1935
Kohteesta Wikipedia
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta – Italian siirtokunnat Tripoli ja Kyrenaika yhdistettiin Libyaksi.
- 6. tammikuuta – Mao Zedong esiintyi ensimmäistä kertaa Kiinan kommunistipuolueen puheenjohtajana Tsunyin konferenssissa.
- 7. tammikuuta – Italian Benito Mussolini ja Ranskan ulkoministeri Pierre Laval sopivat, etteivät maat vastusta toistensa siirtomaavaateita.
- 11. tammikuuta – Amelia Earhart lensi ensimmäisenä Havaijilta Kaliforniaan.
- 13. tammikuuta – Kansanäänestyksessä Saarlandissa 90,3 % kannatti liittymistä Saksaan.
- 28. tammikuuta – Islanti laillisti ensimmäisenä maana abortin lääketieteellisin perustein.
- 30. tammikuuta – Pankkimies Hjalmar Schacht nimitettiin Saksan rahaministeriksi.
- 26. helmikuuta – Adolf Hitler määräsi Hermann Göringin perustamaan Saksalle uudelleen ilmavoimat, Luftwaffen.
- 28. helmikuuta – Suomessa alkoivat Kalevalan satavuotisjuhlallisuudet.
- 8. maaliskuuta – Suomessa kerättiin yli 100 000 nimen adressi kuolemanrangaistusta vastaan. Tämä oli vastareaktio oikeudenkäynnille, jossa vaadittiin kuolemantuomiota kommunistipoliitikko Toivo Antikaiselle. Antikainen tuomittiin elinkautiseen vankeuteen ja luovutettiin Neuvostoliittoon vuonna 1940. Adressin ansiosta Suomessa ei koskaan hyväksytty oikeiston vaatimaa lakia kuolemanrangaistuksesta.
- 16. maaliskuuta – Hitler ilmoitti Saksan uudelleenaseistamisesta Versailles’n rauhansopimuksen vastaisesti ja julisti yleisen asevelvollisuuden.
- 21. maaliskuuta – Persia muutti nimensä Iraniksi.
- 12. huhtikuuta − Saksassa kiellettiin ”ei-arjalaisilta” kirjailijana toimiminen.
- 17. huhtikuuta – Kansainliitto tuomitsi Saksan varustautumisen.
- 28. huhtikuuta − Moskovan metro otettiin käyttöön 82 kilometrin pituisena.
- 15. toukokuuta – Tanskassa valmistui rautatie- ja maantiesilta Vähän-Beltin salmen yli.
- 15. toukokuuta – Ranska ja Neuvostoliitto solmivat sotilaallisen yhteistyösopimuksen.
- 16. toukokuuta - Suomessa järjestetään juuri valmistuneessa Helsingin Messuhallissa ensimmäinen ammattinyrkkeilyilta, jossa pääottelussa Suomen Gunnar Bärlund voittaa saksalaisen Arno Kölblinin tyrmäyksellä 8. erässä 7 000 katsojan edessä.
- 29. toukokuuta – Hooverin padon rakennustyöt valmistuivat osana suuren laman elvytystä.
- 30. toukokuuta – 26 000 ihmistä kuoli maanjäristyksessä Quettassa, Pakistanissa.
- 5. kesäkuuta – Neuvostoliitossa laskettiin rikosoikeudellinen ikäraja 12 vuoteen ja perustettiin erikoistuomioistuimia nuoria rikoksentekijöitä varten.
- 9. kesäkuuta – Kiinan tasavalta suostui antamaan Ho-Umezun sopimuksella maan koillisosan Japanin hallintaan.
- 10. kesäkuuta − AA-liike (nimettömät alkoholistit) perustettiin Yhdysvalloissa.
- 14. kesäkuuta – Korkein oikeus vahvisti Lapuan liikkeen lakkauttamisen.
- 15. kesäkuuta – Neuvostoliiton Helsingin-suurlähettiläs Eric Assmus ilmoitti pääministeri Toivo Kivimäelle, että sodan syttyessä Euroopassa Neuvostoliitto voi joutua oman turvallisuutensa vuoksi miehittämään eräitä osia Suomesta.
- 18. kesäkuuta – Britannian ja Saksan laivastosopimus: Britannia suostui siihen, että Saksa sai lisätä laivastoaan 35 prosenttiin Britannian tonnistosta.
- 26. kesäkuuta – Saksassa säädettiin laki pakollisesta työpalvelusta.
- 12. heinäkuuta − Belgia ja Neuvostoliitto solmivat diplomaattisuhteet.
- 27. heinäkuuta – 21. elokuuta – Kommunistisen internationaalin viimeiseksi jäänyt VII maailmankongressi järjestettiin Moskovassa. Sitä varjosi fasismin uhka, jonka vastineeksi Komintern hyväksyi kansanrintamataktiikan. Kongressin pääraportoijina olivat Georgi Dimitrov, Palmiro Togliatti, Wilhelm Pieck ja Dmitri Manuilski.
- 30. heinäkuuta − Pekka Tiilikaisen ura radioselostajana alkoi esitelmällä maratonuimareista.
- 13. elokuuta – Pato-onnettomuus Oradassa Genovan pohjoispuolella, satoja hukkui.
- 17. elokuuta – Vapaamuurariliike kiellettiin Saksassa ja sen omaisuus takavarikoitiin.
- 18. elokuuta − Saksassa kiellettiin ”arjalaisten” ja ”ei-arjalaisten” siviiliavioliitot.
- 31. elokuuta – Neuvostoliittolaisen kaivosmiehen Aleksei Stahanovin ilmoitettiin ylittäneen työnorminsa nelinkertaisesti. ”Stahanovilaisuus” sai alkunsa. Myöhemmin kerrottiin Stahanovin tekemistä vieläkin suuremmista työnormien ylityksistä.
- 2. syyskuuta – Hurrikaani iski Labor Day -päivänä Florida Keysiin surmaten 423 ihmistä.
- 15. syyskuuta – ”Laki Saksan veren ja kunnian suojelemiseksi”: avioliitot juutalaisten ja ei-juutalaisten välillä kiellettiin.
- 15. syyskuuta – Hakaristilipusta tuli Natsi-Saksan virallinen lippu.
- 25. syyskuuta – Eevert Kiviniemi löysi Suomen suurimman kultahipun (393g) Saariselän Luttojoelta.
- 3. lokakuuta – Italian–Etiopian sota: Italia hyökkäsi Abessiniaan.
- 7. lokakuuta − Kansainliiton neuvosto tuomitsi Italian hyökkääjäksi Abessinian sodassa.
- 10. lokakuuta − George Gershwinin ooppera Porgy ja Bess sai ensiesityksensä New Yorkissa.
- 12. lokakuuta − ”Neekerien jazzmusiikin” esittäminen kiellettiin Saksan radiossa.
- 20. lokakuuta – Pitkä marssi päättyi Yan'aniin (延安), Shaanxiin.
- 2. marraskuuta – Lauantain toivotut levyt -radio-ohjelma lähetettiin ensimmäisen kerran.
- 3. marraskuuta – Kreikan Yrjö II nousi jälleen valtaan.
- 5. marraskuuta – Parker Brothers julkisti Monopoli-lautapelin.
- 5. joulukuuta – Pääministeri Toivo Kivimäki esitti eduskunnalle hallituksen ulkopoliittisen selonteon, jonka mukaan Suomen ulkopoliittinen suuntautuminen tapahtui Skandinaviaan päin ja sen pohjana tuli olemaan pohjoismainen puolueettomuus.
- 7. joulukuuta – Helsinkiin saapuneet muiden Pohjoismaiden pääministerit ilmaisivat tyytyväisyytensä Suomen ulkopoliittiseen suuntaukseen.
- 8. joulukuuta – Säveltäjä, professori Jean Sibelius täytti 70 vuotta. Merkkipäivän kunniaksi Helsingin Messuhallissa pidettiin juhlakonsertti, jossa orkesteria johti Sibeliuksen lanko Armas Järnefelt. Tämän jälkeen Sibelius ei enää osallistunut julkisiin tilaisuuksiin.[1]
- 9. joulukuuta – Samuel Hoare ja Pierre Laval solmivat salaisen Britannian ja Ranskan välisen sopimuksen Abessinian alueiden luovuttamiseksi Italialle. Sopimuksen paljastuttua Hoare ja Laval joutuivat eromaan.
- 12. joulukuuta – Saksan salainen poliisi Gestapo kiihdytti katolisen kirkon ja sen viranhaltijoiden vainoja vangitsemalla useita pappeja.
- 14. joulukuuta − Tšekkoslovakian ensimmäinen presidentti Tomáš Masaryk erosi virastaan 85-vuotiaana.
- 18. joulukuuta − Edvard Beneš valittiin Tšekkoslovakian uudeksi presidentiksi.
Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 8. tammikuuta – Elvis Presley, yhdysvaltalainen laulaja, muusikko ja näyttelijä (k. 1977)
- 30. tammikuuta – Elsa Martinelli, italialainen elokuvanäyttelijä
- 4. helmikuuta – Martti Talvela, suomalainen oopperalaulaja (k. 1989)
- 15. helmikuuta – Pirkko Arhippa, suomalainen kirjailija
- 14. maaliskuuta – Erno Paasilinna, suomalainen kirjailija (Yksinäisyys ja uhma) (k. 2000)
- 24. maaliskuuta – Peter Bichsel, sveitsiläinen kirjailija
- 26. maaliskuuta – Mahmud Abbas, palestiinalaishallinnon presidentti
- 30. maaliskuuta – Olavi Borg, suomalainen politiikan tutkija ja professori
- 3. huhtikuuta – Märta Tikkanen, suomalainen kirjailija
- 6. huhtikuuta – Elisabeth Rehn, suomalainen poliitikko ja puolustusministeri
- 9. huhtikuuta – Aulis Sallinen, suomalainen säveltäjä (Punainen viiva)
- 3. kesäkuuta – Ted Curson, yhdysvaltalainen jazz-trumpetisti (k. 2012)
- 6. heinäkuuta – Lhamo Dhondrup (”Tenzin Gyatso”), 14. dalai-lama (Tiibetin pakolaishallituksen johtaja)
- 8. heinäkuuta – Kai Pahlman, suomalainen muusikko ja jalkapalloilija
- 9. heinäkuuta – Wim Duisenberg, alankomaalainen taloustieteilijä, pankkiiri ja poliitikko (Euroopan keskuspankin pääjohtaja)
- 17. heinäkuuta – Donald Sutherland, kanadalainen näyttelijä (M*A*S*H)
- 2. elokuuta – Betty Brosmer, yhdysvaltalainen malli
- 11. syyskuuta – Arvo Pärt, virolainen säveltäjä (Berliner Messe)
- 11. syyskuuta – German Titov, neuvostoliittolainen kosmonautti (toinen ihminen avaruudessa) (k. 2000)
- 29. syyskuuta – Jerry Lee Lewis, yhdysvaltalainen rock-uranuurtaja, pianisti ja laulaja
- 1. lokakuuta – Julia Elizabeth Wells (”Julie Andrews”), englantilainen Oscar-palkittu näyttelijä ja laulaja (Maija Poppanen)
- 11. lokakuuta – Outi Nyytäjä, suomalainen kirjailija, dramaturgi, elokuvakäsikirjoittaja, suomentaja ja kolumnisti
- 12. lokakuuta – Luciano Pavarotti, italialainen oopperalaulaja (k. 2007)
- 14. marraskuuta – Hussein, Jordanian kuningas (k. 1999)
- 1. joulukuuta – Allen Stewart Konigsberg (”Woody Allen”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä ja elokuvaohjaaja (Annie Hall)
- 13. joulukuuta – Juhani Aaltonen, suomalainen jazz-muusikko
- 15. joulukuuta – Eino Säisä, suomalainen kirjailija (k. 1988)
- 16. joulukuuta – Ismo Kallio, suomalainen näyttelijä
- 21. joulukuuta – Lorenzo Bandini, italialainen Formula 1 -kuljettaja
- 31. joulukuuta – Tom Westergård, suomalainen maaherra (Vaasan lääni) (k. 2009)
Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 28. tammikuuta – Mihail Ippolitov-Ivanov, venäläinen säveltäjä (s. 1859)
- 3. helmikuuta – Hugo Junkers, saksalainen teollisuusmies ja lentokonesuunnittelija (s. 1859)
- 8. helmikuuta – E. N. Setälä, suomalainen kielen- ja kansanrunoudentutkija, poliitikko ja valtioneuvos (s. 1864)
- 12. helmikuuta – Kai Donner, suomalainen kieltentutkija ja itsenäisyysmies (s. 1888)
- 12. toukokuuta – Józef Piłsudski, puolalainen marsalkka ja valtiomies (s. 1867)
- 15. toukokuuta – Kazimir Malevitš, ukrainalais-venäläinen kuvataiteilija ja taideteoreetikko (s. 1878)
- 19. toukokuuta – Thomas Edward Lawrence (”Arabian Lawrence”), brittiläinen arkeologi, kirjailija ja sotilas (s. 1888)
- 21. toukokuuta – Jane Addams, vuoden 1931 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen sosiaalipoliitikko ja pasifisti (s. 1860)
- 24. kesäkuuta - Carlos Gardel, argentiinalaisen tangon suurimpiin tulkitsijoihin kuuluva säveltäjä, laulaja ja näyttelijä
- 3. heinäkuuta – André Citroën, ranskalainen autoteollisuuden uranuurtaja (Citroënin autotehtaan perustaja) (s. 1878)
- 3. heinäkuuta – Oskari Lahdensuo, suomalainen kansanedustaja (s. 1864)
- 12. heinäkuuta – Alfred Dreyfus, ranskalainen upseeri (Dreyfusin tapaus) (s. 1859)
- 15. elokuuta – Wiley Post, yhdysvaltalainen lentäjä (lensi vuonna 1933 ensimmäisenä yksin maailman ympäri) (s. 1898)
- 8. joulukuuta – Erland Kumlander (”Erkki Karu”), suomalainen elokuvaohjaaja ja -tuottaja (Tukkipojan morsian) (s. 1887)
- 20. joulukuuta – K. A. Poukka, suomalainen matemaatikko (s. 1882)
- 24. joulukuuta – Alban Berg, itävaltalainen säveltäjä (s. 1885)
Nobelin palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nobelin fysiikanpalkinto: James Chadwick
- Nobelin kemianpalkinto: Frédéric Joliot ja Irène Joliot-Curie
- Nobelin lääketieteen palkinto: Hans Spemann
- Nobelin rauhanpalkinto: Carl von Ossietzky
Kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Keväästä kevääseen – Artturi Leinonen
- Hyljätty kylä – Arvi Järventaus
- Yks' on tarpeellinen – Arvi Järventaus
- Vanha postineiti: korpiromaani – Ilmari Kianto
- Vienan Karjala - Kalevalan ehto: erämaankävijän elämyksiä – Ilmari Kianto
- Katuojan vettä – Helvi Hämäläinen
- Vaeltava laulaja – Oiva Paloheimo
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Erik Tawaststjerna: Jean Sibelius (toimittanut Erik T. Tawaststjerna), s. 300–301. Helsinki: Otava, 1997.