in Mexico The drug war's first displaced-persons camp] (html) The Economist. Nov 15th 2010. Viitattu 16.12.2015. englanti
  20. ↑ Huumesota on sytyttämässä Meksikon liekkeihin 7.9.09 Latinalaisen Amerikan solidaarisuusverkosto
  21. ↑ Mexico says 28,000 killed in drugs war since 2006 4.8.2010. BBC News. Viitattu 23.8.2010. (englanniksi)
  22. ↑ Meksikon huumesodan uhriluku jo liki 25 000 17.7.2010. HS.fi. Viitattu 28.7.2010.
  23. ↑ Huumekartellit käyvät rajua sotaa Meksikossa Helsingin Sanomat Uutiset Ulkomaat 27.5.2008 21:30, Päivitetty: 28.5.2008 0:55
  24. ↑ Auli Leskinen: Huumesota muuttaa journalismia Meksikossa (html) Maailman Kuvalehti 6/2011. 2011. Viitattu 14.12.2015.
  25. ↑ Matti Koskinen: Meksikon huumekartellit muistuttavat Isisiä (html) Helsingin sanomat. 24.8.2015. HS. Viitattu 14.12.2015. suomi
  26. ↑ Oficial: más de 22 mil 700 muertos por violencia Ciudad de México | Martes 13 de abril de 2010 AP | El Universal
  27. ↑ Mexico and the Cartel Wars in 2010 Stratfor. Retrieved 2011-03-28.
  28. ↑ a b Meksikon huumesota käännekohdassa? Uhreja jo 28 000 Suomen Kuvalehti Jutut Ulkomaat 16.9.2010 klo 14:47
  29. ↑ Huumeparoni ammuttiin operaatiossa MTV3 Uutiset Ulkomaat 06.11.2010 08:42
  30. ↑ Merkittävä huumepomo kuoli tulitaistelussa Meksikossa Yle Uutiset Ulkomaat 06.11.2010
  31. ↑ Huumekartellin johtaja jäi kiinni Meksikossa Ilta-Sanomat uutiset ulkomaat 22.06.2011 08:00
  32. ↑ Isku pelikasinoon – Meksikon huumesota kovenee Maailma.net 26.09.2011 Miia Kauppi
  33. ↑ Karla Zabludovsky: Murders in Mexico Down From Height of the Drug War, But Violence Persists (html) Newsweek Europe. 7/23/14. Viitattu 15.12.2015. englanti
  34. ↑ Drug wars: Where is Mexico headed? Viitattu 15.12.2015.
  35. ↑ Homicides down to 16 per 100,000: INEGI (html) Mexico News Daily. Wednesday, July 22, 2015. Viitattu 15.12.2015. englanti
  36. ↑ Nick Miroff: Mexico’s drug war grows quieter (html) The Washington Post. February 1 2013. Viitattu 16.12.2015. englanti
Noudettu kohteesta https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Meksikon_huumesota&oldid=15982648