Hamas

Harakat al-muqāwama al-islāmiyya حركة المقاومة الاسلامية
Perustettu	1987
Johto	šeikki Ahmad Yasin Abdulaziz al-Rantisi Khalid Maš’al Isma’il Haniyya Mousa Mohammed Abu Marzook
Ideologia	Sunnalaisuus Fundamentalismi Nationalismi
Toimisto	Gaza
Kansanedustajat	74
Kansainväliset jäsenyydet	Muslimiveljeskunta
Kotisivu	www.pmo.gov.ps
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Hamas (lyhenne sanoista Harakat al-muqāwamat al-islāmiyya, arab. حركة المقاومة الاسلامية‎, suom. islamilainen vastarintaliike) on palestiinalainen islamistinen järjestö ja demokraattisesti valitun Palestiinan parlamentin suurin puolue. Israel, Yhdysvallat, Kanada, Egypti ja EU on luokitellut Hamasin terroristijärjestöksi. Peruskirjansa mukaisesti Hamas vastustaa rauhanomaista ratkaisua palestiinalaiskysymykseen. Kevään 2006 Palestiinan vaalien jälkeen Hamas pääsi hallitusvastuuseen. Sen vuonna 1988 kirjoitettu ja yhä voimassa oleva perussääntö viittaa Israelin valtion tuhoutumiseen ja islamilaisen valtion perustamisen. Kesällä 2007 Hamas ja kilpaileva Fatah kävivät rajuja taisteluita, joiden seurauksena Hamas erotettiin palestiinalaishallituksesta, mutta se sai haltuunsa Gazan kaistan.

Historia

Muslimiveljeskunta oli kehittynyt, kun köyhälistön ja pakolaisten rinnalle oli liittynyt koulutettuja, liikemiehiä ja ammatinharjoittajia. Havaittuaan tämä kasvun, monet nuoret, etenkin Gazassa asuvat päättivät, että Veljeskunnan oli aika nousta Israelin miehitystä vastaan. Muslimiveljeskunnan sisällä väiteltiin vuosia tästä ja aluksi johtajat olivat sitä mieltä, ettei Egyptissä ja Syyriassa tehtyjä virheitä tulisi toistaa. Hamasin perustamisesta pidettiin vuonna 1986 salainen kokous Hebronissa, jossa mukana olivat ainakin seuraavat henkilöt:

• Šeikki Ahmad Yasin, myöhemmin hengellinen johtaja.
• Muhammad Jamal al-Natsheh, Hebronista
• Jamal Mansour, Nablusista
• Šeikki Hassan Yousef, Mosab Hassan Yousefin isä.
• Mahmud Muslih, Ramallahista
• Jamil Hamami, Jerusalemista
• Ayman Abu Taha, Gazasta

Hamasin lippu

Salaisessa kokouksessa sovittiin, että aluksi ryhdyttäisiin yksinkertaiseen kansalaistottelemattomuuteen – heitettäisiin kiviä ja poltettaisiin autonrenkaita. Tavoitteena oli havahduttaa, yhdistää ja mobilisoida Palestiinan kansa ja saada se ymmärtämään, että tarvittiin itsenäisyyttä Allahin ja islamin lipun alla.

Hamasin perusti vuonna 1987 järjestöä vuoteen 2004 asti johtanut šeikki Ahmad Yasin. Hamas perustui Egyptissä toimineen Muslimiveljeskuntaan. Yasin kuoli 6.9.2004 Israelin suorittamassa salamurhassa. Israelin armeijan Apache-helikopteri ampui kohti Yasinia ympäröivää ihmisjoukkoa Hellfire-ohjuksen. Yasin kuoli välittömästi yhdessä yhdeksän muun ihmisen kanssa. Hänen seuraajakseen nousi Abdulaziz al-Rantisi, joka kuitenkin koki edeltäjänsä kohtalon jo vajaan kuukauden kuluttua. Hänen jälkeensä Hamasin johdossa toimi Syyriassa maanpaossa elävä Khalid Maš’al.

Yhdysvaltalaisen tietotoimisto United Press Internationalin mukaan Israelin tiedustelupalvelu Mossad tuki Hamasia järjestön alkuvuosina pyrkien luomaan vastapainon PLO:lle. Tuolloin Hamasin toiminta keskittyi pääasiassa uskonnolliseen ja sosiaaliseen toimintaan. Käytännössä Hamasin vahvistuminen merkitsi Jasser Arafatin ja Fatahin heikentymistä PLOssa, mikä olisi saattanut olla Israelille hetkellisesti edullista.

Vuonna 1996 Hamas kieltäytyi osallistumasta ensimmäisiin palestiinalaishallinnon parlamenttivaaleihin. Se halusi ilmaista tyytymättömyytensä Israelin kanssa käytyjen neuvottelujen tasapuolisuuteen ja pyrki välttämään tunnustamasta Palestiinalaishallintoa.^{kenen mukaan?}

Monet kansainväliset järjestöt, kuten YK ja Amnesty International, ovat tuominneet Hamasin iskut. Euroopan unioni, Kanada, Yhdysvallat, Japani ja Israel luokittelevat myös poliittisen Hamasin terroristijärjestöksi. Hamasin hallitessa Gazaa palestiinalaiset eivät ole noudattanut Israelin ja palestiinalaisten välistä tulitaukoa vaan ovat jatkaneet aktiivisesti raketti-iskujaan aina vuoteen 2012 saakka. Toistaiseksi viimeisimmän itsemurhaiskunsa Hamasin sotilaallinen siipi teki elokuussa 2004 Beershebassa, jossa kuoli 16 ihmistä.

17. toukokuuta 2007 Hamas ilmoitti aloittavansa itsemurhaiskut Israeliin uudelleen sen jälkeen kun Israel tuhosi Hamasin päämajan Gazassa.

Hamasin voitettua vuonna 2006 vaalit, Yhdysvaltain hallinto vaati arabiliittolaisiaan katkaisemaan järjestön rahallisen tuen. Sen jälkeen Hamas kääntyi šiialaisen Iranin puoleen ja lähestyi sitä. Ns. arabikevään myötä Egyptissä nousi valtaan Hamasin sisarpuolue Muslimiveljeskunta. Lisäksi Hamas on saanut ystäviä Qatarista, Turkista ja Jordaniasta, mutta veti päämajansa pois Syyrian Damaskoksesta ja asettui avoimesti maan kansannousun puolelle.

Toiminta

Toista mediaa

Hamasin raketti-iskuista johtuva ilmahälytys Israelissa.

Vuonna 2001-2008 Gazasta ammutut raketit Israeliin.

Gazan tuhot tammikuussa 2009

Hamas on monitahoinen järjestö, joka sotilaallisen toiminnan lisäksi harjoittaa myös yhteiskuntaa rakentavaa toimintaa ylläpitämällä esimerkiksi kouluja ja sairaaloita. Hamasilla on lisäksi sotilaallinen siipi Izz al-Din al-Qassam -prikaatit, joka tunnetaan itsemurhapommituksistaan israelilaisia siviilejä ja hyökkäyksistä sotilaita vastaan. Sotilaallisen toiminnan ajanjaksoja on nimitetty seuraavasti: Ensimmäinen intifada, Toinen intifada, Operaatio Kesäsade, Israelin Gazan operaatiot 2007, Operaatio Valettu lyijy

Vuoden 2006 vaalivoitto

Palestiinalaisten parlamentin paikkajako vuoden 2006 vaaleissa.

Tammikuussa 2006 Hamas osallistui parlamenttivaaleihin ensimmäistä kertaa. Hamasin vaalilista, Muutos ja reformi, sai 44,45 % äänistä, Fatahin saadessa 41,43 %. Hamas sai kaikkiaan 74 paikkaa parlamentin 132:sta paikasta. Vaalit hävinneen edellisen valtapuolueen Fatahin edustaja ilmoitti, ettei puolue ole valmis hallitusyhteistyöhön Hamasin kanssa, ja sen pääministeri Ahmad Qurai’ erosi, jotta Hamas voi muodostaa hallituksen. Isma’il Haniyyasta tuli uusi pääministeri.

Vaalivoiton jälkeen vuonna 2006 Hamasin edustajat ovat kuitenkin puhuneet neuvotteluista Israelin kanssa, mikä tarkoittaisi käytännössä Israelin valtion tunnustamista. Venäjä tunnustaa Hamasin kutsumalla sen edustajat neuvotteluihin Moskovaan. Sen sijaan Israel, Euroopan unioni ja Yhdysvallat eivät halua neuvotella Hamasin kanssa ennen kuin Hamas tunnustaa Israelin ja luopuu vaatimuksesta tuhota Israel. Israel on jäädyttänyt palestiinalaishallinnolle meneviä tullituloja, Euroopan unioni ja Yhdysvallat palestiinalaishallinnon palkkamenoiksi tarkoitetut avustukset.

17. huhtikuuta 2006 Tel Avivissa tehtiin itsemurhaisku, joka tappoi yhdeksän henkeä. Hamas ei tuominnut iskua, vaan kutsui sitä itsepuolustukseksi.

Yhteenotot Fatahin kanssa

Voittonsa jälkeen Hamas ajautui vastakkain presidentti Mahmud Abbasin Fatahin kanssa. Toukokuussa Sunday Times raportoi Hamasin suunnitelleen presidentin salamurhaa. Kesäkuussa Hamasin ja Abbasin aseelliset joukot olivat lähellä yhteenottoa. Palkatta jääneiden hallinnon työntekijöiden tyytymättömyys kiristi tilannetta edelleen.

Tammikuussa 2007 Hamas ja Fatah olivat ajautuneet jo lähelle sisällissotaa. Niiden välisissä yhteenotoissa oli kuollut jo kymmeniä ihmisiä. Helmikuussa järjestöt sopivat tulitauosta ja yhteishallituksesta.

Toukokuussa järjestöjen tulitauko raukesi ja yhteenotot alkoivat uudelleen. Kaikkiaan yhteenotoissa on kuollut yli 200 ihmistä, joukossa korkeita johtajia. 14. kesäkuuta Hamas on saanut haltuunsa koko Gazan kaistan.

Palestiinalaishallinnon puheenjohtaja Mahmud Abbas erotti hallituksen ja kutsui entisen talousministerin muodostamaan hätätilahallitusta. Fatahilla on hallussaan enää vain Länsiranta, koska Hamas otti haltuunsa koko Gazan kaistan.

2008 yhteenottoja Israelin kanssa

Kesäkuussa solmitun tulitaukosopimuksen jälkeen Hamas oli tehnyt salaisen tunnelin rajan yli, ja Israel tukkiakseen tunnelin teki ilmaiskuja marraskuussa surmaten kuusi Hamasin jäsentä. Hamas vastasi hyökkäykseen liki välittömästi raketti-iskuin, kenenkään kuitenkaan tuolloin loukkaantumatta. Hamas ei marraskuussa suostunut uudistamaan tulitaukosopimusta vedoten Israelin tulitaukorikkomukseen, ja jatkoi rakettien ampumista Israeliin. Joulukuussa 2008 Israel aloitti ennen tulitaukosopimusta ja neuvottelujen aikana suunnittelemansa sotilasoperaation , tehden useita ilmaiskuja Hamasin kohteisiin Gazassa ja myös siviilikohteisiin, vastauksena Hamasin Israeliin ampumille raketeille. Arvioidaan yli 1 150 kuolleen ja yli 5 100 haavoittuneen Israelin iskuissa, osaksi Hamasin käyttämän ihmiskilpiperiaatteen takia.

Tukijat ja vastustajat

Monet maat pitävät Hamasia äärifundamentalistisena islamilaisena terroristijärjestönä, eivätkä siksi tue sitä. Iran ja Syyria tukivat pitkään sunnilaista Hamasia, vaikka olivatkin shiialaisjohtoisia maita. Syyriasta tullut tuki Hamasille loppui, kun maahan levisi sisällissota.

Iran tuki pitkään Hamasia mm aseavulla, mutta kun Hamas tukee Syyrian sisällissodassa sunni-oppositiota, Iranin ja Hamasin välit ovat nykyään huonot. . Egypti tuki Hamasia Mursin presidenttikaudella, koska Mursi edusti Hamasin emojärjestöä Muslimiveljeskuntaa. Mutta kun armeija kaappasi vallan Egyptissä kesällä 2013, uusi hallitus katkaisi tuen Hamasille ja alkoi omalta puolletaan saartaa Gazaa. Sunnilainen Saudi-Arabia vastustaa Hamasia. Taloudellisesti vahvin Hamasin tukija on nykyään Qatar. Turkki on antanut Hamasia tukevia lausuntoja. Hamasia yleensä vastustanut palestiinalaisjärjestö Fatah lähentyi Hamasia vuonna 2014, jolloin järjestöt sopivat palestiinalaisten yhteishallinnosta.

Katso myös

• Islamilainen jihad
• Al-Aksan marttyyrien prikaatit

Lähteet

• Who are Hamas? (BBC) (englanniksi)
• Hamas-järjestön kotisivut (englanniksi)
• Hassan Yousef, Mosab; Brackin, Ron: Hamasin Poika. Suom. Nieminen, Pekka. Avainmedia, 2010. ISBN 978-951-646-063-8.

Viitteet

Arabien–Israelin konflikti