Laos

Laosin demokraattinen kansantasavalta ສາທາລະນະລັດ ປະຊາທິປະໄຕ ປະຊາຊົນລາວ (Sathalanalat Paxathipatai Paxaxon Lao)
lippu vaakuna
Valtiomuoto	demokraattinen kansantasavalta
Presidentti Pääministeri	Choummaly Sayasone Thongsing Thammavong
Pääkaupunki	Vientiane (783 000. as.) 17°58' N, 102°36' E
Muita kaupunkeja	Savannakhet Pakse Luang Prabang
Pinta-ala
– yhteensä	236 800 km² (sijalla 83)
– josta sisävesiä	2 %
Väkiluku (2014)	6 803 699 (sijalla 104)
– väestötiheys	24 / km²
– väestönkasvu	1,59 % (2014)
Viralliset kielet	lao 1
Valuutta	kip (LAK 2)
BKT
– yhteensä	20,78 miljardia USD (PPP) (sijalla 132)
– per asukas	3 100 USD
HDI (2014)	0,575 (sijalla 141)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	29,9 % %
– teollisuus	33,1 % %
– palvelut	27 % %
Aikavyöhyke	UTC+7
– kesäaika	ei käytössä
Itsenäisyys  – Ranskasta	19. heinäkuuta 1949
Lyhenne	LA
– ajoneuvot:	LAO
– lentokoneet:	RDPL
Kansainvälinen suuntanumero	+856
Motto	Rauha, itsenäisyys, demokratia, yhtenäisyys ja vauraus
Kansallislaulu	Pheng Xat Lao
1 Laosissa käytetään myös Thain kieltä 2 Laosissa käytetään myös Thaimaan bahtia (THB)
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Laosin demokraattinen kansantasavalta eli Laos on 6,8 miljoonan asukkaan sisämaavaltio Kaakkois-Aasiassa. Sen rajanaapureita ovat Thaimaa, Myanmar (Burma), Kiina, Vietnam ja Kambodža. Maa on köyhä ja vuoristoinen. Entinen Ranskan siirtomaa on virallisesti sosialistinen valtio, jonka kulttuuria sävyttää buddhalaisuus. Sen sademetsissä elää harvinaisia eläinlajeja.

Maan nimi

Laosin nimi laon kielellä on 'Muang Lao' [laau]. Kun se oli Ranskan vallassa, ranskalaiset kirjoittivat maan nimen monikossa 'les Laos'. Tämä kirjoitusasu on vakiintunut myös muihin kieliin.

Historia

Vanhoja laosilaisia kolikoita

Varhainen historia

Nykyisen Laosin aluetta hallitsivat pronssikaudelta alkaen Mekong-joen laaksoon syntyneet ruhtinaskunnat. Monien Dvaravati-kuningaskunta toi alueelle therevada-buddhalaisuuden 600- ja 700-luvulla. Vuonna 1354 nykyisen Laosin alueelle perustettiin Lan Xangin kuningaskunta eli ”Miljoonan elefantin maa”, joka oli olemassa 1700-luvulle saakka. 1700-luvulla Siam (nykyinen Thaimaa) otti valtansa alle Laosin hajanaiset ruhtinaskunnat ja vuonna 1829 Thaimaan kuningas Jessadabodindra jälleen valloitti maan.

Siirtomaa-aika ja toinen maailmansota

Vuonna 1893 Laos liitettiin osaksi Ranskan Indokiinaa. Laosilaiset saivat kuitenkin toimia suhteellisen itsenäisesti, vaikka Luang Prabangin kuningaskunnan aluetta lukuun ottamatta maahan asetettiin ranskalaiset virkamiehet. Toisen maailmansodan aikana Laos oli Japanin miehittämänä.

Itsenäisyys

Heti toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945 Laos julistautui itsenäiseksi, ja sen itsenäisyys tunnustettiin 19. heinäkuuta 1949. Käytännössä Laos kuitenkin oli vahvasti sidoksissa Ranskaan ennen kuin se vuonna 1954 saavutti täyden itsenäisyyden perustuslaillisena monarkiana. Pian itsenäistymisensä jälkeen Laos joutui osalliseksi Indokiinan sotaan ja sitä seuranneeseen Vietnamin sotaan. Yhdysvallat pommitti Laosia tuhotakseen pohjoisvietnamilaisten huoltoreitit ja suojapaikat.

Kommunistinen Pathet Lao -liike nousi valtaan vuonna 1975, jolloin kuningas Savang Vatthana joutui luopumaan kruunustaan. Laosista tuli tasavalta, ja sen ensimmäiseksi presidentiksi nousi prinssi Souphanouvong, joka johti maata vuoteen 1991 saakka. Todellisuudessa maa oli täysin Vietnamin vallan alainen. Vuonna 1986 Laos aloitti Neuvostoliiton esimerkin rohkaisemana talousuudistukset, jotka johtivat maan kohti markkinataloutta. Yhdysvaltain kaksikymmentä vuotta jatkunut kauppasaarto Laosissa päättyi vuonna 1995.

Vuonna 2006 hallitukselle antautui 400 hmong-vähemmistöön kuuluvaa kapinallista, jotka olivat eläneet vuorilla lainsuojattomina kommunistien valtaantulosta 1975 alkaen. Antautuneet siirrettiin sotilasrekkoihin, eikä heidän tilanteestaan ei ole tietoa. Armeija valvoo jäljellä olevia hmong-kapinallisten yhteisöjä käyttämällä keinoja, jotka täyttävät kansanmurhan kriteerit. Paenneilta turvapaikanhakijoilta saadaan toistuvasti tietoa ihmisoikeusloukkauksista. Vuonna 2008 hmongeista tehtiin dokumentti Hunted Like Animals Yhdysvalloissa maanpaossa eläviä hmongeja on toistuvasti syytetty vallankumousvehkeilystä.

Politiikka ja yhteiskunta

Laosin ainoa laillinen poliittinen puolue on Laosin kansan vallankumouspuolue, ja maa on virallisesti sosialistinen. Valtionpäämies on presidentti, jonka parlamentti valitsee viideksi vuodeksi kerrallaan. Hallitusta johtaa pääministeri, jonka presidentti nimittää parlamentin suostumuksella. Vuonna 2011 maan presidentiksi valittiin toiselle kaudelle Choummaly Sayasone ja pääministeriksi Thongsing Thammavong. Toimeenpanovaltaa käyttävät myös 11-jäseninen politbyro ja 33-paikkainen puolueen keskuskomitea. Parlamentissa on 115 kansanedustajaa. Laos otti käyttöön uuden perustuslain vuonna 1991, ja sitä muokattiin 2003.

Laosissa on käytössä kuolemanrangaistus, ja sen voi saada useista eri rikoksista. Yhtään teloitusta ei kuitenkaan ole pantu toimeen vuoden 1990 jälkeen. Kesäkuussa 2002 kolme päihteiden salakuljettajaa tuomittiin kuolemaan, ja vuoden 2003 jälkeen yhteensä 39 henkeä on saanut kuolemantuomion. Vuonna 2009 brittiläistä salakuljettajaa uhkailtiin kuolemanrangaistuksella.

Aluejako ja suurimmat kaupungit

Laosin provinssit

Laosin kartta, CIA 2003 (iso kartta)

Kuudentoista provinssin (khoueng) lisäksi Laosissa on yksi erityisalue (khetpiset), Xaisomboun** sekä yksi kunta (kampheng nakhon), Vientiane*. Provinssit jakautuvat edelleen piirikuntiin (muang) ja kyliin (baan).

Vuoden 2010 arvion mukaan suurimmat kaupungit olivat Vientiane (237  300 asukasta), Pakxe (119 848), Savannakhet (77 400) ja Luang Prabang (62 334). Muissa kaupungeissa oli alle 50 000 asukasta.

Laosin maakunnat

Provinssi	Pääkaupunki	Pinta-ala (km2)	Väkiluku (1.3.2005)	Numero kartalla
Attapu	Attapu	10 320	112 120	1
Bokeo	Houayxai	6 196	145 263	2
Bolikhamxai	Pakxan	14 863	225 301	3
Champasak	Pakxé	15 415	607 370	4
Houaphan	Xam Nua	16 500	280 938	5
Khammouan	Thakhèk	16 315	337 390	6
Loung Namtha	Louangnamtha	9 325	145 310	7
Louangphabang	Louangphrabang	16 875	407 039	8
Oudomxai	Oudômxai	15 370	265 179	9
Phongsali	Phôngsali	16 270	165 947	10
Salavan	Saravan	10 691	324 327	11
Savannakhet	Savannakhét	21 774	825 902	12
Vientiane	ikaupunki	3 920	698 318	13
Vientiane	Phôn-Hông	18 526	388 895	14
Xaignabouli	Xaignabouri	16 389	338 669	15
Xaisomboun **	Ban Mouang Cha	4 506	39 423	16
Xekong	Xékong	7 665	84 995	17
Xieng Khouang	Phônsavan	15 880	229 596	18

Maantiede

Laosin kartta

Laos on sisämaavaltio, jonka naapurimaat ovat Kiina, Myanmar, Thaimaa, Vietnam ja Kambodža. Sen pinta-ala on 236 800 neliökilometriä. Vettä pinta-alasta on noin 6 000 neliökilometriä. Laosilla on maarajaa yhteensä 5 083 kilometriä, joista Vietnamin kanssa yhteistä rajaa on 2 130 kilometriä.

Laos sijaitsee vuoristoisella alueella. Annamin vuoriketju kulkee maan halki pohjoisesta etelään pitkin itäistä, Vietnamin vastaista rajaa. Vuoria on muuallakin, ja pääkaupunki Vientianen pohjoispuolella sijaitsee maan korkein kohta, Phou Bia 2 817 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella. Matalin kohta on 70 metriä merenpinnan yläpuolella. Joet saavat alkunsa näiltä vuorilta, virtaavat idästä länteen ja yhtyvät Mekong-jokeen. Mekong muodostaa osan Burman-vastaisesta rajasta ja suuren osan läntisestä, Thaimaan-vastaisesta rajasta.

Jokivarsilla on alavia alueita, jotka soveltuvat riisinviljelyyn, mutta suuria alankoja ei ole lankaan. Vuoristoiset alueet ovat karumpia kuin jokivarret. Suurinta osaa Laosista peittävät monsuunien kastelemat sademetsät.

Laosin ilmasto on trooppinen, ja sen vuoristot muokkaavat muuten monsuunien määrittämää ilmastoa. Toukokuusta marraskuuhun on sadekausi, jota seuraa kuivempi kausi joulukuusta huhtikuuhun. Lämpötilat ovat korkeita läpi vuoden. Esimerkiksi Vientianessa keskimääräinen päivän ylin lämpötila vaihtelee joulukuun 28:n ja huhtikuun 34 asteen välillä. Vain pohjoisen vuorilla on joitakin viileämpiä jaksoja silloin, kun kylmää ilmaa purkautuu mannerilmaston alueelta Kiinasta.

Laos satelliittikuvassa tammikuussa 2002

Luonto

Laos on metsäinen maa, sillä noin 80 % maasta on metsien peitossa. Noin puolet metsistä on edelleen luonnontilassa, enimmäkseen trooppista sademetsää. Metsiä uhkaavat kuitenkin kaskiviljely, metsäpalot, luvallinen ja luvaton hakkuu ja polttopuiden hankkiminen.

Laosiin on perustettu kansallisia biodiversiteetin suojelualueita. Niistä tärkeimpinä pidetään Annamin ylängön ikivihreitä metsiä, keskisen Indokiinan kalkkikivikarstia, Mekongin tasangon kuivia dipterokarpuskasvien muodostamia metsiä, Bolavenin tasankoa, maan pohjoisosan ylänköalueita ja Mekong-jokea. Alueilla suojellaan harvinaisia, vastikään löydettyjä nisäkäslajeja, joita ovat esimerkiksi saola, jättimuntjakki ja toinen muntjakkilaji Muntiacus truongsonensis. Hin Nam Mon suojelualueella elää seitsemän yöaktiivista apinalajia, ja Nakai-Nam Theun alueella elää 430 lintulajia.

Maassa elää ainakin 130 uhanalaista eläinlajia ja useita uhanalaisia kasveja. Näihin kuuluu orkideoita,eläimistöön puolestaan indokiinantiikeri, kauluskarhu, aasiannorsu, jalohirviin kuuluva lyyrysarvi eli tamengi (Rucervus eldii), herttua-apina, gibboneita, iravadindelfiini, jättihaimonni ja siaminkrokotiili.

Talous

Laos on Indokiinan köyhin valtio, ja kansainvälinen kehitysapu muodostaa suuren osan valtion budjetista. Vuonna 2001 IMF ja YK:n ruokaohjelma aloittivat maassa hätäapuohjelmia. Pelastakaa Lapset-järjestö arvioi vuonna 2008, että 69 % lapsista elää ilman perusterveydenhuoltoa.

Maatalous työllistää 80 % työvoimasta ja muodostaa vajaat 30 % bruttokansantuotteesta.

Maailmanpankki rahoittaa vuodesta 2005 alkaen Nam Theunin patohanketta. Padon pitäisi tuottaa vesivoimaa, mutta sen ympäristövaikutuksista kiistellään.

Laosin mineraali- ja metsävarat ovat huomattavat. Se vie kultaa ja kuparia Kiinaan, tekstiileitä Eurooppaan ja sähköä Thaimaahan. Metallinjalostus ja vesivoima ovat vauhdittaneet maan talouskasvua. Myös turismi on kasvussa. Matkailu alkoi vasta 1990-luvulla, ja 2000-luvun kuluessa matkailijoiden määrä on kasvanut nopeasti. Vuonna 2004 kävijöitä oli lähes 900  000, ja hallitus asetti tavoitteeksi 1,2 miljoonaa turistia vuodessa vuoteen 2010 mennessä.

Liikenne

Laosissa on 41 lentopaikkaa, mutta vain yhdeksällä on päällystetty kiitotie. Rautatieyhteys Thaimaan Nong Khaista Laosin puolelle Tha Na Lengiin avattiin maaliskuussa 2009. Kolme ja puoli kilometriä pitkä rautatie on Laosin ensimmäinen, ja sitä aiotaan jatkaa Vientianeen saakka. Uuden rautatieyhteyden toivotaan kehittävän turismia ja piristävän kaupankäyntiä.

Väestö

Tori Luang Prabangissa

Laosin väestöstä 55 % kuuluu etniseltä taustaltaan lao-kansaan. Pääasiassa syrjäseuduilla asuu ylänkökansoja, kuten hmongit, yaot, daot ja mustat thait. Laosin keski- ja eteläosien vuoristoissa asuu myös mon-khmer-heimojen jäseniä. Maassa asuu myös jonkin verran kiinalaisia ja vietnamilaisia. Kaikkiaan Laosissa luetteloitiin vuoden 1995 väestönlaskennassa 47 eri etnisen ryhmän jäseniä.

Laosin pääkieli on lao, joka kuuluu tai-kieliin ja on läheistä sukua muun muassa isanin kielelle. Ethnologue-kirjan mukaan maassa puhutaan kaikkiaan 84:ää kieltä.

Valtauskonto on theravada-buddhalaisuus, jota harjoitetaan usein henkien palvonnan ja animismin ohessa. Maassa elää vähemmistöinä myös kristittyjä ja muslimeja.

Kehityksen haasteet

Laos kuuluu vähiten kehittyneiden (LDC) maiden joukkoon. Maan talous on siirtymävaiheessa kohti markkinataloutta, ja köyhyyttä on onnistuttu vähentämään. Vuonna 1992 liki puolet maan väestöstä eli köyhyydessä, mutta vuonna 2005 köyhiä oli arviolta enää 27 %. Aikaisemmin kolmannes maailman oopiumtuotannosta tuli Laosista, mutta vuoden 2005 jälkeen oopiumia ei enää kasvateta.

Puolet Laosin bruttokansantuotteesta saadaan pienviljelystä, jonka parissa työskentelee jopa 80 % työikäisistä. Valtaosa väestöstä, jopa 83 % elää syrjäisellä maaseudulla, vailla peruspalveluja ja toimivaa infrastruktuuria. Köyhyys on jakautunut epätasaisesti niin, että maaseudulla on kaksinkertainen määrä köyhiä kaupunkeihin verrattuna. Vaikka bruttokansantuote on hyvässä kasvussa, vain harvat pääsevät osalliseksi sen eduista.

Väestönkasvu on 1,7 prosentin luokkaa, ja yli 40 % väestöstä on alle 14-vuotiaita. Väestönkasvun ja talouskasvun myötä luonnonvarat joutuvat tulevaisuudessa entistä kovemmalle koetukselle. Lapsikuolleisuus on saatu laskuun, ja vuosien 1995 ja 2005 välillä lapsikuolleisuus on vähentynyt yli kolmanneksella. Vuonna 2005 lukemat olivat 70 kuollutta tuhatta elävänä syntyvää kohden. Myös alle viisivuotiaiden kuolleisuus on saatu laskuun: nykyään arviolta 98 lasta tuhannesta menehtyy alle viisivuotiaana, kun kymmenen vuotta aiemmin luku oli 170.

Sukupuolten välisessä tasa-arvossa on paljon kohentamista. Kaikilla koulutusasteilla oppilaista pienempi osa on tyttöjä kuin poikia. Tämän takia naisilla on vain vähän mahdollisuuksia saada töitä muualta kuin maanviljelystä. Vuonna 2005 naisista 63 % ja miehistä 83 % oli lukutaitoisia. Naisten osuus kansanedustajista kasvoi vuosina 1995-2003 kolminkertaiseksi ja on alueen suurimpia. Naisten osuus alueellisissa ja paikallisissa päätöksentekoelimissä ei kuitenkaan ole kehittynyt samalla tavalla.

Vuonna 1991 koulua kävi 58 % kouluikäisistä, kun vuonna 2005 lapsista 84 % aloitti koulun.

Laosissa on sodan jäljiltä paljon miinoja ja muita räjähteitä, edelleen arviolta noin puolessa koko maan pinta-alasta. Ne muodostavat turvallisuusriskin ja estävät kehitystä. Miinat ja räjähtämättömät ammukset ovat peräisin Vietnamin sodan ajalta, jolloin Yhdysvallat pudotti Laosiin arviolta yli kaksi miljoonaa tonnia pommeja, joista noin 270 miljoonaa rypälepommia.

Kulttuuri

Wat Si Saketin temppeli Vientianessa

Theravada-buddhalaisuudella on perinteisesti ollut suuri merkitys Laosin kulttuurissa. Ennen vuoden 1975 vallankumousta buddhalaisuus ja kuningasperhe olivat yhdistyneet kansallisiksi symboleiksi. That Luangin stupa Vientianessa kuuluu maan pyhimpiin paikkoihin, ja sen muistopäivästä on tullut tärkeä kansallinen juhlapäivä, kun kommunistien valta on heikentynyt. Eräiden etnisten vähemmistöjen edustajat eivät kuitenkaan ole buddhalaisia, ja monet heistä ovat saaneet vaikutteita kiinalaisesta ja vietnamilaisesta kulttuurista.

Laolaisten perusravintoa on puuroutuva riisi, jota syödään sormin ja kastetaan chili- tai kalakastikkeisiin. Lusikkaa ja haarukkaa käytetään lisukkeina tarjottavien lihan ja kasvisten syömiseen. Vähemmistökansat syövät myös irtonaista riisiä syömäpuikoilla. Alankoalueilla syödään paljon kalaa. Liharuoista kana, puhveli ja nauta ovat yleisiä, sianliha harvinaisempaa. Vietnamin puolelta on levinnyt koiranlihan syöminen terveysvaikutteisena ruokana.

Laosissa sijaitsevat Louangphabang ja Wat Phou ovat maailmanperintöluettelon kohteita.

Laosilaisessa musiikissa tärkeä osa on muun muassa khaen-nimisellä puhallinsoittimella. Khaenia käytetään muun muassa säestämään mor lam -laulajaa. Mor lamista, joka on yksi Laosin yleisimmistä kansanmusiikin muodoista, on kehittynyt useita alalajeja, kuten lam saravane.

Laosin nykyinen lippu otettiin käyttöön 2. joulukuuta 1975. Vuosina 1952-1975 Laosissa käytettiin lippua, jossa oli punaisella pohjalla valkoinen kolmipäinen elefantti (Erawan).

Media

Kaikki Laosissa julkaistavat sanomalehdet ovat hallituksen omistamia. Useimmat sanomalehdet ovat laonkielisiä, mutta maassa julkaistaan myös englanninkielistä Vientiane Timesia ja ranskankielistä Le Rénovateuria. Lehtien levikit ovat pieniä.

Urheilu

Laosin jalkapallomaajoukkue ei ole kertaakaan esiintynyt MM-kisoissa eikä Aasian kisoissa. FIFA:n rankingissa se on ollut parhaimmillaan sijalla 140 vuonna 1998.

Laos on osallistunut olympialaisiin ensin vuonna 1980 ja vuodesta 1988 säännöllisesti. Sen joukkueessa oli ensimmäisellä kerralla 17, sen jälkeen yleensä 3-6 urheilijaa. Maa ei ole saanut yhtään mitalia.

Vuonna 2009 Laos sai ensimmäistä kertaa isännöidä Kaakkois-Aasian kisat.

Lähteet

• Petersen, K.: Ihmiskunnan ajantieto. Suomeksi toimittanut Antero Manninen ja Pentti Papunen. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1965.
• Amnesty International
• Könemann: Geographica: suuri maailmankartasto, maat, kansat (ISBN 3-8290-2481-9)
• UNDP: Human Development report 2007/2008
• Ulkoasiainministeriön kehityspoliittinen viestintä
• Le Monde diplomatique

Aiheesta muualla

• Matkaopas aiheesta Laos Wikivoyagessa (englanniksi)

Aasian valtiot