Seul

Seul
서울 특별시
(Seul-thikpölsi)

Lidnanznam	Flag
Valdkund	Korejan Tazovaldkund
Eläjiden lugu (2014)	10 140 000 ristitud
Pind	605 km²
Pämez'	Pak Von Sun
Telefonkod	+82-2
Aigvö	UTC+9

Seul (kor. 서울 Seul — «Pälidn») om Korejan Tazovaldkundan pälidn da kaikiš suremb lidn, sen ristitišt om enamba mi 10 mln. ristituid. Seul seižub Hangan-jogen randal. Lidnal om eriline status, sidä mülüdas Pälidnaižhe regionha (Sudogvon). Seulan aglomeracijas eläb 25,6 mln. ristituid.

Klimat

Klimat om mussonine (musson puhub semendkuspäi redukuhusai). Kezal om räk da luja nepsuz, no luja räk oleskeleb harvoin. Toižil voz'aigoil tulleid kontinentaspäi dominiruiba. Seul ei sauptud mägil pohjoižtulleid vaste, sikš miše lidnas oleleb pehmed tal'v lämuzidenke -15 °C da sen alemb.

Administrativine jagand

Seulan ohjastusen pert'.

Seulas om 25 municipališt ümbrikod (ku — 구, niil om ičeohjanduz), kudambad alajagase 522 administrativižhe rajonha (ton — 동), a ned — 13 787 thonha da 102 796 panha.

Ekonomik

Seul om üks' kaikiš järedambiš mail'man keskusišpäi tegimišton da finansoiden šingotesen mödhe. Samsung-, LG-, Hyundai-, Kia- da SK-korporacijoiden päofisad sijadase täs. Läz 20 tuhad edheotandoid radaba Seulas, ned tegeba valdkundan südäiproduktan 21%. Tegimišton päsarakod: mašinoidensauvomine, elektrotehnine sarak, kapitaline sauvond.

Transport

Kaks' rahvahidenkeskešt lendimportad holitaba lidnad: Inčhon-lendimport (vspäi 2001, kaik reisad) da Kimpho (südäimižreisad, a mugažo reisad Tokiohopäi da Šanhaihepäi). Seulan metropolitenas om 9 raudted, ned sidotud ahthas ezilidnoiden raudteidenke. Avtobustransport om lujas šingotadud lidnan südäimes, lidnoidenkeskeižil maršrutoil-ki. Avtoteil oma erigoittud avtobusoiden likundjonod.

Sport

Vl 1988 Seul vastsi XX Kezaližid Olimpiadvändoid.

Vl 2002 lidn ühtni Mail'man futbolan čempionatas, sen vändoiden ühteks sijišpäi.

Irdkosketused

• Lidnan administracijan oficialine sait. (kor.) (angl.)
• Seulan fotokuvad.