Masennuslääkkeet

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Prozac eli fluoksetiini oli Yhdysvalloissa ensimmäinen laajasti markkinoitu SSRI-lääkeryhmän mielialalääke.

Masennuslääke, myös antidepressantti tai mielialalääke, on masennusta tai sen oireita lievittämään tai ehkäisemään tarkoitettu lääkeaine. Masennuslääke ei tehoa tavanomaiseen suruun, vaan sen käyttö rajoittuu kliinisen masennuksen hoitoon.[1] Mielialalääkkeitä käytetään myös muiden psykiatristen tilojen, kuten ahdistuneisuuden, pelkotilojen, paniikkihäiriön, syömishäiriöiden ja pakko-oireisen häiriön, hoidossa.

Joitakin masennuksen hoitoon kehitettyjä lääkkeitä käytetään myös kroonisen kivun hoitoon.[2] SSRI-lääkkeiden seksuaalitoimintoihin liittyviä sivuvaikutuksia hyödynnetään ennenaikaisen siemensyöksyn hoidossa.[3] Sedatiivisia eli rauhoittavia masennuslääkkeitä käytetään myös unettomuuden ja nukahtamisvaikeuksien hoitoon.[4]

Masennuslääkkeiden käyttö on kasvanut Suomessa vuosi vuodelta. Niitä käytti vuonna 2008 kahdeksan prosenttia suomalaista,[5] ja niitä määrätään etenkin naisille ja vanhuksille.[6] Suomen Psykologiliiton mukaan Suomessa noin miljoona henkilöä käyttää Kelan korvaamia psyykenlääkkeitä, ja pelkästään masennuslääkkeitä käyttää noin 400 000 suomalaista.[7]

Kaksi vuonna 2008 julkaistua meta-analyysiä on paljastanut, että tutkimustulosten valikoiva julkaiseminen on vinouttanut käsityksiä masennuslääkkeiden tehosta masennuksen hoidossa.[8]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuten monet muutkin lääkeaineet, masennuslääkkeet keksittiin vahingossa. Trisykliset masennuslääkkeet kehitettiin 1950-luvulla,[9] jolloin eräiden lääkeaineiden sivuvaikutuksena huomattiin olevan potilaan mielentilan paraneminen.

Masennuksen pitkäaikaiseen hoitoon määrättiin aiemmin myös rauhoittavia bentsodiatsepiineja. Varsinaisten masennuslääkkeiden sivuvaikutukset ja vieroitusoireet ovat kuitenkin lievempiä kuin bentsodiatsepiineilla.

1980-luvulla alettiin kehitellä niin sanottuja kolmannen sukupolven masennuslääkkeitä, jotka nimettiin selektiivisiksi serotoniinin takaisinoton estäjiksi eli SSRI-lääkkeiksi. SSRI-lääkkeitä alettiin käyttää Suomessa 1990-luvulla.[6] Kolmannen sukupolven masennuslääkkeitä kutsuttiin "onnellisuuspillereiksi", ja niiden väitettiin tuovan huomattavaa apua masennukseen ilman vanhojen masennuslääkkeiden ikäviä sivuvaikutuksia, kuten persoonallisuuden muutosta.[10][11]

Masennus ei ole lisääntynyt juuri lainkaan vuodesta 1990, mutta masennuslääkkeiden käyttö on noin kymmenkertaistunut.[6] Lääkityksen kymmenkertaistumisesta huolimatta masennuksesta johtuvien sairauseläkkeiden määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1995.[12] Masennuslääkkeiden on arveltu olevan syynä itsemurhien radikaaliin vähentymiseen. Esimerkiksi Suomessa itsemurhakuolleisuus on vähentynyt aluevertailussa suorassa suhteessa masennuslääkkeiden käyttöön alueella.[13]

Masennuslääkkeiden ryhmittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antidepressantit jaetaan karkeasti vanhan polven trisyklisiin masennuslääkkeisiin ja uuden polven SSRI-lääkkeisiin (Selective Serotonin Reuptake Inhibitor), joiden lisäksi on edellämainittuihin ryhmiin kuulumattomia lääkkeitä. Venlafaksiini, duloksetiini, tratsodoni kuuluvat SNRI-lääkkeisiin (Serotonin–norepinephrine reuptake inhibitor).[9] Reboksetiini on puolestaan NRI-ryhmän (Norepinephrine reuptake inhibitor) lääkeaine. Lisäksi on olemassa NaSSA-ryhmään (Noradrenergic and specific serotonergic antidepressant) kuuluvia masennuslääkkeitä kuten mirtatsapiini ja mianseriini. Toisen sukupolven MAO-estäjiin lukeutuu moklobemidi. Kaikki edellä mainitut masennuslääkkeet toimivat periaatteessa samalla tavalla, eli lisäävät keskushermoston välittäjäaineiden serotoniinin ja noradrenaliinin määrää.[9] MAO-estäjät vaikuttavat lisäksi muihin välittäjäaineisiin, kuten dopamiinin.[14]

Tehokkuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhan polven trisyklisten masennuslääkkeiden on todettu olevan jonkin verran SSRI-lääkkeitä tehokkaampia vaikeilla, sairaalahoitoa tarvitsevilla masennuspotilailla.[15] MAO-estäjiin kuuluva moklobemidi on todettu useissa tutkimuksissa tehokkaammaksi kuin SSRI-lääkkeisiin lukeutuva fluoksetiini.

Vaikutusmekanismit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekä trisykliset että SSRI- ja SNRI-lääkkeet estävät serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinottoa keskushermostossa ja lisäävät siten näiden aineiden pitoisuutta soluvälitilassa ja solukalvoissa.[16][17][9] Masennuslääkkeiden pitkäaikaiskäyttöön raportoidaan usein myös liittyvän yleistä tunne-elämän latistumista.[11][6] Lisäksi monet masennuslääkkeet vaimentavat tuntoaistin toimintoja ,kuten kipuimpulssin kulkeutumista hermoradoissa.[2]

Sivuvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SSRI-lääkkeet aiheuttavat seksuaalitoimintojen häiriöitä jopa 60-98 prosentille potilaista[18]. SSRI-lääkkeiden ja trisyklisten lääkkeiden aiheuttamat seksuaalitoimintojen häiriöt ilmenevät seksuaalisen halun ja kyvyn vähenemisenä tai katoamisena, tuntohäiriöinä tai orgasmikyvyttömyytenä ja ejakulaationvaikeuksina[19][20][21]. Sukupuolielämän häiriöt saattavat jäädä pysyviksi, vaikka lääkitys lopetettaisiin[18].

Aivojen serotoniinitasapainoon vaikuttavan mielialalääkkeen käytöllä raskauden[22][23] tai nuoruusiän[24] aikana saattaa olla pysyviä vaikutuksia lapsen tai nuoren seksuaaliseen kehitykseen.

Masennuslääkkeet voivat myös aiheuttaa priapismia tai klitorismia, jotka saattavat johtaa pysyvään orgasmikyvyttömyyteen[25][26].

Kaikkien masennuslääkkeiden käyttö lisää luunmurtumien riskiä[27].

Masennuslääkkeillä on vaihtelevassa määrin yleistä kipuaistia turruttavaa vaikutusta.[28] Etenkin trisyklisten masennuslääkkeiden ja duloksetiinin käyttäjille pitäisi järjestää säännöllinen hammaslääketieteellinen seuranta, koska lääkitys voi johtaa siihen, että hammasmätä vaurioittaa hampaita ilman että hampaat oireilevat. Masennuslääkkeet saattavat myös vähentää syljeneritystä.[29][30] ja heikentää verenkiertoa, mikä osaltaan lisää hammasvaurioiden riskiä.

Trisyklisten masennuslääkkeiden käyttöön liittyy usein lihomista. Lisäksi trisykliset masennuslääkkeet voivat häiritä sydämen toimintaa.[9]

SSRI-lääkkeet aiheuttavat vähintään 10–15 prosentille potilaista motorista levottomuutta, ahdistuneisuutta, kiihtyneisyyttä tai unettomuutta. SSRI-lääkkeet saattavat aiheuttaa myös vapinaa tai kiusallisen voimakasta hikoilua. Lisäksi SSRI-lääkkeet voivat lisätä vatsa- ja pohjukaissuolen haavojen vuotoa tai muuta verenvuotoalttiutta.[9] Myös itsemurha-ajatuksia saattaa esiintyä, jonka takia Lääkelaitos ei suosittele SSRI-lääkkeitä fluoksetiinia lukuun ottamatta alle 18-vuotiaille.[31]

SNRI-lääkkeiden haittavaikutukset ovat suurelta osin SSRI-lääkkeiden kaltaisia. Tratsodonin käytön liittyy lisäksi harvinainen priapismin tai klitorismin riski. Edellä mainitut tilat saattavat johtaa seksuaalitoimintojen pysyvään muutokseen. Lisäksi SNRI-lääkkeet voivat aiheuttaa trisyklisten masennuslääkkeiden tavoin antikolinergisia sivuvaikutuksia.[9]

Mirtatsapiinin ja mianseriinin haittavaikutuksiin kuuluvat muun muassa väsymys ja ruokahalun lisääntyminen (painon nousu)[9].

MAO-estäjä moklobemidin tavallisimpia haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, ärtyisyys, unettomuus ja päänsärky[9].

Agomelatiini sai myyntiluvan, mutta lääkevalmistekomitea (CHMP) katsoi kuitenkin, että Valdoxanin edut saattavat olla muiden masennuslääkkeiden etuja pienemmät masennuksen hoidossa.[32]

Käytön lopettaminen ja vieroitusoireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki masennuslääkkeet voivat aiheuttaa lopetuksen tai annoksen vähentämisen yhteydessä ilmaantuvia vieroitusoireita. SSRI-lääkkeet aiheuttavat kuitenkin enemmän vieroitusoireita kuin trisykliset.[33]

Arviolta 20-50 prosenttia käyttäjistä saa vieroitusoireita yrittäessään lopettaa masennuslääkkeen käytön. Mahdollisten vieroitusoireiden vähentämiseksi masennuslääkkeiden käyttöä tuleekin yleensä vähentää hitaasti ja pieni annos kerrallaan.[34] Vieroitusoireet kestävät useimmiten muutamia viikkoja, toisinaan jopa 2-3 kuukautta tai kauemmin.[35]

Raskausajan mielialalääkkeen käytön myötä voi sikiöllä tai vastasyntyneellä esiintyä voimakkaita vieroitusoireita lääkkeen käytön lopettamisen yhteydessä tai synnytyksen jälkeen.[36][37]

Masennuslääkkeiden käytön lopettaminen voi aiheuttaa esimerkiksi seuraavia vieroitusoireita: ripuli, pahoinvointi, päänsärky ja muut kivut, hikoilu, sydämentykytys, pyörrytys, huimaus, tuntohäiriöt (esim. tuntemukset neuloista tai sähköiskuista), kutina, vapina, tasapainohäiriöt, lihasjäykkyys, lihaskouristukset, muistihäiriöt, ärtymys, kiihtymys, unettomuus, sekavuus, ahdistus, alakulo, itkuisuus, väsymys.[34][38]

Vieroitusoireet eivät ole osoitus jatkuvan lääkkeen käytön tarpeellisuudesta tai uudelleen alkavasta masennuksesta, vaan merkkejä siitä, että elimistö yrittää sopeutua lääkkeen käytön lopettamiseen.[39] Vieroitusoireistoa on syytä epäillä etenkin seuraavissa tapauksissa:

  • Jos oireet alkavat lyhyen ajan kuluttua lääkkeen lopettamisesta tai annoksen pienentämisestä.
  • Jos oireet lakkaavat lyhyen ajan kuluessa siitä kun on palattu alkuperäiseen annokseen.
  • Jos ilmenee sellaisia oireita, joita ei ollut ennen hoidon aloittamista (esimerkiksi tuntemuksia neulanpistoista tai sähköiskuista, kutinaa, fyysistä kipua tai flunssaista oloa).[34]

Masennuslääkkeitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Soili Poijula: Yllättävä kuolema aiheuttaa läheisille vakavan terveysriskin. Helsingin Sanomat 31.10.2009, A2
  2. ↑ a b Jännityspäänsärkyä hoidetaan rentoutumisella, liikunnalla ja särkylääkkeillä. Päänsärky 15.6.2005.
  3. ↑ Kinzl JF. "[Major depressive disorder, antidepressants and sexual dysfunction]." Neuropsychiatr. 2009;23(2):134-8. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19573505
  4. ↑ Roehrs T, Roth T. "Insomnia pharmacotherapy." Neurotherapeutics. 2012 Oct;9(4):728-38. doi: 10.1007/s13311-012-0148-3. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22976558
  5. ↑ Pekka Mykkänen: Miljoonat saattavat syödä turhaan masennuslääkkeitä. Helsingin Sanomat 8.1.2010, B3
  6. ↑ a b c d Jussi Pullinen, Kaksikymmentä onnen vuotta. Helsingin Sanomat 17.12.2007, D2. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi "pullinen.2FHS.2F17.12.2007" on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  7. ↑ Professori arvostelee psyykenlääkkeitä: ”Lääketeollisuus on turmellut terveydenhuollon” Vantaan Sanomat 14.8.2014.
  8. ↑ Ulrich Tacke: Auttavatko masennuslääkkeet todella? (pdf) 2008;124:1931-1932. Duodecim. Viitattu 5.8.2009.
  9. ↑ a b c d e f g h i Matti O. Huttunen: Masennuksen hoidossa käytettävät lääkkeet. 2008.
  10. ↑ Juha Mikkonen Masennus ja serotoniiniselektiiviset lääkkeet. 2000.
  11. ↑ a b Riikka Venäläinen: Onnellisuuspilleri ei ole ihmelääke, mutta auttaa monen kiinni elämään. Aviisi 5/97.
  12. ↑ Katja Kuokkanen: Masennuksen takia 38 000 eläkkeellä. Helsingin Sanomat 4.9.2009
  13. ↑ http://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=seh00158
  14. ↑ Kalgutkar AS, Dalvie DK, Castagnoli N, Taylor TJ (September 2001). "Interactions of nitrogen-containing xenobiotics with monoamine oxidase (MAO) isozymes A and B: SAR studies on MAO substrates and inhibitors". Chem. Res. Toxicol. 14 (9): 1139–62. PMID 11559028. 
  15. ↑ Johan Spoov & Erkka Syvälahti, Masennuslääkkeet. Käyttöaiheet ja hoidon periaatteet. Kapseli 32. 2003 Kela, Lääkelaitos
  16. ↑ Lääkeresistentin depression lääkehoidon suuntaviivoja. Erkki Isometsä, Erkka Syvälahti: Duodecim Vsk. 47, Nro: 7 / 2004, s. 821
  17. ↑ Erkka Syvälahti ja Jarmo Hietala: Masennuslääkkeet ja litium.
  18. ↑ a b A. B. Csoka A. S. Bahrick, O.-P. Mehtonen: Persistent Sexual Dysfunction after Discontinuation of Selective Serotonin Reuptake Inhibitors (SSRIs) (doi 10.1111/j.1743-6109.2007.00630.x pmid 18173768) Journal of Sex Med.. (englanniksi) Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi "cjournal" on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  19. ↑ Marita Räsänen. Naisen seksuaalitoimintojen häiriöt. Duodecim 2003;119(3):219-27.
  20. ↑ Opas masennuslääkkeistä.
  21. ↑ Ennenaikaisen siemensyöksyn hoito nyt ja tulevaisuudessa. Juhana Piha 18.11.2008.
  22. ↑ Gouvêa TS, Morimoto HK, de Faria MJ, Moreira EG, Gerardin DC (September 2008). "Maternal exposure to the antidepressant fluoxetine impairs sexual motivation in adult male mice". Pharmacol. Biochem. Behav. 90 (3): 416–9. doi:10.1016/j.pbb.2008.03.025. PMID 18457868. 
  23. ↑ Maciag D, Simpson KL, Coppinger D, et al. (January 2006). "Neonatal antidepressant exposure has lasting effects on behavior and serotonin circuitry". Neuropsychopharmacology 31 (1): 47–57. doi:10.1038/sj.npp.1300823. PMID 16012532. 
  24. ↑ de Jong TR, Snaphaan LJ, Pattij T, et al. (January 2006). "Effects of chronic treatment with fluvoxamine and paroxetine during adolescence on serotonin-related behavior in adult male rats". Eur Neuropsychopharmacol 16 (1): 39–48. doi:10.1016/j.euroneuro.2005.06.004. PMID 16107310. 
  25. ↑ Masennuslääkkeet ja litium.
  26. ↑ Cipralex (essitalopraami) Pakkausseloste.
  27. ↑ Surmontilin valmisteyhteenveto
  28. ↑ Anneli Vainio: 2009. Masennuslääkkeet: Kivunhallinta. Duodecim- terveyskirjasto.
  29. ↑ Triptylin pakkausseloste.
  30. ↑ Cymbaltan pakkausseloste.
  31. ↑ Käypähoito.fi
  32. ↑ EMEA, CHMP: Julkinen EPAR-yhteenveto, Joulukuu 2008.
  33. ↑ Dependence on Antidepressants & Halting SSRIs.
  34. ↑ a b c Dependence on Antidepressants & Halting SSRIs. Dr David Healy
  35. ↑ Spc.nam.fi
  36. ↑ Masennuslääke voi vaikuttaa sikiön kehitykseen Yle terveys 16.5.2003
  37. ↑ Heli Malm, Kirsi Vähäkangas, Anna-Liisa Enkovaara ja Olavi Pelkonen: Lääkkeet raskauden ja imetyksen aikana (PDF) 2008. Lääkelaitos.fi.
  38. ↑ Järvenpään sosiaalisairaalan bentsodiatsepiini-tietopaketti
  39. ↑ Lääkkeet mielen hoidossa, Matti O. Huttunen

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antidepressantit
Valikoivat takaisinoton estäjät ja/tai reseptorimodulaattorit

sitalopraami • essitalopraami • fluoksetiini# • fluvoksamiini • paroksetiini • sertraliini
Serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjät

desvenlafaksiini • duloksetiini • levomilnasipraani • milnasipraani • venlafaksiini
Noradrenaliinin takaisinoton estäjät

reboksetiini • viloksatsiini
SARI:t

etoperidoni • nefatsodoni‡ • tratsodoni
SMS:t

vilatsodoni • vortioksetiini
Muut

amisulpridi • bupropioni

amitriptyliini# • klomipramiini# • desipramiini • dibentsepiini • doksepiini • imipramiini • imipramiinioksidi‡ • iprindoli‡ • metapramiini‡ • nortriptyliini • opipramoli • protriptyliini • trimipramiini
Tetrasykliset masennuslääkkeet

maprotiliini • mianseriini • mirtatsapiini
Noudettu kohteesta https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Masennuslääkkeet&oldid=15939251