1932
Kohteesta Wikipedia
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tammikuu − maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta – Suolahden ja Äänekosken kauppalat perustettiin. Öja erotettiin itsenäiseksi kunnaksi Kaarlelasta.
- 3. tammikuuta – Britit pidättivät ja internoivat Mohandas Gandhin ja Vallabhbhai Patelin.
- 8. tammikuuta – Britanniassa Canterburyn arkkipiispa kielsi eronneilta kirkolliset häät.
- 12. tammikuuta – Hattie W. Carawaysta tuli ensimmäinen Yhdysvaltain naissenaattori.
- 21. tammikuuta – Suomi ja Neuvostoliitto solmivat keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen.
- 26. tammikuuta – Brittien sukellusvene M-2 upposi, 50 ihmistä hukkui.
- 28. tammikuuta – Japani valtasi Shanghain.
- 31. tammikuuta – Japanin sota-alukset saapuivat Nanjingiin.
- 2. helmikuuta – Yleinen aseistariisuntakonferenssi alkoi Genevessä.
- 2. helmikuuta – Kansainliitto suositteli neuvotteluja Kiinan tasavallan ja Japanin välillä.
- 4. helmikuuta – Talviolympialaiset alkoivat Lake Placidissa.
- 4. helmikuuta – Japani valtasi Harbinin.
- 11. helmikuuta – Paavi Pius XI tapasi Benito Mussolinin Vatikaanivaltiossa.
- 18. helmikuuta – Japani julisti Mantšukuon itsenäiseksi Kiinasta.
- 25. helmikuuta – Adolf Hitler sai Saksan kansalaisuuden ennen presidentinvaaleja.
- 27. helmikuuta – Lapuanliikkeen kannattajat keskeyttivät SDP:n kansanedustajan, tohtori Mikko Erichin puhetilaisuuden Ohkolan työväentalolla Mäntsälässä. Mäntsälän kapina alkoi.
- 9. helmikuuta – Alkoholijuomien kieltolaki kumottiin Suomessa. Sen tilalle tuli uusi väkijuomalaki, joka määräsi alkoholijuomien valmistuksen ja myynnin Alkoholiliikkeen yksinoikeudeksi.
- 29. helmikuuta – Lapuan liikkeen johto vaati Juho Sunilan hallituksen eroa.
- 29. helmikuuta – Ilta-Sanomien ensimmäinen numero ilmestyi.
- 1. maaliskuuta – Charles Lindberghin ja Anne Morrow Lindberghin lapsi Charles Augustus Lindbergh kidnapattiin.
- 2. maaliskuuta – Presidentti P. E. Svinhufvud ilmoitti pitämässään radiopuheessa ottaneensa henkilökohtaisen vastuun järjestyksen säilymisestä maassa ja käski Mäntsälän kapinan osanottajia palaamaan koteihinsa.
- 6. maaliskuuta – Mäntsälän kapinan johtomiehet antautuivat viranomaisille.
- 9. maaliskuuta – Eamon de Valera valittiin Irlannin vapaavaltion hallituksen johtoon ensimmäisessä vallanvaihdoksessa kymmeneen vuoteen.
- 12. maaliskuuta – Ruotsalainen sijoittaja Ivar Kreuger teki itsemurhan Pariisissa.
- 24. maaliskuuta – Sisäministeri Arvo Manner kielsi Lapuanliikkeen toiminnan.
Huhtikuu − kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 5. huhtikuuta – Kieltolaki päättyi ja ensimmäinen Alko avattiin aamulla kello 10:00.
- 10. huhtikuuta – Saksan presidentinvaalit 1932: Paul von Hindenburg valittiin Saksan presidentiksi 53 %:lla äänistä. Adolf Hitler sai 13 miljoonaa ääntä.
- 17. huhtikuuta – Haile Selassie ilmoitti orjuuden päättämisestä Abessiniassa (nyk. Etiopiassa).
- 6. toukokuuta – Paul Gordulof salamurhasi presidentti Paul Doumerin Pariisissa. Dourmer kuoli seuraavana päivänä. Albert Lebrunistä tuli seuraava Ranskan presidentti.
- 8. toukokuuta – Ensimmäiset Eläintarhan ajot (aluksi Suomen Suurajot) järjestettiin Helsingissä. Voittaja oli Mercedes-Benzillä ajanut ruotsalainen Per-Viktor Widengren.
- 10. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi lain Mäntsälän kapinaan vähemmän syyllisten armahtamisesta. SDP:n kansanedustajat äänestivät lakiesitystä vastaan.
- 12. toukokuuta – Charles Lindberghin poika löytyi kuolleena kymmenen viikkoa kaappauksen jälkeen.
- 15. toukokuuta – Japanilaiset joukot vetäytyivät Shanghaista. Toukokuun viidennentoista päivän vallankaappausyritys Japanissa, missä pääministeri Inukai Tsuyoshi sai surmansa. Armeija sai tämän jälkeen merkittävän vallan maan asioissa.
- 16. toukokuuta – Tuhansia ihmisiä sai surmansa mellakoissa hindujen ja muslimien välillä Bombayssa.
- 28. toukokuuta – Lapuan liike määrättiin oikeuden päätöksellä lakkautettavaksi.
- 30. toukokuuta – Saksan kansleri Heinrich Brüning erosi. Presidentti Hindenburg nimitti Franz von Papenin muodostamaan uuden hallituksen.
- 5. kesäkuuta – Isänmaallinen kansanliike perustettiin Hämeenlinnassa.
- 7. kesäkuuta – Kaarlo Kares jätti presidentti P. E. Svinhufvudille lähes 3 000 henkilön allekirjoittaman adressin, jossa anottiin Lapuan liikkeen johtomiesten vapauttamista. Svinhufvud kuitenkin kieltäytyi tästä.
- 11. kesäkuuta – Nivalassa puhkesi ”konikapina”.
- 12. kesäkuuta − Tampereella järjestettiin ensimmäiset Pyynikinajot.
- 14. kesäkuuta – SS ja SA sallittiin Saksassa.
- 20. kesäkuuta – Benelux-tulliunionista sovittiin.
- 24. kesäkuuta – Verettömän sotilasvallankaappauksen jälkeen Siamista tuli perustuslaillinen monarkia.
Heinäkuu − syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 5. heinäkuuta – António de Oliveira Salazarista tuli Portugalin pääministeri (seuraavaksi 36 vuodeksi).
- 17. heinäkuuta – Altonan verisunnuntai Saksassa: kommunistit hyökkäsivät kansallissosialistien mielenosoitusta vastaan, tuloksena 18 kuollutta. Monia poliittisia katumellakoita seurasi.
- 30. heinäkuuta – Kesäolympialaiset alkoivat Los Angelesissa.
- 4. elokuuta – Suomen oloissa harvinaisen voimakkaat trombit tekivät tuhoa Nurmijärveltä Konginkankaalle ulottuvalla vyöhykkeellä (yksi kuolonuhri).
- 6. elokuuta – Ensimmäiset Venetsian filmifestivaalit järjestettiin.
- 18. elokuuta – Auguste Piccard saavutti ilmapallolla 16 500 metrin korkeuden.
- 19. elokuuta − Eduskunta hyväksyi asetuksen tasavallan suojelulakiin perustuvista vangitsemisista.
- 30. elokuuta – Hermann Göring valittiin Saksan senaatin puhemieheksi.
- 20. syyskuuta – Mohandas Gandhi aloitti nälkälakon Poonan vankilassa.
- 25. syyskuuta – Katalonia sai jälleen autonomian Espanjan toiselta tasavallalta.
- 25. syyskuuta – Oripäässä paljastettiin kansalaissodassa surmattujen suojeluskuntalaisten muistomerkki. Paljastustilaisuudessa puhuivat Lapuan liikkeen johtohenkilöt Kaarlo Kares ja Hilja Riipinen. Muistomerkistä tuli myöhemmin IKL:n mielenosoitusten pitopaikka.
Lokakuu − joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 9. lokakuuta – Josif Stalin erotutti Neuvostoliiton kommunistisesta puolueesta ”vastavallankumouksellisen ryhmän”, johon kuuluivat muun muassa Lev Kamenev ja Grigori Zinovjev. Kamenev ja Zinovjev oli jo kertaalleen erotettu NKP:sta, mutta he olivat saaneet jäsenyytensä takaisin tunnustettuaan ”virheensä”.
- 14. lokakuuta – Lapuan liikkeen pää-äänenkannattajalle Ajan Sanalle annettiin ilmestymiskielto. Lehden viimeiseksi jäänyt numero ilmestyi seuraavana päivänä.
- 17. lokakuuta – Lapuan liikkeen johtomies Vihtori Kosola vapautettiin Turun lääninvankilasta. Liikkeen kannattajat järjestivät hänelle sankarin vastaanoton Seinäjoen rautatieasemalla 20. lokakuuta.
- 19. lokakuuta − Ruotsin prinssi Kustaa Aadolf ja saksalainen Coburg-Gothan prinsessa Sibylla vihittiin avioliittoon Tukholmassa.
- 20. lokakuuta – Sisäministeri Arvo Manner ja sosiaaliministeri Erkki Paavolainen erosivat hallituksesta vastalauseena sille, ettei kaikkia Mäntsälän kapinan johtomiehiä vapautettu vankilasta.
- 6. marraskuuta − Saksassa järjestettiin Lützenin taistelun 300-vuotismuistojuhla, jossa Suomea edusti kenraali Gustaf Mannerheim.
- 8. marraskuuta – Franklin D. Roosevelt voitti Herbert Hooverin Yhdysvaltain presidentinvaalissa.
- 9. marraskuuta – Konservatiivien ja sosialistien välisiä mellakoita Sveitsissä, 12 kuollutta.
- 9. marraskuuta – Josif Stalinin toinen vaimo Nadežda Allilujeva-Stalina löytyi kuolleena kotoaan.
- 11. marraskuuta – Isänmaallisen Kansanliikkeen kustannusyhtiö Kansan Sana Oy perustettiin.
- 21. marraskuuta − Turun hovioikeus tuomitsi 32 Mäntsälän kapinan johtomiestä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Lapuan liikkeen johtaja Vihtori Kosola ja kenraalimajuri K. M. Wallenius tuomittiin kumpikin yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeuteen, liikkeen operatiivinen johtaja luutnantti Artturi Vuorimaa kahdeksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi sekä kauppaneuvos Rafael Haarla kuudeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen. Syytettyinä oli ollut kaikkiaan 102 henkilöä. Tuomitut ilmoittivat hakevansa valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta.
- 29. marraskuuta – Ranska ja Neuvostoliitto allekirjoittivat keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen.
- 2. joulukuuta – Isänmaallisen Kansanliikkeen pää-äänenkannattajan Ajan Suunnan ensimmäinen numero ilmestyi. Pian myös Akateeminen Karjala-Seura ilmoittautui uuden lehden kannattajaksi.
- 3. joulukuuta – Papenin erottua Hindenburg nimesi Kurt von Schleicherin Saksan kansleriksi.
- 3. joulukuuta – Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf ja prinsessa Louise vierailivat Suomessa.
- 6. joulukuuta – Kansainliitto arvosteli Japania kansainvälisten sopimusten rikkomisesta sen Kiinan-politiikassa.
- 12. joulukuuta – Japani ja Neuvostoliitto palauttivat diplomaattiset suhteet.
- 14. joulukuuta – T. M. Kivimäki muodosti uuden vähemmistöhallituksen Juho Sunilan vähemmistöhallituksen seuraajaksi.
- 25. joulukuuta – Maanjäristys Gansun provinssissa Kiinassa, 70 000 kuollutta.
Tuntematon päivämäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- kesäkuu – Chacon sota Paraguayn ja Bolivian välillä muuttui täysimittaiseksi ja avoimeksi bolivialaisten vallattua Paraguayn asemat Pohjois-Chacossa ja hyökättyä Fortin Boquerónin Keski-Chacossa. Asunciónissa määrättiin elokuussa mobilisaatio ja kenraali José Estigarribia määrättiin ottamaan Fortin Boquerón takaisin.
- Harry St. John Philby löysi Wabarin kraatterit Rub' al Khalin hiekka-autiomaasta.
- Bauhaus muutti Berliiniin.
- Saudi-Arabia yhdistyi ibn Sa’ud kuninkaanaan.
- Kennedy-Thorndike-koe osoitti, että aika ja pituus riippuvat havaitsijan liiketilasta, siten todistaen suppean suhteellisuusteorian.
- James Chadwick löysi neutronin.
- Jan Oort määritti galaksin massan.
- J. B. S. Haldanen teos The Causes of Evolution yhdisti mendeliläisen genetiikan ja evoluutioteorian.
Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tammikuu − maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 3. tammikuuta – Eeles Landström, suomalainen seiväshyppääjä (Euroopan mestari)
- 4. tammikuuta – Satu Waltari, suomalainen kirjailija
- 5. tammikuuta – Umberto Eco, italialainen semiotiikan professori ja kirjailija (Ruusun nimi) (k. 2016)
- 1. helmikuuta – Matti Ruokola, suomalainen lääkäri, poliitikko ja pääjohtaja
- 6. helmikuuta – François Truffaut, ranskalainen elokuvaohjaaja (400 kepposta) (k. 1984)
- 15. helmikuuta – Voitto Hellstén, suomalainen juoksija ja kansanedustaja (k. 1998)
- 18. helmikuuta – Jan Tomáš Forman (”Miloš Forman”), tšekkoslovakialaissyntyinen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja (Yksi lensi yli käenpesän)
- 22. helmikuuta – Edward Kennedy, yhdysvaltalainen poliitikko (k. 2009)
- 23. helmikuuta – Majel Lee Hudec (”Majel Barrett”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Star Trek)
- 26. helmikuuta – J. R. Cash (”Johnny Cash”), yhdysvaltalainen country-laulaja (k. 2003)
- 27. helmikuuta – Elizabeth Taylor, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Kuka pelkää Virginia Woolfia?) (k. 2011)
- 2. maaliskuuta – Pirkko Kolbe (”Pii”), suomalainen toimittaja ja pakinoitsija (k. 2008)
- 4. maaliskuuta – Ryszard Kapuściński, puolalainen toimittaja ja kirjailija (k. 2007)
- 12. maaliskuuta – Jouko Loikkanen, suomalainen poliitikko ja pääjohtaja
- 18. maaliskuuta – John Updike, yhdysvaltalainen kirjailija (Amerikkalainen tarina) (k. 2009)
- 31. maaliskuuta – Humberto Selvetti, argentiinalainen painonnoston olympiamitalisti (k. 1992)
Huhtikuu − kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 4. huhtikuuta – Andrei Tarkovski, neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja (Andrei Rublev) (k. 1986)
- 7. huhtikuuta – Rauno Lehtinen, suomalainen kapellimestari ja säveltäjä (”Letkis”) (k. 2006)
- 9. huhtikuuta – Cheeta (”Jiggs”), simpanssi (näytellyt Tarzan-elokuvissa)
- 10. huhtikuuta – Michel Shalhoub (”Omar Sharif”), egyptiläissyntyinen näyttelijä (Tohtori Živago)
- 2. toukokuuta – Arvo Salo, suomalainen kirjailija ja poliitikko
- 25. toukokuuta – Kimmo Kaivanto, suomalainen taidemaalari, taidegraafikko ja kuvanveistäjä
- 30. toukokuuta – Seppo Nummi, suomalainen säveltäjä ja kulttuurivaikuttaja (k. 1981)
- 8. kesäkuuta – Ritva Santavuori, suomalainen juristi
- 21. kesäkuuta – Antti Hyvärinen, suomalainen mäkihyppääjä (k. 2000)
- 26. kesäkuuta – Paul Mikael Johansson (”Nacke Johansson”), suomalainen muusikko, säveltäjä, sovittaja ja tuottaja (k. 2007)
- 28. kesäkuuta – Noriyuki Morita (”Pat Morita”), japanilais-yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2005)
- 28. kesäkuuta – Panu Pekkanen, suomalainen kääntäjä (k. 1986)
- 29. kesäkuuta – Ingvar S. Melin, suomalainen poliitikko (k. 2011)
Heinäkuu − syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 4. heinäkuuta – Seija Karpiomaa, suomalainen iskelmälaulaja (k. 2002)
- 13. heinäkuuta – Arvo Aalto, suomalainen poliitikko
- 18. heinäkuuta – Kirsti Lagerspetz, suomalainen psykologian professori (k. 2001)
- 9. heinäkuuta – Donald Rumsfeld, Yhdysvaltain puolustusministeri
- 25. heinäkuuta – George Sluizer, hollantilainen elokuvaohjaaja (k. 2014)
- 2. elokuuta – Peter O'Toole, brittiläissyntyinen Oscar-palkittu näyttelijä (Arabian Lawrence)
- 17. elokuuta – Vidiadhar Surajprasad Naipaul (”V. S. Naipaul”), vuoden 2001 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut trinidadilais-brittiläinen kirjailija (Vapaassa maassa)
- 19. elokuuta – Eero Silvasti, suomalainen toimittaja ja kirjailija (k. 2006)
- 20. elokuuta – Pekka Lounela, suomalainen kirjailija (k. 2002)
- 16. syyskuuta – Aatos Erkko, suomalainen lehtikustantaja (k. 2012)
- 22. syyskuuta – Ingemar Johansson (”Ingo”), ruotsalainen raskaansarjan nyrkkeilijä (maailmanmestari) (k. 2009)
- 25. syyskuuta – Glenn Gould, kanadalainen pianisti (k. 1982)
- 25. syyskuuta- Adolfo Suárez, Espanjan pääministeri (k. 2014)
Lokakuu − joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 17. lokakuuta – Paul Anderson, yhdysvaltalainen painonnoston olympiavoittaja (k. 1994)
- 18. lokakuuta – Ritva Auvinen, suomalainen oopperalaulaja
- 4. marraskuuta – Thomas Klestil, Itävallan presidentti (k. 2004)
- 8. marraskuuta – Simo Salminen, suomalainen koomikko, näyttelijä, laulaja, leipuri sekä uima- ja pellehyppääjä
- 13. marraskuuta – Ritva Valkama, suomalainen näyttelijä
- 15. marraskuuta – Alvin Carl Plantinga, yhdysvaltalainen filosofi ja teologi
- 20. marraskuuta – Ralf Långbacka, suomalainen teatteriohjaaja ja teatterinjohtaja
- 29. marraskuuta – Jacques Chirac, Ranskan presidentti
- 29. marraskuuta – Aarre Karén, suomalainen näyttelijä
- 7. joulukuuta – Pentti Linkola, suomalainen ympäristöfilosofi ja kalastaja
- 10. joulukuuta – Tuomas Mattila, suomalainen näyttelijä
- 13. joulukuuta – Kalevi Hämäläinen, suomalainen hiihtäjä (olympiavoittaja)
- 31. joulukuuta – Kari Kairamo, suomalainen elinkeinoelämän vaikuttaja ja pääjohtaja (Nokia) (k. 1988)
Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 22. tammikuuta – Olga Salo, suomalainen näyttelijä ja kirjallisuuden suomentaja (s. 1865)
- 10. helmikuuta – Edgar Wallace, brittiläinen lehtimies, näytelmä- ja jännityskirjailija (”Sandi”-kirjat) (s. 1875)
- 16. helmikuuta – Ferdinand Buisson, vuoden 1927 Nobelin rauhanpalkinnon saanut ranskalainen kasvatustieteilijä ja poliitikko (s. 1841)
- 3. maaliskuuta – Eugen d'Albert, saksalainen säveltäjä (s. 1864)
- 7. maaliskuuta – Aristide Briand, vuoden 1926 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Ranskan pääministeri (s. 1862)
- 12. maaliskuuta – Ivar Kreuger, ruotsalainen sijoittaja, liikemies ja teollisuusmies (s. 1880) (itsemurha)
- 14. maaliskuuta – George Eastman, yhdysvaltalainen keksijä (rullafilmi ja Kodak-kamera) (s. 1854)
- 4. huhtikuuta – Vilhelms Ostvalds (Wilhelm Ostwald), vuoden 1909 Nobelin kemianpalkinnon saanut baltiansaksalainen kemisti (s. 1853)
- 10. huhtikuuta – Ivar Wilskman, suomalainen urheilumies, lehtori ja professori (s. 1854)
- 7. syyskuuta – Ernst Nevanlinna, suomalainen taloustieteilijä ja poliitikko (s. 1873)
- 9. lokakuuta – Karl Fazer, suomalainen kauppaneuvos ja tehtailija (Fazer) (s. 1866)
- 18. joulukuuta – Eduard Bernstein, saksalainen sosiaalidemokraatti (Mauno Koiviston oppi-isä) (s. 1850)
- 27. joulukuuta – Arvid Järnefelt, suomalainen kirjailija (Isänmaa) (s. 1861)
tuntematon päivämäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Charles Augustus Lindbergh, Charles Lindberghin ja Anne Morrow Lindberghin poika (s. 1930) (kidnapattiin ja surmattiin)
Nobelin palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nobelin fysiikanpalkinto: Werner Heisenberg
- Nobelin kemianpalkinto: Irving Langmuir
- Nobelin lääketieteen palkinto: Sir Charles Sherrington ja Edgar Adrian
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: John Galsworthy
Kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miehen tie – Frans Eemil Sillanpää
- Hakkapeliitat – Artturi Leinonen
- Savuava maa – Arvi Järventaus
- Miehen kunnia – Arvi Järventaus
- Kurdin prinssi – Maria Jotuni
- Matka aamun maahan – Hermann Hesse