Kim Jong-un

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Unbalanced scales.svg
 Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu.
Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla.
Tarkennus: Vaikka ihmisoikeusrikkomukset jne. ovatkin selvä asia, mielestäni artikkelissa keskitytään liialti negatiivisiin puoliin etenkin valtaannousun jälkeisen ajan kuvailussa.


Tämä artikkeli kertoo Pohjois-Korean työväenpuolueen puheenjohtajasta. Täsmennyssivu listaa muut samannimiset.
Kim Jong-un
김정은
Kim Jong-Un Photorealistic-Sketch.jpg
Fotorealistinen luonnos Kim Jong-unista
Suuri johtaja
29. joulukuuta 2011 –
epävirallisesti 17. joulukuuta 2011 – 29. joulukuuta 2011
Edeltäjä Kim Jong-il
Kansallisen puolustuskomission varapuheenjohtaja
2010 –
Edeltäjä Perustettu virka-asema
Korean työväenpuolueen puheenjohtaja
9. toukokuuta 2016 –
Edeltäjä Kim Jong-il (pääsihteerinä)
Korean työväenpuolueen sihteeri
11. huhtikuuta 2012 – 9. toukokuuta 2016
Edeltäjä Kim Jong-il (pääsihteerinä)
Korean demokraattisen kansantasavallan armeijan ylipäällikkö
30. joulukuuta 2011 –
Edeltäjä Kim Jong-il
13. korkeimman kansankokouksen edustaja
9. huhtikuuta 2014 –
Tiedot
Syntynyt 8. tammikuuta 1984 (ikä 33)[1][2]
Pjongjang, Pohjois-Korea
Puolue Korean työväenpuolue
Puoliso Ri Sol-ju
Allekirjoitus Kim Jong-un Signature.svg
Sotilaspalvelus
Lempinimi Loistava Toveri
Palvelusmaa(t) Pohjois-Korean lippu Pohjois-Korea
Palveluvuodet 2010 –
Sotilasarvo Daejang (2010–)
Wonsu (2012–)
Korealaisissa nimissä sukunimi tulee ensin, eli sukunimi on Kim ja etunimi Jong-un.

Kim Jong-un (/ɡim dʑʌŋ ɯn/, kor. 김정은 金正恩; s. 8. tammikuuta 1984[1][2]) on Pohjois-Korean johtaja. Hän on edesmenneen johtajan Kim Jong-ilin ja tämän puolison Ko Young-heen poika, Pohjois-Korean armeijan neljän tähden kenraali,[3] marsalkka (wonsu)[4], Kansallisen puolustuskomission varapuheenjohtaja[5] ja Korean työnväenpuolueen puheenjohtaja ja entinen sihteeri. Pohjois-Korean valtion hänestä käyttämät lisänimet ovat Loistava toveri, Suuri seuraaja ja Kansan, armeijan ja puolueen kiistaton johtaja.[6] Kim Jong-un nousi maansa hallitsijaksi isänsä Kim Jong-ilin kuoltua 17. joulukuuta 2011, ja hänet nimitettiin virallisesti suureksi johtajaksi 29. joulukuuta 2011.

Kim opiskeli 1990-luvulla Sveitsissä.[7][8] Pohjois-Koreaan erikoistuneen analyytikon Cheong Seong Changin mukaan Kim Jong-unilla on potentiaalia nousta vahvaksi ja säälimättömäksi johtajaksi.[9] Reutersin haastatteleman nimettömän lähteen mukaan Kim Jong-un joutui kuitenkin jakamaan valtansa tätinsä miehen Chang Sung-taekin ja armeijan kanssa.[10] Kim Jong-unista ei tiedetty länsimaissa ennen kuin hän oli 20-vuotias,[7] ja hän on edelleen henkilönä varsin salaperäinen.[9][11][12][13]

Jang Song-thaek (Chang Sung-taek) syrjäytettiin joulukuun alussa 2013, ja hänen avustajiaan teloitettiin.[14] Kim on sen jälkeen teloituttanut joitain sukulaisiaan ja monia virkamiehiä, jotka eivät olleet totelleet hänen käskyjään.[15][16]

Kim Jong-un on ensimmäinen Pohjois-Korean johtajista, joka on syntynyt maan perustamisen jälkeen sekä tällä hetkellä maailman nuorin valtionpäämies. Forbes listasi Jong-unin maailman 46. mahtavimmaksi henkilöksi 2013.[17]

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kim Jong-un on Kim Jong-ilin kolmesta pojasta nuorin.[18] Hänen äitinsä on japanilaissyntyinen entinen tanssija.[19] Kim syntyi vuonna 1984.[1][2] Myös pohjoiskorealaiset viranomaiset ovat ilmoittaneet syntymäajaksi 8. tammikuuta 1984. Kim Jong-un on opiskellut vuoteen 1998 salanimeä käyttäen Sveitsissä Bernin kansainvälisessä koulussa.[20] Entiset luokkatoverit ovat vakuuttaneet Kimin opiskelleen myös Liebefeld-Steinhölzlin koulussa. Koulussa Kim oli kertonut kaverilleen Joao Micaelolle olevansa Pohjois-Korean diktaattorin perillinen, mutta Micaelo ei tuohon aikaan uskonut väitettä.[8] Micaelo luonnehtii Kimin tuolloista elämää ylelliseksi. Hän muun muassa kertoo Kimillä olleen yksityinen kokki. Erään opettajan mukaan Kim oli kerran saapunut kouluun panssaroidulla Mercedes-Benzillä henkivartijoineen.[8]

Kimin kanssa tekemisissä olleet luonnehtivat häntä ujoksi lapseksi.[8] Hän menestyi koulussa huonosti, mikä oli syynä hänen siirtoonsa Bernin kansainvälisestä koulusta Liebefeld-Steinhölzlin julkiseen saksankieliseen kouluun.[8] Pidättyvyydestään huolimatta Kimiä kuvailtiin innokkaaksi koripallon ja laskettelun harrastajaksi, joka ihaili koripalloilija Michael Jordania.[20] Kim oleskeli Sveitsissä vuosituhannen vaihteen tienoille asti, jolloin hän luokkatovereiden mukaan katosi.[8] Pohjois-Korean Sveitsin-suurlähettiläällä kerrotaan olleen häneen läheiset välit.[8]

Kimistä ei tiedetä juuri mitään, ja ennen vuotta 2010 ainoassa länsimaissa nähdyssä valokuvassa hän oli 11-vuotias.[7][21] Muita valokuvia Kimistä saatiin vasta kesäkuussa 2010 hänen käydessään Sveitsissä eräässä koulussa. Pian sen jälkeen hänet esiteltiin Pohjois-Korean kansalle ja hän sai virkoja.

27. syyskuuta 2010 hän sai daejangin sotilasarvon,[22] joka vastaisi Yhdysvalloissa neljän tähden kenraalia.[23]

Nousu valtaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kim Jong-un nousi Pohjois-Korean johtajaksi isänsä Kim Jong-ilin kuoltua 17. joulukuuta 2011. Alkujaan isän seuraajaksi oli kaavailtu Kim Jong-unin vanhinta veljeä Kim Jong-namia, mutta suunnitelmat muuttuivat vuonna 2001 tämän pyrittyä väärennetyllä passilla Japaniin päästäkseen käymään Tokion Disneylandissa.[24] Kim Jong-ilin entisen kokin Kenji Fujimoton mukaan Kim Jong-unin vanhempi veli Kim Jong-chun puolestaan sivuutettiin vallanperijänä, koska tämä oli liian feminiininen, kun taas Kim Jong-un on kuin ilmetty isänsä.[25] Kim Jong-un on kuitenkin kerran, 18-vuotiaana, kyseenalaistanut kansansa surkean tilan oikeutuksen.[25]

Korean johtaja Kim Jong-il sai elokuussa 2008 aivohalvauksen. Kesäkuussa 2009 kerrottiin Kim Jong-unin saaneen lisänimen ”loistava toveri”. Tämän arveltiin liittyvän häntä koskevan henkilökultin käynnistämiseen.[26] Tuolloin hänen myös väitettiin tehneen Kiinaan salaisen matkan tapaamaan johtajia. Kesällä 2010 Kim esiteltiin Pohjois-Korean kansalle, ja hänelle annettiin virkoja Pohjois-Koreassa. Isä Kim Jong-il pyysi Pohjois-Korean suurlähetystöjen henkilökuntaa anomaan lojaaliutta pojalleen. 27. syyskuuta 2010 Kimille myönnettiin kenraalia vastaava sotilasarvo daejang.[27] Seuraavana päivänä pidettiin harvinainen Korean työväenpuolueen kokous, jossa hänet nimitettiin Kansallisen puolustuskomitean varapuheenjohtajaksi ja työväenpuolueen keskuskomitean jäseneksi.[28] Kim Jong-unin uskotaan näyttäytyneen puolueen kokouksessa.[29]

Kim Jong-un näyttäytyi tammikuussa 2011 julkisesti karvalakissa, jota Pohjois-Koreassa saa käyttää vain maan johtaja.[30] Nimetön hallituslähde kertoi Chosun Ilbo -lehdelle, että karvalakin käyttäminen on merkki siitä, että Kim Jong-un on saavuttanut lähes saman aseman kuin isänsä.[30] Kim Jong-un näyttäytyi 10. lokakuuta 2010 yhdessä isänsä kanssa työväenpuolueen 65-vuotisjuhlassa. Ulkomainen lehdistö sai osallistua juhliin ilman etukäteislupaa, mikä Pohjois-Korean kaltaisessa maassa on hyvin poikkeuksellista.[31]

Virallisen tiedon mukaan Kim Jong-unin isä Kim Jong-il kuoli 17. joulukuuta 2011 sydänkohtaukseen junassa Pohjois-Koreassa.[32] Valta siirtyi Kim Jong-unille, joskin siinä vaiheessa eräiden analyytikoiden mukaan Kim Jong-un oli vielä liian kokematon hallitsemaan Pohjois-Koreaa. Vallan arveltiin tilapäisesti siirtyvän Kim Jong-ilin langolle Chang Sung-taekille.[33] Nimetön lähde, jolla on läheiset suhteet sekä Pjongjangiin että Pekingiin, vahvisti 21. joulukuuta 2011 Reutersille, että Kim Jong-un joutuisi toistaiseksi jakamaan valtansa Chang Sung-taekin ja armeijan kanssa. Lähteen mukaan sotilasjohto on kuitenkin vakuuttanut olevansa uskollinen Kim Jong-unille.[10] Kim nimettiin virallisesti Kim Jong-ilin seuraajaksi suureksi johtajaksi 29. joulukuuta 2011, kun Kim Jong-ilin kuoleman takia pidetty suruaika oli päättynyt.[34]

Propagandamuotokuvaa rakennetaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuten aiemmin isänsä, myös Kim Jong-unin hahmoa on Pohjois-Koreassa alettu pönkittää propagandalla. Tiettävästi hänellä ei ole minkäänlaista sotilaallista kokemusta, mutta häntä on kuvattu sotilaalliseksi neroksi, joka suunnitteli ensimmäiset sotastrategiansa jo 16-vuotiaana.[35] Heinäkuussa 2012 hän nimitytti itsensä marsalkaksi.[36]

Vastustajien teloitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtaan noustuaan Kim Jong-un on teloituttanut kymmeniä korkeassa asemassa olevia virkamiehiä ja näiden sukulaisia.[37][38][39] Monesti teloitusten syynä on ollut johtajan käskyjen vastustaminen.[40] Hän teloitutti setänsä Jang Song-Thaekin vuoden 2013 lopulla.[41] Tämän uskotaan liittyneen eliitin sisäiseen kamppailuun hiiliteollisuudesta[42] tai muuhun valtataisteluun. Hallintoon tyytymätön, kokouksessa torkahtanut puolustusministeri Hyon Yong-Cholin teloitettiin maanpetoksesta.[43] Luultavasti toukokuussa 2015 teloitettiin varapääministeri Choe Yong-Gon, joka oli kritisoinut johtajan tukemaa metsätalouspolitiikkaa.[44][45] Kimin läheinen avustaja Choe Rjong-hae on kadonnut merkkihenkilöiden listalta.[46]

Teloitusten on katsottu johtuvan joko nuoren Kimin aseman epävarmuudesta,[47] valtataisteluista tai hänen halustaan pönkittää entisestään vahvaa asemaansa.

Loikkaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 tapahtunut johtajan sedän teloitus aiheutti suurta pelkoa puolueen johdossa. Monia korkea-arvoisia puolue-eliitin jäseniä loikkasi vuonna 2015.[48] Tämän katsottiin merkitsevän johtajan suosion vähenemistä.[49][50]

Ydinaseuhkailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

7. maaliskuuta 2013 Pohjois-Korea uhkaili Yhdysvaltoja ”ennaltaehkäisevällä” ydinasehyökkäyksellä,[51] ja Kim Jong-un uhkasi pommittaa eteläkorealaista Baengnyeongdo -saarta, jossa oli aiemmin tapahtunut merivoimien yhteenottoja.[52] Pohjois-Korea on paljastanut sen suunnitelmat pommittaa merkittäviä Yhdysvaltojen kaupunkeja kuten Los Angelesia ja Washington D.C.:tä.[53] Toukokuussa 2016 Kim Jong-un sanoi, että olisi valmis normalisoimaan maan suhteet sille vihamielisiin valtioihin ja vastaa ydinaseilla ainoastaan ydinaseuhkaan.[54]

Ihmisoikeusrikkomukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kim Jong-un syyllistyy lukuisiin ihmisoikeusrikkomuksiin,[55][56][57] ja mm. YK:n ihmisoikeustutkija Marzuki Darusman on vaatinut, että hänet ja joitakin muita korkea-arvoisia Pohjois-Korean viranomaisia asetetaan syytteeseen rikoksista ihmisyyttä vastaan.[58] Kim Jong-un on muun muassa vastuussa kansalaistensa kokemasta nälänhädästä ja köyhyydestä, ja Pohjois-Korea käyttää samaan aikaan valtavia resursseja ydinaseiden kehittelyyn.[58] Kim Jong-un on myös teloituttanut kymmeniä ihmisiä säälimättömästi.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Korean TV:n mukaan Kim meni naimisiin heinäkuussa 2012. Puolison nimi on Ri Sol-Ju.[59] Parilla on yksi lapsi, tytär Kim Ju-ae. Eteläkorealaislehden virheellisten tietojen mukaan Kimin aiempi tyttöystävä mahdollisesti teloitettiin elokuussa 2013.[60]

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2009 ilmoitettiin, että Kim Jong-un on diabeetikko ja kärsii verenpainetaudista.[61][62] Hän on myös tupakoitsija, vaikka onkin käynnistänyt tupakoinnin vastaisen kampanjan.[63][64] Hän on lihonnut jokaisena vallassaolon vuonna 10 kiloa,[65] ja painaa nykyisin noin 130 kilogrammaa.[65]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c David Choi: We finally know the age of North Korean dictator Kim Jong Un Business Insider Australia. 7.7.2016. MSN. Viitattu 27.12.2016. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Anna Fifield: The secret life of Kim Jong Un’s aunt, who has lived in the U.S. since 1998 The Washington Post. 27.4.2016. The Washington Post. Viitattu 27.12.2016. (englanniksi)
  3. ↑ Pohjois-Korean kokous alkoi "suosionosoitusten myrskyllä" Iltalehti. Viitattu 28.9.2010.
  4. ↑ Diktaattorista tuli hymyilevä marsalkka, Helsingin Sanomat 19.7.2012
  5. ↑ Bbc.co.uk
  6. ↑ Pohjois-Korea: Kim Jong-un on suuri vallanperijä Aamulehti.fi. 19.12.2011. Viitattu 20.12.2011.
  7. ↑ a b c Kim Jong-un: a profile of North Korea's next leader The Telegraph. 19.12.2011. Viitattu 20.12.2011. (englanniksi)
  8. ↑ a b c d e f g Hall, Allan: An academic failure who loved computer games and basketball: The schoolboy struggles of Kim Jong Un, North Korea's next leader The Daily Mail. 20.12.2011. Viitattu 20.12.2011. (englanniksi)
  9. ↑ a b Kim Jong-un on isäänsäkin salaperäisempi vallanperijä HS.fi. 19.12.2011. Sanoma News. Viitattu 19.12.2011.
  10. ↑ a b Lähde: Kim Jong-unin jaettava valta setänsä ja armeijan kanssa HS.fi. 21.12.2011. Sanoma News. Viitattu 21.12.2011.
  11. ↑ Lee, Jean H.: Mystery surrounds son set to succeed Kim Jong Il 19.12.2011. Yahoo! News. Viitattu 20.12.2011. (englanniksi)
  12. ↑ Mysterious life of Korea's new tyrant - General, cartoonist and Van Damme fan news.com.au. 20.11.2011. Viitattu 20.12.2011. (englanniksi)
  13. ↑ Armstrong, Charles: North Korea's man of mystery CNN News. 19.12.2011. Viitattu 20.12.2011. (englanniksi)
  14. ↑ Pohjois-Korean johtajan setä on syrjäytetty Yle Uutiset 3.12.2013
  15. ↑ [1]
  16. ↑ [2]
  17. ↑ Forbes: The World's Most Powerful People: 2013. No. 46: Kim Jong-Un (englanniksi)
  18. ↑ Kim Jong-il nimitti nuorimman poikansa seuraajakseen
  19. ↑ Bbc.co.uk
  20. ↑ a b North Korean leader Kim Jong-il 'names youngest son as successor' The Guardian. 2.6.2009. Viitattu 20.12.2011. (englanniksi)
  21. ↑ Bbc.co.uk
  22. ↑ "North Korean leader's son 'made a general'." 28.9.2010. BBC. Viitattu 25.7.2016. (englanniksi)
  23. ↑ "Is North Korea following the Chinese model?" 29.9.2010. BBC. Viitattu 25.7.2016. (englanniksi)
  24. ↑ Kim Jong-il's grandson seen at concert 18.7.2009. RTHK. Viitattu 19.12.2011. (englanniksi)
  25. ↑ a b Sang-hun, Choe ja Fackler, Martin: North Korea's Heir Apparent Remains a Mystery The New York Times. 14. kesäkuuta 2009. Viitattu 19.12.2011. (englanniksi)
  26. ↑ Loistava toveri seuraavaksi johtajaksi
  27. ↑ Joohee Cho: North Korea's Kim Jong Il Promotes Son to the Rank of General ABC News. 27.9.2010. Viitattu 20.12.2011. (englanniksi)
  28. ↑ North Korea leader's son given key party posts BBC News. 28.9.2010. (englanniksi)
  29. ↑ Iltalehti
  30. ↑ a b Karvahattu paljastaa: P-Korean Kimin poika nyt maan johdossa HS.fi. 1.2.2011. Sanoma News. Viitattu 1.2.2011.
  31. ↑ McDonald, Mark: Kim Jong-il’s Heir Attends Parade New York Times. 9.10.2010. (englanniksi)
  32. ↑ Pohjois-Korea suree kuollutta johtajaansa Kim Jong-iliä HS.fi. 19.12.2011. Sanoma News. Viitattu 19.12.2011.
  33. ↑ Rick Wallace ja Michael Sainsbury: Kim Jong-il's heir Kim Jong-un made general The Australian. Viitattu 28.9.2010. (englanniksi)
  34. ↑ Pohjois-Korea: Mikään ei tule muuttumaan YLE Uutiset. 30.12.2011. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 30.12.2011.
  35. ↑ Pohjois-Korean uusi johtaja onkin sotilasnero 8.1.2012. MTV3. Viitattu 9.1.2012.
  36. ↑ Diktaattorista tuli hymyilevä marsalkka. Helsingin Sanomat 19.7.2012
  37. ↑ Summanen, Kasperi: Kim Jong-un surmauttaa lähipiiriään ja virkamiehiään – "vienyt pelolla hallitsemisen uudelle tasolle" Verkkouutiset. 14.5.2015.
  38. ↑ Huusko, Jukka: Pohjois-Korean väitetään teloittaneen puolustusministerin ilmatorjunta-aseella Helsingin Sanomat. 13.5.2015.
  39. ↑ Huusko, Jukka: Epäily: P-Korea teloitti taas Helsingin Sanomat. 14.5.2015.
  40. ↑ Tuohinen, Petteri: Etelä-Korea: Kim Jong-un teloittanut 15 vastustajaansa – joukossa viranomaisia ja orkesterinjohtajia Helsingin Sanomat. 29.4.2015.
  41. ↑ Vesa, Mikko: Väite: Kim Jong-un teloitutti ministerin liekinheittimellä Ilta-Sanomat. 8.4.2014.
  42. ↑ Summanen, Kasperi: Brittilehti: Kim Jong-un määräsi teloituksia tuhdissa humalassa Verkkouutiset. 24.12.2013.
  43. ↑ Pohjois-Korea teloitti kokouksessa torkahtaneen ministerin maanpetoksesta Mtv Uutiset. 13.5.2015.
  44. ↑ [3]
  45. ↑ [4]
  46. ↑ Kasper Summanen: [ww.verkkouutiset.fi/ulkomaat/kim_puhdistushuhu_pkorea-43045 Kim Jong-unin kakkosmies hävisi – huhu uudesta puhdistuksesta] (html) Verkkouutiset. 9.11.2011. Verkkouutiset. Viitattu 9.11.2015. suomi
  47. ↑ Cathcart, Adam: Kim Jong-un's vulnerability on display as North Korean rumours abound The Guardian. 15.5.2015. (englanniksi)
  48. ↑ "He hylkäävät perheensä" – Pohjois-Korean eliitti pakenee ennätysvauhtia Viitattu 24.10.2015.
  49. ↑ Kim Jong-unin hallinnossa käy kato, nyt loikkasi ministeri Viitattu 24.10.2015.
  50. ↑ Tiedustelutiedon mukaan Kim Jong-unin suosio murenee - "hän tunnusti, kuinka vaikeaa on johtaa" Viitattu 24.10.2015.
  51. ↑ UN passes sanctions despite North Korea threat of 'pre-emptive nuclear attack' (englanniksi)
  52. ↑ http://www.webcitation.org/6Fark00hx (englanniksi)
  53. ↑ North Korea plan to attack US mainland revealed in photographs (englanniksi)
  54. ↑ Kim Jong-un: Pohjois-Korea vastaa ydinasein ainoastaan ydinaseuhkaan
  55. ↑ "N. Korea's killing of 3 would-be defectors" (englanniksi)
  56. ↑ "Boomerangs usually come back" (englanniksi)
  57. ↑ "Harsh Punishments for Poor Mourning" (englanniksi)
  58. ↑ a b YK:n ihmisoikeustutkija vaatii: Kim Jong-un syytteeseen rikoksista ihmisyyttä vastaan
  59. ↑ P-Korean televisio: Kim Jong-un on mennyt naimisiin Iltalehti. 25.7.2012.
  60. ↑ Lehti: Pohjois-Korean johtajan entinen tyttöystävä teloitettiin Yle Uutiset. 29.8.2013.
  61. ↑ Kim Jong-un: North Korea's Kim Anoints Youngest Son As Heir Web Archive (englanniksi)
  62. ↑ Kim Jong-un (Kim Jong Woon) "The Great Successor" (englanniksi)
  63. ↑ North Korean leader Kim Jong Un caught smoking during anti-smoking drive (englanniksi)
  64. ↑ Tupakoinnin vastaisen kampanjan käynnistänyt Kim Jong-un kuvattiin palava savuke kädessään
  65. ↑ a b Pohjois-Korean Kim Jong-un lihonnut jokaisena vallassaolon vuonna 10 kiloa
Pohjois-Korean lippu
Korean demokraattisen kansantasavallan johtajat

Kim Il-sung | Kim Jong-il | Kim Jong-un

Noudettu kohteesta https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kim_Jong-un&oldid=16287595