1977
Kohteesta Wikipedia
Suomessa valmistauduttiin vuoden 1978 presidentinvaaleihin.
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tammikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta – Suomen kauppalat muutettiin kaupungeiksi. Kaupunkien lukumäärä lisääntyi 21:llä ja oli nyt 84.
- 1. tammikuuta – Kuntaliitoksia Suomessa:
- Bromarvin kunta liitettiin osittain Hangon kaupunkiin ja osittain Tenholan kuntaan
- Kaarlelan kunta liitettiin Kokkolan kaupunkiin
- Kajaanin mlk liitettiin Kajaanin kaupunkiin
- Karhulan kauppala ja Kymin kunta liitettiin Kotkan kaupunkiin
- Karjalan kunta liitettiin Mynämäen kuntaan
- Purmon ja Ähtävän kunnat liitettiin Pietarsaaren mlk:hon
- Snappertunan kunta ja Tammisaaren mlk liitettiin Tammisaaren kaupunkiin
- Somerniemen kunta liitettiin Someron kuntaan
- 1. tammikuuta − Tasavallan presidentti Urho Kekkonen piti uudenvuodenpuheessaan inflaatiota ja työttömyyttä Suomen pahimpina uhkina. Kekkonen nimesi alkaneen Suomen itsenäisyyden 60-vuotisjuhlavuoden teemaksi Itsenäinen Suomi − yhteinen asiamme.
- 7. tammikuuta − Presidentti Urho Kekkonen nimitti kansanedustaja Paavo Aition Turun ja Porin läänin uudeksi maaherraksi Sylvi Siltasen siirtyessä eläkkeelle. Vuodesta 1951 lähtien yhtäjaksoisesti eduskuntaan kuuluneen Aition tilalle tuli Oili Suomi.
- 7. tammikuuta − Tšekkoslovakian pääkaupungissa Prahassa julkistettiin Peruskirja 77 -julistus, jossa vaadittiin maan johtoa noudattamaan allekirjoittamansa ETYK-päätösasiakirjan ihmisoikeuksia koskevia kohtia. Julistuksen olivat allekirjoittaneet muun muassa kirjailijat Václav Havel ja Pavel Kohout.
- 10. tammikuuta – Bo Carpelan sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon runokokoelmastaan I de mörka rummen, i de ljusa.
- 11. tammikuuta – Pankinjohtaja Päiviö Hetemäki ehdotti neljän suurimman puolueen puheenjohtajille, että eduskunta valitsisi presidentti Urho Kekkosen uudelleen virkaansa kuudeksi vuodeksi 1. maaliskuuta 1978 alkaen. Puoluejohtajat suhtautuivat ehdotukseen varovaisesti luvaten harkita sitä.
- 11. tammikuuta − Arkkitehdit Eero Hyvämäki, Jukka Karhunen ja Risto Parkkinen voittivat Helsingin uuden oopperatalon suunnittelukilpailun ehdotuksellaan Scalapuikko.
- 13. tammikuuta − Kaksi lentäjää sai surmansa ilmavoimien Fouga Magister -harjoituskoneen maahansyöksyssä Rissalassa lähellä Kuopiota.
- 16. tammikuuta − Suomen Punainen Risti aloitti 100-vuotisjuhlavuotensa vieton.
- 17. tammikuuta − Kahdesta murhasta kuolemaan tuomittu Gary Gilmore teloitettiin ampumalla Yhdysvalloissa Utahin osavaltiossa. Gilmoren teloitus oli ensimmäinen Yhdysvalloissa yli kymmeneen vuoteen. Huomiota oli herättänyt, että Gilmore oli vastustanut asianajajansa yrityksiä tuomion muuttamiseksi elinkautiseksi vankeusrangaistukseksi. Hän oli myös yrittänyt kahdesti itsemurhaa ennen teloitustaan.
- 18. tammikuuta – Aiemmin tuntematon legioonalaistautia aiheuttava bakteeri tunnistettiin.
- 18. tammikuuta – Australian Granvillessa, lähellä Sydneytä, tapahtuneessa rautatieonnettomuudessa kuoli 83 ihmistä.
- 19. tammikuuta – Presidentti Gerald Ford armahti Iva Toguri D’Aquinon, Japanin sotapropagandaa toisessa maailmansodassa juontaneen ”Tokio Rosen”.
- 20. tammikuuta – Gerald Fordin seuraaja Jimmy Carter astui virkaansa Yhdysvaltain presidenttinä.
- 21. tammikuuta – Jimmy Carter armahti Vietnamin sodan kutsuntoja vältelleet.
- 21. tammikuuta – Presidentti Urho Kekkonen kehotti valtiopäivien päättäjäisissä pitämässään puheessa eduskuntaa omaksumaan jämäkämmän otteen hallituksiin.
- 29. tammikuuta – Egyptin presidentti Anwar Sadat syytti Neuvostoliittoa Egyptin sisäisten levottomuuksien lietsomisesta.
Helmikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. helmikuuta – Presidentti Urho Kekkonen torjui virkakautensa kaavaillun pidentämisen poikkeusmenettelyllä.
- 3. helmikuuta – Etiopian sotilashallituksen Dergin johtaja, kenraali Teferi Bante sai surmansa sotilashallituksen Dergin istunnossa käydyssä tulitaistelussa. Everstiluutnantti Mengistu Haile Mariam vahvisti asemaansa maan johdossa.
- 7. helmikuuta – Neuvostoliiton Sojuz 24 laukaistiin matkaan.
- 8. helmikuuta – Armi Aavikko kruunattiin Miss Suomeksi.
- 18. helmikuuta – Avaruussukkula Enterprise lähti ensilennolleen Boeing 747:n selässä.
- 21. helmikuuta – Kouluhallitus julkisti kiertokirjeen, jonka nojalla tupakointi kiellettiin kaikissa oppilaille tarkoitetuissa koulutiloissa.
- 25. helmikuuta – Tasavallan presidentti vahvisti uuden tupakkalain, joka tuli voimaan maaliskuun alusta.
- 26. helmikuuta – Brittiläisen 2000 AD -tieteissarjakuvalehden ensimmäinen numero julkaistiin, mukana muun muassa Judge Dredd.
Maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 4. maaliskuuta – Maanjäristys surmasi 1 500 ihmistä Romaniassa ja Bulgariassa. Järistyksen episentrumi oli Vrancean piirikunnassa.[1]
- 5. maaliskuuta – Englantilainen Formula 1 -ajaja Tom Pryce sai surmansa Etelä-Afrikan GP:ssa Kyalamin radalla.
- 9. maaliskuuta – Aseistautuneet muslimit valtasivat kolme rakennusta Washingtonissa ja ottivat 130 panttivankia. Panttivankitilanne kesti kaksi päivää.
- 11. maaliskuuta − Kokoomuksen kansanedustaja Markku Salonen kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli toimittaja Jalmari Torikka.
- 24. maaliskuuta - Teknisten toimihenkilöiden voimalalakko alkoi, ja se kesti 11. toukokuuta saakka.
- 27. maaliskuuta – Teneriffan lento-onnettomuus: kaikkien aikojen tuhoisin lento-onnettomuus tapahtui Teneriffalla, kun KLM:n ja Pan Amin Boeing 747 -koneet törmäsivät toisiinsa kiitotiellä. Onnettomuudessa sai surmansa 583 ihmistä.[2]
Huhtikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. huhtikuuta – Espanjan hallitus päätti lakkauttaa kenraali Francisco Francon perustaman Kansallisen liikkeen (El Moviemento), joka oli Francon aikana ollut maan ainoa sallittu puolue. Oppositio oli vaatinut puolueen lakkauttamista.
- 4. huhtikuuta – Suomen markka devalvoitiin 5,7 %.[3]
- 5. huhtikuuta − Veturinkuljettaja sai surmansa ja 20 matkustajaa loukkaantui Savonia-pikajunan ja järjestelyjunan törmäyksessä Hausjärvellä lähellä Mommilan asemaa.
- 6. huhtikuuta – Tampereella allekirjoitettiin sopimus uuden lentoaseman rakentamisesta Pirkkalaan.
- 6. huhtikuuta –Suomen kansan yhtenäisyyden puolueen ainoa kansanedustaja Matti Asunmaa siirtyi Keskustapuolueeseen.
- 9. huhtikuuta − Espanjan kommunistinen puolue laillistettiin sen oltua kiellettynä yli 40 vuotta.
- 16. huhtikuuta − Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK) piti 70-vuotisjuhlansa Tampereella. Presidentti Urho Kekkonen sanoi tervehdyspuheessaan lakkojen olevan vanhentunut ja haitallinen työtaisteluase, koska niiden pahimmat haittavaikutukset eivät hänen mukaansa kohdistuneet ”kapitalisteihin” vaan sivullisiin, tavallisiin kansalaisiin.
- 28. huhtikuuta − Stuttgartilainen tuomioistuin tuomitsi länsisaksalaiset terroristit Andreas Baaderin, Gudrun Ensslinin ja Jan-Carl Raspen elinkautisiin vankeusrangaistuksiin yli kaksi vuotta kestäneen oikeudenkäynnin päätteeksi.
Toukokuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. toukokuuta – Ehkä jopa 700 opiskelijaa sai surmansa Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa, kun armeija avasi tulen ”hallituksen vastaisia” lentolehtisiä jakaneita nuoria kohti.
- 1. toukokuuta − SKDL:n kansanedustaja Ele Alenius erosi eduskunnasta siirtyessään Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi. Hänen tilalleen tuli valtiotieteen kandidaatti Kati Peltola.
- 2. toukokuuta − Mosambikin presidentti Samora Machel saapui vierailulle Suomeen Pohjoismaihin suuntautuneen kiertomatkansa päätteeksi. Vierailun isäntänä oli ulkoministeri Keijo Korhonen.
- 4. toukokuuta − Etiopian johtaja Mengistu Haile Mariam matkusti Moskovaan. Mengistu pyysi Neuvostoliitolta aseellista tukea Etiopian sisäisiä kapinaliikkeitä ja Somalian uhkaa vastaan.
- 5. toukokuuta – Pikajuna ja tavarajuna törmäsivät Kempeleen ja Oulun välisellä rataosuudella. Kaksi ihmistä kuoli ja 68 loukkaantui.
- 5. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi kolmesta laista koostuvan, vuosia kiistellyn niin sanotun maapaketin sisällön. Vuoden 1978 alussa voimaan tulleeseen maapakettiin kuuluivat uusittu rakennuslaki, laki kuntien etuosto-oikeudesta sekä lunastuslaki.
- 7. toukokuuta – Suomen Punainen Risti täytti 100 vuotta.
- 7. toukokuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Lontoossa, Britanniassa.
- 13. toukokuuta – Kaasuturbiinikäyttöinen autolautta Finnjet aloitti neitsytmatkansa.
- 15. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Martti Miettusen hallitukselle ja nimitti SDP:n puheenjohtajan Kalevi Sorsan kokoaman uuden hallituksen.
- 17. toukokuuta – Kansainvälinen lakimieskomissio totesi YK:lle jättämässään raportissa, että Ugandassa oli surmattu mahdollisesti jopa 100 000 ihmistä Idi Aminin kuusivuotisen valtakauden aikana. Iso-Britannia vaati Ugandan sisäisen tilan tutkimista, mutta turvallisuusneuvosto ei päässyt asiasta yksimielisyyteen.
- 18. toukokuuta − 33 valtiota allekirjoitti Genevessä Sveitsissä sopimuksen, joka kielsi ympäristömuutosten hyväksikäytön sodankäynnissä. Sopimuksen piiriin luettiin maanjäristykset, hyökyaallot, merivirtojen suunnan muuttaminen ja otsonikerroksen tuhoaminen.
- 18. toukokuuta − Presidentti Urho Kekkonen matkusti viralliselle vierailulle Neuvostoliittoon. Vierailun aikana Kekkonen ja pääministeri Aleksei Kosygin allekirjoittivat sopimuksen Kostamuksen kaivoskombinaatin ensimmäisen vaiheen rakentamisesta. Rakennushankkeen kokonaisarvoksi Suomelle laskettiin noin 2,7 miljardia markkaa ja sen arvioitiin työllistävän suoranaisesti noin 5 000 henkilöä.
- 23. toukokuuta – Ehdotus bakteerien käyttämisestä insuliinin tuotannossa julkaistiin.
- 24. toukokuuta − Neuvostoliiton presidentti Nikolai Podgornyi vapautettiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen politbyroon jäsenyydestä.
- 27. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi lain, joka kielsi teräaseiden hallussapidon julkisilla paikoilla.
- 27. toukokuuta − Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) täytti 70 vuotta.
- 28. toukokuuta – Southgatessa Kentuckyssa Beverly Hills Supper Clubin tulipalossa oli 165 kuolonuhria. Rakennus oli palanut jo aikaisemmin vuonna 1970, eikä siellä ollut sprinkler-laitteita.[4]
Kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 5. kesäkuuta – Vallankaappaus Seychelleillä.
- 5. kesäkuuta – Ensimmäinen henkilökohtainen tietokone, Apple II, tuli myyntiin.
- 7. kesäkuuta − Suomen ja Ruotsin pääministerit Kalevi Sorsa ja Thorbjörn Fälldin sopivat Fälldinin kaksipäiväisen Suomen-vierailun päätteeksi, että maat pyrkivät yhdessä hillitsemään suomalaisten muuttoa Ruotsiin.
- 12. kesäkuuta – Kokoomus asettui virallisesti tukemaan presidentti Urho Kekkosta vuoden 1978 vaaleissa ja päätti torjua vaaliliitot vuoden 1979 eduskuntavaaleissa niiden puolueiden kanssa, jotka asettuisivat presidentinvaaleissa eri linjoille kuin Kokoomus. Päätös suuntautui etenkin Suomen Kristillistä Liittoa vastaan.
- 15. kesäkuuta – Espanjan parlamenttivaalit
- 20. kesäkuuta – Kansallispuistokomitea esitti Suomen alueelle perustettavaksi 43 uutta kansallispuistoa ja 16 uutta luonnonpuistoa.
- 23. kesäkuuta − Neuvostoliitto syytti niin kutsuttuja eurokommunisteja aikomuksesta muodostaa Länsi-Eurooppaan uusi sosialististen maiden vastainen ryhmittymä. Novoje Vremja -lehden hyökkäyksen pääkohteena oli Espanjan kommunistisen puolueen puheenjohtaja Santiago Carrillo.
- 27. kesäkuuta – Djibouti itsenäistyi.
- 30. kesäkuuta − Kaakkois-Aasian puolustusliitto SEATO lakkautettiin.
Heinäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 4. heinäkuuta − Presidentti Urho Kekkonen myönsi Helsingin Sanomien poliittiselle pilapiirtäjälle Kari Suomalaiselle professorin arvonimen.
- 5. heinäkuuta − Pakistanin presidentti Zulfikar Ali Bhutto syrjäytettiin kenraali Muhammad Zia ul-Haqin johtamassa verettömässä vallankaappauksessa. Ainakin 350 ihmistä oli kuollut maaliskuussa pidettyjen parlamenttivaalien jälkeisissä Bhutton kannattajien ja vastustajien yhteenotoissa.
- 10. heinäkuuta – Suomessa koettiin ensimmäinen lentokonekaappaus, kun kahden henkilön kaappaama neuvostoliittolainen Aeroflotin Tupolev Tu-134 -matkustajakone laskeutui Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Väsytystaktiikan ansiosta kaappausdraama päättyi rauhallisesti kaksi päivää myöhemmin. Viranomaisten vaiteliaisuus tapauksen aikana herätti arvostelua.[5]
- 13. heinäkuuta – New Yorkissa 25 tunnin sähkökatko johti ryöstelyyn ja levottomuuksiin.
- 14. heinäkuuta – Ruotsin kuningatar Silvia synnytti 3 250 gramman painoisen ja 50 senttimetrin pituisen tyttären, joka sai kasteessa nimekseen Victoria Ingrid Alice Desiree. Isä, kuningas Kaarle XVI Kustaa, oli mukana synnytyksessä.
- 22. heinäkuuta – Kiinan johtaja Deng Xiaoping palasi valtaan, kun ”Neljän kopla” erotettiin puolueesta.
- 25. heinäkuuta – Jugoslavian diplomaattilähteet kertoivat, että Albania oli karkottanut kiinalaiset asiantuntijat ja kutsunut kotiin Kiinassa olleet albanialaiset opiskelijat. Tätä pidettiin vastavetona ”Neljän koplan” syrjäyttämiselle.
- 28. heinäkuuta − Espanja anoi Euroopan talousyhteisön EEC:n jäsenyyttä.
Elokuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. elokuuta – Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa siirtyivät viimeisinä Suomen kuntina peruskoulujärjestelmään. Muutamat entisistä oppikouluista muutettiin väliaikaisiksi niin sanotuiksi korvaaviksi kouluiksi.
- 6. elokuuta − Thaimaan hallitus ilmoitti Kaakkois-Aasian sosialististen maiden Kambodžan, Laosin ja Vietnamin joukkojen kahakoineen keskenään. Yhteenotoissa oli kuollut noin 50 ihmistä.
- 9. elokuuta – Neuvostoliiton uutistoimisto TASS varoitti Etelä-Afrikan valmistelevan ydinkoetta.
- 12. elokuuta − Rakennustyöläisten Liitto julisti Kostamuksen työmaan hakusaartoon, kunnes työmaan muonitus annettaisiin yksinomaan suomalaisen Kainuun Osuusliikkeen hoidettavaksi.
- 14. elokuuta – SKYP valitsi puoluekokouksessaan Kiteellä professori Eino Haikalan uudelle kaudelle puheenjohtajaksi.
- 16. elokuuta – Elvis Presley kuoli sydämen rytmihäiriöön kotonaan Gracelandissa, Memphisissä Tennesseessä.
- 17. elokuuta – Neuvostoliittolainen jäänmurtaja "NS Arktika" saavutti ensimmäisenä laivana Pohjoisnavan.
- 20. elokuuta – Voyager 2 -luotain laukaistiin matkaan Yhdysvalloissa.
- 22. elokuuta – Kiinan puoluejohtaja Hua Guofeng vaati Yhdysvaltoja katkaisemaan kaikki suhteensa Taiwaniin ulkoministeri Cyrus Vancen vieraillessa Pekingissä.
- 26. elokuuta − Kokoomuksesta eronnut kansanedustaja Kullervo Rainio ilmoitti liittyneensä Perustuslailliseen Kansanpuolueeseen.
Syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. syyskuuta − Yhdysvallat ja Kuuba solmivat uudelleen 16 vuotta poikki olleet diplomaattisuhteensa.
- 2. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti SDP:n kansanedustajan Antti Pohjosen Vaasan läänin uudeksi maaherraksi. Edellinen maaherra Martti Viitanen jäi eläkkeelle. Pohjosen tilalle eduskuntaan tuli toimitsija Juhani Raudasoja.
- 3. syyskuuta − Pakistanin syrjäytetty presidentti Zulfikar Ali Bhutto pidätettiin ja asetettiin syytteeseen vuonna 1974 tapahtuneesta erään hänen poliittisen vastustajansa murhasta.
- 5. syyskuuta – Voyager 1 lähetettiin matkaan viivytysten jälkeen.
- 5. syyskuuta − Länsisaksalainen terrorijärjestö Punainen armeijakunta (RAF) kaappasi Länsi-Saksan työnantajajärjestön johtajan Hanns Martin Schleyerin Kölnissä. Schleyerin autonkuljettaja ja kolme henkivartijaa saivat kaappauksessa surmansa.
- 7. syyskuuta – Yhdysvallat ja Panama sopivat Panaman kanavan siirtymisestä Panamalle 1900-luvun lopussa.
- 7. syyskuuta – Kova myrsky riehui Suomen eteläosassa.
- 9. syyskuuta – Ugandan diktaattori Idi Amin teloitutti julkisesti 13 poliittista vastustajaansa maan pääkaupungissa Kampalassa.
- 11. syyskuuta – Isorokkoa tavattiin viimeisen kerran maailmassa Somaliassa.
- 11. syyskuuta – Kansainväliset tarkkailijat arvioivat Etiopian ja Somalian kiistan Ogadenin alueesta olevan kehittymässä kohti avointa sotaa. Somalia havitteli itselleen Etiopian kaakkoisosassa sijainnutta Ogadenin aluetta, jolla asui pääasiassa somaleja, ja pyrki käyttämään hyväkseen Etiopian sekavaa sisäistä tilaa.
- 12. syyskuuta – Apartheid: Steve Biko kuoli Etelä-Afrikassa poliisien huostassa saaminsa vammoihin.
- 20. syyskuuta − Djibouti ja Vietnam hyväksyttiin YK:n jäsenmaiksi.
- 20. syyskuuta – Posti- ja lennätinhallituksen pääjohtajaksi nimitetty Pekka Tarjanne erosi eduskunnasta sen jälkeen, kun presidentti Urho Kekkonen oli lähettänyt hänelle asiaa koskevan "myllykirjeen". Uudeksi kansanedustajaksi tuli agronomi Kyllikki Stenros.
- 21. syyskuuta – Ydinaseiden rajoitussopimus solmittiin estämään ydinaseiden leviämistä. 15 maata allekirjoitti sopimuksen, mukana Yhdysvallat ja Neuvostoliitto.
- 21. syyskuuta – Saloran pääjohtaja Jouko Nordell tunnusti poliisikuulusteluissa yhtiön myyneen TV-vastaanottimia pimeille markkinoille miljoonien markkojen arvosta vuosina 1970−1975. Nordell pidätettiin 28. lokakuuta.
- 25. syyskuuta – Ruotsalainen iltapäivälehti Expressen[6] totesi pääkirjoituksessaan presidentti Urho Kekkosen olevan "vaaraksi Suomelle". Lehti kirjoitti, että "Suomessa kyyristellään" ja että "keskustelu tukahtuu, kun suomalaiset kumartavat Tamminiemen suuntaan". Expressenin kirjoitukselle oli antanut pontta Kekkosen asema seitsemän puolueen yhteisenä presidenttiehdokkaana ja se herätti muutamia päiviä kestäneen keskustelun demokratian tilasta Suomessa.
- 28. syyskuuta – Porsche 928 esiteltiin messuilla Genevessä.
Lokakuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. lokakuuta – Yhdysvallat ja Neuvostoliitto sanoivat yhteisessä julkilausumassaan, että palestiinalaisten tuli saada osallistua Lähi-idän rauhankonferenssiin Genevessä Sveitsissä. Israel kieltäytyi kuitenkin edelleen tunnustamasta Palestiinan vapautusjärjestöä PLO:ta neuvottelujen osapuoleksi.
- 1. lokakuuta − Kaikki poliittiset puolueet kiellettiin Pakistanissa. Presidentti Muhammad Zia ul-Haq ilmoitti, että parlamenttivaalit oli lykätty määräämättömäksi ajaksi.
- 2. lokakuuta – ETYKin ensimmäinen seurantakokous alkoi Jugoslavian pääkaupungissa Belgradissa.
- 2. lokakuuta − Ainakin 230 ihmistä sai surmansa armeijan eräiden ryhmittymien vallankaappausyrityksessä Bangladeshissa. 37 hankkeesta syytettyä sotilasta teloitettiin 19. lokakuuta ja viikkoa myöhemmin tuomittiin kuolemaan vielä 55 ihmistä.
- 5. lokakuuta − Useat talouselämän järjestöt ilmoittivat ryhtyvänsä tukemaan vakavista talousvaikeuksista jo vuosien ajan kärsineen sanomalehti Uuden Suomen julkaisemista.
- 7. lokakuuta – Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi maalle uuden, järjestyksessä neljännen perustuslain, joka korvasi vuodesta 1936 voimassa olleen niin kutsutun Stalinin perustuslain. Uudessa laissa oli vanhaan verrattuna kuitenkin vain vähän muutoksia. Puoluejohtaja Leonid Brežnevistä tuli maan presidentti ja ulkomaisten tarkkailijoiden mukaan hän sai muodollisesti laajemmat valtaoikeudet kuin Josif Stalinilla oli aikanaan ollut.
- 9. lokakuuta – Norjan Nobel-komitea myönsi vuonna 1976 jakamatta jättämänsä rauhanpalkinnon pohjoisirlantilaisille rauhanaktivisteille Mairead Corriganille ja Betty Williamsille.
- 13. lokakuuta – Neljä palestiinalaista kaappasi Somaliaan matkanneen Lufthansan koneen ja vaati 11 Punaisen armeijakunnan jäsenen vapauttamista.
- 16. lokakuuta – Presidentti Urho Kekkonen käynnisti vaalikampanjansa. Hämeenlinnassa pitämässään puheessa Kekkonen torjui syytökset, joiden mukaan hän olisi heikentänyt suomalaista parlamentarismia.
- 17. lokakuuta − Prahassa alkoi suljettu oikeudenkäynti neljää Tšekkoslovakian hallintojärjestelmän vastustajaa vastaan. Syytettyjen joukossa oli maan myöhempi presidentti, kirjailija Václav Havel, joka oli allekirjoittanut kolmen muun syytettynä olleen kulttuurivaikuttajan kanssa tammikuussa julkistetun Peruskirja 77 -julistuksen.
- 18. lokakuuta − Länsisaksalaiset erikoisjoukot valtasivat yllätyshyökkäyksellä palestiinalaisten kaappaaman Lufthansan matkustajakoneen Somalian pääkaupungin Mogadishun lentokentällä. Kolme kaappaajaa sai surmansa ja kaksi lentokoneen miehistön jäsentä loukkaantui. Vielä saman päivän aikana löydettiin kuolleina Stammheimin vankilasta Stuttgartista saksalaiset terroristit Andreas Baader, Gudrun Ensslin ja Jan-Carl Raspe, jotka olivat olleet palestiinalaisten lentokonekaappaajien vapautettaviksi vaatimien 11 henkilön joukossa. Baaderin ja Raspen todettiin ampuneen itsensä ja Ensslinin hirttäytyneen.
- 18. lokakuuta – Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International aloitti kampanjan Indonesiassa poliittisista syistä vangittuina olleiden 100 000 ihmisen vapauttamiseksi. Hieman aiemmin järjestö oli arvostellut kovin sanoin Itä-Saksaa siitä, että maassa oli poliittisia vankeja.
- 19. lokakuuta − Etelä-Afrikka kielsi 18 maassa toimineen rotusyrjintää vastustaneen järjestön toiminnan. Noin 70 järjestöjen johtohenkilöä pidätettiin.
- 19. lokakuuta − Punaisen armeijakunnan syyskuun alussa kaappaama Länsi-Saksan työnantajajärjestön johtaja Hanns Martin Schleyer löydettiin surmattuna Mulhousesta Ranskasta.
- 20. lokakuuta – Yhdysvaltalaisen southern rock -yhtye Lynyrd Skynyrdin lentokone putosi suolle Gillesburgissa Mississippissä. Onnettomuudessa menehtyivät yhtyeen laulaja Ronnie Van Zant, kitaristi Steve Gaines ja hänen sisarensa, taustalaulaja Cassie Gaines, lentokoneen molemmat pilotit sekä Lynyrd Skynyrdin kiertuemanageri Dean Kilpatrick.
- 28. lokakuuta – Sex Pistols julkaisi ainoan virallisen studioalbuminsa Never Mind the Bollocks, Here's the Sex Pistols.
- 31. lokakuuta − Suomalaisen YK-pataljoonan vuonna 1964 alkanut toiminta Kyproksella päättyi. Nikosiassa pidetyn jäähyväisparaatin yhteydessä paljastettiin muistomerkki suomen- ja englanninkielisin tekstein.
Marraskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. marraskuuta – Charles Kowal löysi 2060 Chironin, ensimmäisen löydetyn kentauri tyypin pikkuplaneetan.
- 1. marraskuuta – Yhdysvallat erosi Kansainvälisestä työjärjestöstä (ILO). Eron syynä olivat Yhdysvaltain ja järjestössä enemmistönä olleiden sosialististen ja kolmannen maailman maiden välille syntyneet kiistat. Presidentti Gerald Ford oli varoittanut erosta jo vuonna 1975.
- 3. marraskuuta – Suomen ilmavoimien käyttämät Fouga-Magister -harjoituskoneet julistettiin lentokieltoon sen jälkeen, kun kaksi lentäjää oli edellispäivänä saanut surmansa kyseistä tyyppiä olleen koneen maahansyöksyssä Pylkönmäellä. Lentokielto kumottiin useimpien koneiden osalta 17. marraskuuta.
- 4. marraskuuta – YK:n turvallisuusneuvosto kielsi yksimielisellä päätöksellään aseiden viennin Etelä-Afrikkaan. Kyseessä oli järjestön historian jyrkin päätös jäsenmaata kohtaan. Useiden Afrikan maiden vaatimat talouspakotteet Etelä-Afrikkaa vastaan kaatuivat länsimaiden vastustukseen.
- 4. marraskuuta − Sisäministeriö kielsi neljän niin sanotun uusfasistisen järjestön toiminnan Pariisin rauhansopimuksen vastaisena. Yhdistysten puheenjohtajana toiminut liikemies Pekka Siitoin pidätettiin.
- 7. marraskuuta − Moskovassa vietettiin lokakuun vallankumouksen 60-vuotisjuhla.
- 8. marraskuuta – Albanian ja Kiinan välirikosta ilmeni uusia merkkejä, kun Albanian kommunistisen puolueen politbyroon jäsen arvosteli parlamentissa pitämässään puheessa Kiinan edesmenneen johtajan Mao Zedongin oppeja. Albanian ja Kiinan välit olivat viilenneet Kiinan alettua lähentyä Yhdysvaltoja ja varsinkin maltillisen linjan päästyä Kiinassa valtaan.
- 10. marraskuuta – Useat vangit kieltäytyivät lämpimistä aterioista Riihimäen ja Turun keskusvankiloissa. Vangit esittivät protestinsa syyksi tyytymättömyyden oloihinsa. He lopettivat syömälakkonsa 19. marraskuuta.
- 11. marraskuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, että Aeroflotin matkustajakoneen Helsinkiin heinäkuussa kaapanneet miehet oli tuomittu Moskovassa 15 ja 8 vuoden vankeusrangaistuksiin.
- 13. marraskuuta – Somalia karkotti neuvostoliittolaiset avustajat ja katkaisi diplomaattisuhteensa Kuubaan. Taustalla oli Somalian ja Etiopian välinen, Etiopialle kuuluvaa Ogadenin aluetta koskenut ja jo avoimiksi yhteenotoiksi kärjistynyt kiista, jossa Neuvostoliitto ja Kuuba tukivat Etiopiaa.
- 18. marraskuuta − Suomenojan lämpövoimalaitos vihittiin käyttöön Espoossa.
- 19. marraskuuta – Egyptin presidentti Anwar Sadat vieraili Israelissa. Arabi-maailma raivostui käynnistä.
- 23. marraskuuta – Sääsatelliitti Meteosat 1 laukaistiin kiertoradalle ESAn ensimmäisenä satelliittina.
- 24. marraskuuta − Espanja hyväksyttiin Euroopan neuvoston jäseneksi.
- 26. marraskuuta – SKP:n niin sanotun taistolaisen siiven äänenkannattajia Tiedonantajaa ja Arbetartidningen Enhetiä painanut Kirjapaino Kursiivi vaurioitui tahallaan sytytetyssä tulipalossa Helsingissä. Kirjapainosta löydettiin myös sinne sijoitettu omatekoinen pommi, joka ei kuitenkaan ollut ehtinyt räjähtää. Lisäksi rakennuksen ulkoseiniä oli töhritty hakaristein. Poliisi vangitsi palon sytyttämisestä epäillyn miehen 9. joulukuuta. Poliittinen äärivasemmisto vaati tapauksen vuoksi valtiovallalta toimia äärioikeistoa vastaan. Tapaus ja sen oikeuskäsittely herättivät huomiota myös ulkomailla.
- 28. marraskuuta – Suomen Pankki laski liikkeelle kuvanveistäjä Heikki Häiväojan suunnitteleman Suomen itsenäisyyden 60-vuotisjuhlarahan. Kymmenen markan arvoista rahaa lyötiin 400 000 kappaletta.
- 30. marraskuuta – Hisingenissä Etelä-Ruotsissa sattui maanvyöry, jossa yhdeksän ihmistä sai surmansa ja 436 menetti kotinsa.
- 30. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen torjui ajatuksen, jonka mukaan päävastuu ulkopolitiikan hoidosta tulisi siirtää pääministerille. Kekkonen piti Suomen hallituksia liian lyhytikäisinä.
Joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. joulukuuta – Libya, Syyria, Algeria, Etelä-Jemen ja Irak sekä Palestiinan vapautusjärjestö PLO aloittivat huippukokouksen Libyan pääkaupungissa Tripolissa. Kokouksessa oli tarkoitus sopia Egyptin vastaisista toimista sen lähennyttyä Israelia. Irak kuitenkin vetäytyi pian Egyptin vastaisesta rintamasta.
- 4. joulukuuta – Jean-Bédel Bokassa, Keski-Afrikan tasavallan presidentti, kruunasi itsensä keisariksi.
- 4. joulukuuta – Malaysia Airlinesin Boeing 737 kaapattiin ja räjäytettiin ilmassa, 100 ihmistä kuoli.
- 4. joulukuuta − Egypti katkaisi diplomaattisuhteensa Algeriaan, Syyriaan ja Etelä-Jemeniin sekä karkotti useiden Itä-Euroopan maiden lähettiläitä. Egypti syytti näitä maita sekaantumisesta Egyptin sisäisiin asioihin ja Lähi-idän rauhanpyrkimysten vaikeuttamisesta.
- 8. joulukuuta – SDP:n eduskuntaryhmä erotti kansanedustaja Veikko Pajusen, joka oli ryhmäpäätöksen vastaisesti äänestänyt niin kutsuttua vetokoukkuveroa vastaan. Erottaminen oli voimassa vuoden loppuun.
- 12. joulukuuta – Puhelimen käyttöönotosta Suomessa tuli kuluneeksi sata vuotta. Suomen ensimmäinen puhelin yhdisti helsinkiläisen tehtailijan Johan Nissisen konttorin ja myymälän pihan poikki.
- 13. joulukuuta – Salora-yhtiön omistajien omaisuutta määrättiin myynti- ja hukkaamiskieltoon 20,6 miljoonan markan arvosta.
- 27. joulukuuta – Vermon raviradan avajaiskilpailut Espoossa. Samalla vanha Käpylän ravirata Helsingissä siirtyi historiaan.
- 29. joulukuuta − Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter saapui vierailulle Puolaan.
- 30. joulukuuta – SKDL:n kansanedustaja Aarne Pulkkinen kuoli. Uudeksi kansanedustajaksi tuli vuoden 1975 vaaleissa pudonnut metsätyömies Veikko J. Rytkönen.
Tuntematon päivämäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sisäministeriö kielsi Sex Pistols -yhtyeen jo ennalta mainostetun esiintymisen Suomessa moraalisesti arveluttavana. Yhtye ei saapunut Suomeen ja tammikuussa 1978 sen ilmoitettiin hajonneen.
- J. R. R. Tolkienin Silmarillion julkaistiin hänen poikansa Christopher Tolkienin toimittamana.
- ABBA ylitti Beatlesin ennätyksen myytyjen levyjen määrässä.
- Charlie Kowal löysi 2060 Chironin, ensimmäisen löydetyn troijalaisen asteroidin.
- Stephen Kingin Musta Torni -fantasiakirjasarjan ensimmäinen osa Revolverimies julkaistiin.
Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 6. tammikuuta – Sofi Oksanen, virolais-suomalainen kirjailija
- 7. tammikuuta – Reinhard Schwarzenberger, itävaltalainen mäkihyppääjä
- 13. tammikuuta – Orlando Bloom, englantilainen näyttelijä
- 14. tammikuuta – Narain Karthikeyan, ensimmäinen intialainen F1-kuljettaja
- 25. tammikuuta – Merja Kyllönen, suomalainen poliitikko
- 27. tammikuuta – Jaana Pelkonen, suomalainen juontaja ja kansanedustaja
- 9. helmikuuta – Shakira Isabel Mebarak Ripoll ("Shakira"), kolumbialainen poptähti
- 19. helmikuuta – Rolf Ola Anders Svensson ("Ola Salo"), ruotsalainen laulaja ("The Ark")
- 3. maaliskuuta – Ronan Keating, irlantilainen pop-laulaja
- 10. maaliskuuta – Shannon Miller, yhdysvaltalainen telinevoimistelun olympiavoittaja
- 10. maaliskuuta – Bree Turner, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 30. maaliskuuta – Anna Kontula, suomalainen sosiologi ja kansanedustaja
- 9. huhtikuuta – Gerard Way, yhdysvaltalainen laulaja ("My Chemical Romance")
- 14. huhtikuuta – Sarah Michelle Gellar, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 18. huhtikuuta – Adrian Claudiu Sana, romanialainen laulaja ("Akcent")
- 22. huhtikuuta – Anna Eriksson, suomalainen laulaja
- 23. huhtikuuta – John Cena, yhdysvaltalainen showpainija ja näyttelijä
- 26. huhtikuuta – Tom Welling, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 5. toukokuuta – Amanda Borden, yhdysvaltalainen telinevoimistelun olympiavoittaja
- 11. toukokuuta – Janne Ahonen, suomalainen mäkihyppääjä
- 30. toukokuuta – Stormie Jones, ensimmäinen, jolle tehtiin yhdistetty maksan- ja sydämensiirto (k. 1990)
- 12. kesäkuuta – Richard Ayoade, brittiläinen käsikirjoittaja, näyttelijä ja ohjaaja (IT-porukka)
- 18. kesäkuuta – Krista Kelly, kanadalainen malli ja näyttelijä
- 1. heinäkuuta – Liv Tyler, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 2. heinäkuuta – Erin Anttila, suomalainen laulaja ("Nylon Beat")
- 8. heinäkuuta – Milo Ventimiglia, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 14. heinäkuuta – Victoria, Ruotsin kruununprinsessa
- 15. heinäkuuta – Ray Toro, yhdysvaltalainen kitaristi ("My Chemical Romance")
- 23. heinäkuuta – Pekka Strang, suomalainen näyttelijä
- 25. elokuuta – Marko Kaarto, suomalainen vapaapainija
- 31. elokuuta – Jeff Hardy, yhdysvaltalainen vapaapainija
- 3. syyskuuta – Jonna Kosonen, suomalainen laulaja ("Nylon Beat")
- 9. syyskuuta – Stuart Price, brittiläinen musiikkituottaja ja lauluntekijä
- 20. syyskuuta – Jani Wickholm, suomalainen laulaja
- 25. syyskuuta – Oras Tynkkynen, suomalainen toimittaja ja kansanedustaja
- 3. marraskuuta – Aria Giovanni, malli ja näyttelijä
- 10. marraskuuta - Brittany Murphy, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 15. marraskuuta – Peter Phillips, prinsessa Annen ja Mark Phillipsin poika
- 19. marraskuuta – Kerri Strug, yhdysvaltalainen telinevoimistelun olympiavoittaja
- 30. marraskuuta – Laila Ali, Muhammad Alin tytär
- 3. joulukuuta – Adam Małysz, puolalainen mäkihyppääjä
- 7. joulukuuta – Dominic Howard, englantilainen rumpali ("Muse")
- 8. joulukuuta – Marianna Alanen ("Kana"), suomalainen laulaja ja juontaja
- 15. joulukuuta – Manne Maalismaa, suomalainen tv-kuuluttaja
- 20. joulukuuta – Simo Johannes Santapukki ("Sipe Santapukki"), suomalainen rumpali ("Apulanta")
- 31. joulukuuta - PSY Korealainen rap-artisti
Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 13. tammikuuta – Henri Langlois, Ranskan elokuva-arkiston perustaja
- 14. tammikuuta – Sir Anthony Eden, Britannian pääministeri
- 14. tammikuuta – Anaïs Nin, ranskalainen kirjailija
- 24. tammikuuta – Jussi Lappi-Seppälä, suomalainen arkkitehti, pääjohtaja, kansanedustaja ja professori
- 26. tammikuuta – Kullervo Kalske, suomalainen näyttelijä
- 29. tammikuuta – Freddie Prinze, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko
- 30. tammikuuta – Valto Käkelä, suomalainen poliitikko
- 30. tammikuuta – Ensio Rislakki ("Valentin"), suomalainen kirjailija
- 3. helmikuuta – Aarre Simonen, suomalainen poliitikko, ministeri ja pankinjohtaja
- 4. helmikuuta – Jacques Prevert, ranskalainen kirjailija ja sanoittaja
- 10. helmikuuta – Sergei Iljušin, neuvostoliittolainen lentokonesuunnittelija
- 27. helmikuuta – John Dickson Carr, yhdysvaltalainen kirjailija
- 5. maaliskuuta – Tom Pryce, walesilainen Formula 1 -kuljettaja
- 9. maaliskuuta – Howard Aiken, yhdysvaltalainen tietojenkäsittelyn pioneeri
- 13. maaliskuuta – Jan Patocka, tšekkiläinen filosofi
- 4. huhtikuuta – Kaisa Hiilelä, suomalainen kansanedustaja
- 10. huhtikuuta – Eila Pellinen, suomalainen iskelmälaulaja
- 13. huhtikuuta – Seere Salminen ("Serp"), suomalainen kirjailija
- 21. huhtikuuta – Gummo Marx, yhdysvaltalainen vaudeville-näyttelijä (yksi Marxin veljeksistä)
- 22. huhtikuuta – Arvo Haavisto, suomalainen painija
- 5. toukokuuta – Ludwig Erhard, saksalainen talousmies ja poliitikko, Länsi-Saksan liittokansleri 1963−1966
- 6. toukokuuta – Viljam Sarjala, suomalainen poliitikko ja kunnallisneuvos
- 8. toukokuuta – Niilo Lauttamus, suomalainen kirjailija
- 10. toukokuuta – Joan Crawford, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä
- 3. kesäkuuta – Roberto Rossellini, italialainen elokuvaohjaaja
- 16. kesäkuuta – Wernher von Braun, saksalais-yhdysvaltalainen rakettisuunnittelija
- 20. kesäkuuta – Lea Joutseno, suomalainen elokuvanäyttelijä
- 24. kesäkuuta – Aleko Lilius, kansainvälinen seikkailija, lehtimies, liikemies, kirjailija ja valokuvaaja
- 26. kesäkuuta – Olave Baden-Powell, englantilainen partiojohtaja
- 2. heinäkuuta – Vladimir Nabokov, venäläissyntyinen kirjailija (Lolita)
- 29. heinäkuuta – Aino Kassinen, suomalainen selvänäkijä
- 1. elokuuta – Tyyne Leivo-Larsson, suomalainen kansanedustaja ja suurlähettiläs
- 1. elokuuta – Gary Powers, yhdysvaltalainen vakoilulentäjä
- 4. elokuuta – Ernst Bloch, saksalainen filosofi
- 3. elokuuta – Makarios III, Kyproksen arkkipiispa ja presidentti
- 13. elokuuta – Kerttu Salmi, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja
- 16. elokuuta – Elvis Presley, yhdysvaltalainen laulaja, muusikko ja näyttelijä
- 19. elokuuta – Groucho Marx, yhdysvaltalainen näyttelijä (yksi Marxin veljeksistä)
- 31. elokuuta – Matti Louhivuori, suomalainen iskelmälaulaja
- 6. syyskuuta – Yrjö Kokko, suomalainen luontokirjailija ja eläinlääkäri (Pessi ja Illusia)
- 8. syyskuuta – Zero Mostel, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä
- 12. syyskuuta – Steve Biko, eteläafrikkalainen ihmisoikeustaistelija
- 13. syyskuuta – Erik von Frenckell, Helsingin kaupunginjohtaja
- 13. syyskuuta – Leopold Stokowski, puolalais-yhdysvaltalainen kapellimestari
- 16. syyskuuta – Mark Feld ("Marc Bolan"), englantilainen laulaja ja säveltäjä ("T. Rex")
- 16. syyskuuta – Maria Callas, kreikkalainen oopperalaulaja
- 26. syyskuuta – Aarne Ervi, suomalainen arkkitehti
- 14. lokakuuta – Bing Crosby, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
- 18. lokakuuta – Andreas Baader, länsisaksalainen terroristijohtaja
- 18. lokakuuta – Gudrun Ensslin, länsisaksalainen terroristi
- 18. lokakuuta – Jan-Carl Raspe, länsisaksalainen terroristi
- 20. lokakuuta – Ronnie Van Zant, yhdysvaltalainen laulaja ("Lynyrd Skynyrd")
- 29. lokakuuta – Yrjö Keinonen, suomalainen kenraali (Mannerheim-ristin ritari)
- 5. marraskuuta – René Goscinny, ranskalainen sarjakuvakirjailija ja -piirtäjä
- 18. marraskuuta – Kurt von Schuschnigg, Itävallan diktaattori 1934–1938
- 21. marraskuuta – Esa Anttala, suomalainen kirjailija
- 21. marraskuuta – Eino E. Suolahti, suomalainen historioitsija ja professori
- 25. marraskuuta – Jacques Torneur, ranskalainen elokuvaohjaaja
- 27. marraskuuta – Eero Nelimarkka, suomalainen taidemaalari
- 8. joulukuuta – Lauri Leppänen, suomalainen kuvanveistäjä
- 16. joulukuuta – Risto Jarva, suomalainen elokuvaohjaaja
- 17. joulukuuta – Martta Haatanen, suomalainen kirjailija
- 25. joulukuuta – Charles Chaplin, brittiläissyntyinen elokuvanäyttelijä ja -ohjaaja
- 26. joulukuuta – Howard Hawks, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
Nobelin palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nobelin fysiikanpalkinto: Philip Anderson, Nevill Mott ja John van Vleck
- Nobelin kemianpalkinto: Ilya Prigogine
- Nobelin lääketieteen palkinto: Roger Guillemin, Andrew Schally ja Rosalyn Sussman Yalow
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Vicente Aleixandre
- Nobelin rauhanpalkinto: Amnesty International
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Significant Earthquakes of the World – 1977 U.S. Geological Survey. Viitattu 20.1.2013. (englanniksi)
- ↑ 1977: Hundreds dead in Tenerife plane crash BBC. Viitattu 27.3.2007.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1978, Otava 1977, s. 46.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1978, s. 56.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1978, Otava 1977, Helsinki, s. 63.
- ↑ Kekkonen on vaaraksi Suomelle, pääkirjoitus, Expressen 25. syyskuuta 1977. (Tietääkö joku alkuperäisen ruotsinkielisen otsikon?) Mitä-Missä-Milloin 1979, Otava 1978, Helsinki, s. 15.