1970

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

tammikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. tammikuuta – Keravan kauppala muuttui kaupungiksi.^[1] Hinnerjoen ja Honkilahden kunnat liitettiin Euran kuntaan. Iisalmen maalaiskunta liitettiin Iisalmen kaupunkiin.
1. tammikuuta – Presidentti Urho Kekkonen nosti uudenvuodenpuheessaan Suomen tärkeimmäksi haasteeksi ympäristönsuojelun ja nimesi alkaneen vuoden teemaksi Pohjolan luonto – Pohjolan tulevaisuus.
1. tammikuuta – Tietokoneiden UNIX-ajan lähtöpiste.
5. tammikuuta – Espanjalainen matkustajakone syöksyi metsään miltei heti noustuaan Arlandan lentokentältä. Viisi henkilöä, joista yksi oli suomalainen lentoemäntä, sai surmansa. Onnettomuushetkellä vallitsi 28 asteen pakkanen ja sakea sumu.
9. tammikuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti kansliaministeri Jussi Linnamon pankkitarkastusviraston ylijohtajaksi helmikuun alusta lukien. Linnamon tilalle ministeriksi tuli kansanedustaja Margit Eskman.
14. tammikuuta – Saksan liittokansleri Willy Brandt ehdotti Itä-Saksalle sopimusta, joka kieltäisi voimankäytön maiden välillä.
15. tammikuuta – Biafran tasavallan sotilasjohto antautui ja maa liitettiin takaisin Nigeriaan.
15. tammikuuta – Muammar Gaddafista tuli Libyan johtaja.
16. tammikuuta – Kansainvälinen tarkkailijaryhmä ilmoitti, ettei se ollut todennut Biafran alueella merkkejä kansanmurhasta. Paavi Paavali VI oli vedonnut Nigerian johtajiin kansanmurhan estämiseksi Biafrassa.
19. tammikuuta – Itä-Saksan puoluejohtaja Walter Ulbricht sanoi, että sopimus voimakeinojen käytön kieltämisestä Saksojen välillä voitaisiin allekirjoittaa vasta Länsi-Saksan tunnustettua Itä-Saksan.
26. tammikuuta – Länsisaksalainen lääketehdas tarjosi sadan miljoonan markan korvauksia talidomidia sisältäneen lääkkeen vaikutuksesta epämuodostuneina syntyneille lapsille, mikäli oikeudenkäynti yhtiötä vastaan keskeytettäisiin. Oikeudenkäynti oli alkanut toukokuussa 1968. Länsi-Saksassa arvioitiin olevan noin 25 000 lääkkeen vaikutuksista kärsivää lasta.
27. tammikuuta – Helsingin hovioikeudessa alkoi oikeudenkäynti kenraali Yrjö Keinosta vastaan ”kellarijutun” vuoksi. Keinonen oli eronnut puolustusvoimien komentajan tehtävästä keväällä 1969.
30. tammikuuta – Lesothoon julistettiin poikkeustila parlamenttivaaleja seuranneiden levottomuuksien vuoksi.

Helmikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. helmikuuta – Suomen Elokuvasäätiö aloitti toimintansa.
3. helmikuuta – Japani liittyi ydinsulkusopimukseen.
6. helmikuuta – Hallitus antoi eduskunnalle esityksen teurastuspalkkioiden maksamisesta lypsylehmistä maidontuotannon vähentämiseksi.
6. helmikuuta – Jörn Donnerin kohua herättänyt elokuva Naisenkuvia sai ensi-iltansa.
13. helmikuuta – "Black Sabbathin" ensimmäinen albumi Black Sabbath julkaistiin.
20. helmikuuta – Eduskunnan sivistysvaliokunta hyväksyi alustavasti mies ja ääni -periaatteen korkeakoulujen hallintoon. Opetusministeri Johannes Virolaisen ajama hanke kuitenkin raukesi periaatetta vastustaneiden kansanedustajien jarrutuksen vuoksi ennen eduskuntavaaleja.
22. helmikuuta – Kalevi Oikarainen voitti 50 kilometrin hiihdon hiihdon MM-kisoissa
23. helmikuuta – Popyhtye Led Zeppelin konsertoi Helsingin Kulttuuritalolla, mikä on yhtyeen ainoa esiintyminen Suomessa.
28. helmikuuta – Turun yliopisto vietti 50-vuotisjuhlansa.

maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. maaliskuuta – Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö jaettiin kahtia liikenneministeriöksi ja työvoimaministeriöksi. Samalla aloitti toimintansa valtiovarainministeriön alainen verohallitus.
1. maaliskuuta – Islanti liittyi Euroopan vapaakauppajärjestön täysjäseneksi.
5. maaliskuuta – Ydinsulkusopimus astui voimaan.
7. maaliskuuta – Meksikossa ja USA:n itärannikolla oli täydellinen auringonpimennys.
16. maaliskuuta – Suomessa käytiin eduskuntavaalit, joiden suurimmaksi voittajaksi nousi Veikko Vennamon johtama Suomen Maaseudun Puolue 17 lisäpaikalla. Myös Kokoomus lisäsi paikkalukuaan 11:llä. Niin sanotut kansanrintamapuolueet kokivat tappion; TPSL putosi eduskunnasta. Uutena puolueena eduskuntaan nousi Suomen Kristillinen Liitto.
17. maaliskuuta – Yhdysvaltain armeija asetti 14 upseeria syytteeseen My Lain joukkomurhaa koskeneiden tietojen salaamisesta.
18. maaliskuuta – Kenraali Lon Nol syöksi vallasta Norodom Sihanoukin Kambodžassa.
20. maaliskuuta – Kirjailija ja kriitikko Tuomas Anhava, elokuvaohjaaja Risto Jarva ja keramiikkataiteilija Kyllikki Salmenhaara nimitettiin Suomen ensimmäisiksi taiteilijaprofessoreiksi.
31. maaliskuuta – Sissiryhmä kaappasi Länsi-Saksan Guatemalan-suurlähettilään kreivi Karl von Spretin Guatemalan pääkaupungissa Guetamalassa. Sissit vaativat 17 poliittisen vangin vapauttamista kolmen vuorokauden sisällä, mihin maan hallitus ei suostunut.

huhtikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

3. huhtikuuta – Uusi eduskunta kokoontui. Puhemieheksi valittiin SDP:n Rafael Paasio, ensimmäiseksi varapuhemieheksi Keskustapuolueen Johannes Virolainen ja toiseksi varapuhemieheksi Kokoomuksen Olavi Lähteenmäki.
5. huhtikuuta – Länsi-Saksan Guatemalan-suurlähettiläs Karl von Spreti löydettiin surmattuna Guatemala Cityn ulkopuolelta.
10. huhtikuuta – Paul McCartney ilmoitti "The Beatlesin" hajoamisesta.
11. huhtikuuta – Yhdysvaltain huono-onnisen Apollo 13 -avaruuslennon matkaan lähtö.
14. huhtikuuta – Kreikan sotilashallitus vapautti 332 poliittista vankia, muun muassa säveltäjä Mikis Theodorakisin.
22. huhtikuuta – Eri puolilla maailmaa vietettiin monin juhlallisuuksin Leninin syntymän satavuotispäivää.
24. huhtikuuta – Kiinan kansantasavalta laukaisi ensimmäisen satelliittinsa.
29. huhtikuuta – Vietnamin sota: Yhdysvallat hyökkäsi Kambodžaan Vietkong-sissien perässä.

toukokuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

4. toukokuuta – Yhdysvalloissa Kent State Universityssa neljä opiskelijaa kuoli kansalliskaartin sotilaiden avattua tulen Kambodžan sotaa vastustaneeseen mielenosoitukseen. Tästä tuli 1960-luvun hippikauden symbolinen loppu.^[2]
8. toukokuuta – Suomen hallitus antoi eduskunnalle esityksen rikoslain muuttamiseksi siten, että rotusyrjinnästä tulisi rangaistava teko.
14. toukokuuta – Teuvo Auran virkamieshallitus aloitti toimintansa.
15. toukokuuta – Etelä-Afrikka erotettiin Kansainvälisestä olympiakomiteasta sen harjoittaman rotuerottelun vuoksi.
23. toukokuuta – Reserviupseerikoulun 50-vuotisjuhlia vietettiin Haminassa.
26. toukokuuta – Neuvostoliiton Tupolev Tu-144 ylitti ensimmäisenä siviilikoneena 2 machin rajan.
30. toukokuuta – Toimistopäällikkö Uuno Nokelainen valittiin TPSL:n uudeksi puheenjohtajaksi.·

kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

3. kesäkuuta − Deep Purple julkaisi albumin Deep Purple in Rock, josta muodostui yksi metallimusiikin suunnannäyttäjä.
4. kesäkuuta – Tyynellämerellä sijaitseva Tonga itsenäistyi oltuaan Ison-Britannian protektoraattina vuodesta 1900.
6. kesäkuuta – Keskustapuolueen puheenjohtaja Johannes Virolainen valittiin Mikkelissä pidetyssä puoluekokouksessa uudelleen tehtäväänsä, vaikka hän joutuikin puolueen eduskuntavaaleissa kärsimän tappion vuoksi kovaan ryöpytykseen.
9. kesäkuuta – Imatran Voima ja neuvostoliittolainen Teknopromexport allekirjoittivat Moskovassa sopimuksen Suomeen rakennettavasta ydinvoimalasta.
12. kesäkuuta – Aleksanterinkatu Helsingin keskustassa muutettiin kokeiluluonteisesti kävelykaduksi. Kokeilua pidettiin kuitenkin ongelmallisena, koska kadulla oli sallittu raitiovaunuliikenne samoin kuin poikkikatujen autoliikennekin.
18. kesäkuuta – Britannian parlamenttivaaleissa konservatiivit saivat yllätysvoiton, ja Edward Heathista tuli Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri.
19. kesäkuuta – Uriah Heep julkaisi debyyttialbuminsa Very 'eavy... very 'umble.
21. kesäkuuta – Brasilia voitti jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen loppuottelussa Méxicossa Italian 4-1.
22. kesäkuuta – Iranin šaahi Muhammad Reza Pahlavi saapui puolisoineen viisipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen. Helsingissä järjestettiin useita šaahia vastustaneita mielenosoituksia, joiden yhteydessä poliisi pidätti noin 40 henkilöä.
24. kesäkuuta – Aleksei Beljakov nimitettiin Neuvostoliiton uudeksi Suomen-suurlähettilääksi Andrei Kovalevin tilalle.
26. kesäkuuta – Entinen puoluejohtaja Alexander Dubček erotettiin Tšekkoslovakian kommunistisesta puolueesta.
28. kesäkuuta – Yhdysvaltain joukot vetäytyivät Kambodžasta massiivisten sodanvastaisten protestien jälkeen.

heinäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. heinäkuuta – Vesihallitus aloitti toimintansa.
5. heinäkuuta – Sotilastuomioistuin tuomitsi Kambodžan syrjäytetyn valtionpäämiehen Norodom Sihanoukin poissaolevana kuolemaan valtiopetoksesta.
7. heinäkuuta – Kevään vaaleissa eduskuntaan noussut Suomen Kristillinen Liitto merkittiin oikeusministeriön puoluerekisteriin.
8. heinäkuuta – Ruotsalainen elokuvanäyttelijä Ingrid Bergman saapui vierailulle Suomeen.
15. heinäkuuta – Ahti Karjalaisen II hallitus aloitti toimintansa.
20. heinäkuuta – Suomen keski- ja pohjoisosassa oli poikkeuksellisen lämmintä ja varsinkin Pohjanmaalla oli voimakkaita ukonilmoja.
20. heinäkuuta – Suomen ja Neuvostoliiton ulkoministerit Väinö Leskinen ja Andrei Gromyko allekirjoittivat Moskovassa YYA-sopimuksen jatkamispöytäkirjan, jolla sopimuksen voimassaoloa pidennettiin vuoteen 1990.
21. heinäkuuta – Assuanin pato valmistui Egyptissä.
21. heinäkuuta – Kenraalimajuri Ensio Siilasvuo nimitettiin YK:n Lähi-idässä olevien tarkkailujoukkojen komentajaksi.

elokuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. elokuuta – Rotusyrjinnästä tuli Suomessa rikoslain muutoksen perusteella rangaistava teko.
12. elokuuta – Saksan liittokansleri Willy Brandt ja Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin allekirjoittivat Moskovassa maiden välisen hyökkäämättömyyssopimuksen.
21. elokuuta – Suomen ensimmäinen kansainvälinen rock-festivaali Ruisrock alkoi Turun Ruissalossa.
30. elokuuta – Opetusministeri Jaakko Itälä paljasti vuoden 1918 kansalaissodan valtakunnallisen muistomerkin Eläintarhan puistossa Helsingissä. Crescendo-nimisen muistomerkin oli veistänyt Taisto Martiskainen.
31. elokuuta – Helsingin ja Helsingin maalaiskunnan Hiekkaharjun välisen rataosan sähköistys valmistui.

syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. syyskuuta – Murhayritys Jordanian kuningas Husseinia vastaan.
2. syyskuuta – Helsingin raastuvanoikeudessa alkoi oikeudenkäynti taiteilija Harro Koskista vastaan hänen kahden teoksensa vuoksi. Koskista syytettiin Sikavaakunan osalta Suomen valtakunnan häpäisemisestä ja Sikamessiaan osalta jumalanpilkasta. Syytteeseen asetettiin myös Nuorten taiteilijoiden näyttelyn nelihenkinen raati.
2. syyskuuta – "The Rolling Stones" saapui vierailulle Suomeen ja piti konsertin Helsingin olympiastadionilla. Konserttiin osallistui noin 5 000 kuulijaa.
3. syyskuuta – Yhdistyneen vasemmiston ehdokas Salvador Allende voitti Chilen presidentinvaalit.
3. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen täytti 70 vuotta.
3. syyskuuta – Israelin armeija taisteli viikon verran palestiinalaississejä vastaan Etelä-Libanonissa.
6. syyskuuta – Palestiinan vapautuksen kansanrintama (PFLP) kaappasi neljä lentokonetta. Kaksi koneista lennätettiin Jordanian aavikolle ja yksi jäi Kairoon. Yksi kaappauksista epäonnistui ja sen johtaja Leila Khaled pidätettiin Heathrow'lla. Vaatiessaan Khaledin vapauttamista PFLP kaappasi vielä yhden Bombaysta Beirutiin lentäneen koneen. Britannia aloitti salaiset neuvottelut. Koneet räjäytettiin panttivankien vapauttamisen jälkeen 12. syyskuuta. Leila Khaled vaihdettiin kuuden muun palestiinalaistaistelijan kanssa panttivankeihin 30. syyskuuta.^[3]
9. syyskuuta – Irwin Goodmanin omistama omakotitalo Ryysyranta myytiin pakkohuutokaupalla Hattulan kunnan Mierolan kylässä 153 500 markalla.
16. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Valmetin pääjohtajan, puolueisiin sitoutumattoman Olavi J. Mattilan ulkomaankauppaministeriksi.
17. syyskuuta – Jordanian sisällissota: palestiinalaississit ja Jordanian hallituksen joukot taistelivat Ammanissa.
18. syyskuuta – Risto Jarvan ohjaama elokuva Bensaa suonissa sai ensi-iltansa.
18. syyskuuta - Rockmuusikko Jimi Hendrix kuoli unilääkkeiden yliannostukseen Lontoossa.
20. syyskuuta – Syyrian panssarit ylittivät Jordanian rajan.
20. syyskuuta – Neuvostoliiton Luna 20 -luotain laskeutui Kuuhun. Se palasi näytteiden kanssa Maahan 24. syyskuuta.
22. syyskuuta – Ison-Britannian prinssi Philip saapui kolmipäiväiselle vierailulle Suomeen.
27. syyskuuta – Jordanian sisällissota: palestiinalaiset ja Jordania solmivat rauhasopimuksen.
28. syyskuuta – Gamal Abdel Nasser kuoli ja Anwar Sadatista tuli väliaikainen Egyptin presidentti.
29. syyskuuta – Punainen armeijakunta ryösti kolme pankkia Berliinissä ja sai saaliiksi yli 200 000 DM.

lokakuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. lokakuuta – Eduskunnan oikeusasiamies Risto Leskinen nimitettiin uudeksi oikeuskansleriksi. Edellinen oikeuskansleri Jaakko Enäjärvi siirtyi eläkkeelle. Uudeksi eduskunnan oikeusasiamieheksi tuli oikeustieteen tohtori Kaarlo Ståhlberg.
3. lokakuuta – Hattulan ja Tyrvännön sekä Juankosken, Muuruveden ja Säyneisten kunnissa järjestettiin tulevien kuntaliitosten vuoksi ylimääräiset kaksipäiväiset kunnallisvaalit.
4. lokakuuta – Sosialisti Salvador Allende vannoi virkavalansa Chilen presidenttinä.
4. lokakuuta – Suomalainen 15-vuotias Merja Ikkelä voitti harmonikansoiton alle 18-vuotiaiden sarjan maailmanmestaruuden Salzburgissa Itävallassa.
4. lokakuuta - Rock-laulaja Janis Joplin kuoli heroiinin yliannostukseen Los Angelesissa
6. lokakuuta – Eduskunta hyväksyi YYA-sopimuksen voimassaoloajan pidentämisen vuoteen 1990 saakka.
7. lokakuuta – Helsingin raastuvanoikeus hylkäsi taiteilija Harro Koskista ja Nuorten taiteilijoiden näyttelyn raatia vastaan nostetun syytteen Suomen valtakunnan häpäisemisestä. Sikamessiaan osalta juttu siirrettiin Helsingin hovioikeuden käsiteltäväksi.
8. lokakuuta – Neuvostoliiton Aleksandr Solženitsyn sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Neuvostohallitus neuvoi häntä kieltäytymään. Otettuaan myöhemmin palkinnon vastaan Solženitsyn leimattiin kansanviholliseksi.
9. lokakuuta – Kambodža julistettiin Khmer-tasavallaksi.
10. lokakuuta – Fidži itsenäistyi.
13. lokakuuta – Fidži hyväksyttiin Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi, jolloin siitä tuli järjestön 127. jäsenvaltio.
14. lokakuuta – Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusjärjestö MTK ilmoitti, että Suomessa oli vuosina 1969–1970 "paketoitu" eli poistettu viljelystä 150 000 hehtaaria peltoa eli noin 5,4 prosenttia kokonaispeltoalasta.
17. lokakuuta – Anwar Sadat astui virkaansa Egyptin presidenttinä saatuaan 90%:n äänisaaliin.
19. lokakuuta – Yleisradion ohjelmaneuvosto päätti lopettaa toimittaja Päivi Istalan radio-ohjelman Ristivetoa katsottuaan sen yksipuoliseksi ja asenteelliseksi.
21. lokakuuta – Tanskan kuningas Fredrik IX vihki käyttöön Vähä-Beltin ylittävän, 1,7 kilometriä pitkän riippusillan.
24. lokakuuta – Yhdistyneet kansakunnat täytti 25 vuotta. Juhlapäivää vietettiin ympäri maailman. Yleiskokous piti juhlaistunnon, jossa Suomea edustivat presidentti Urho Kekkonen ja ulkoministeri Väinö Leskinen. Pääsihteeri U Thant syytti istunnossa pitämässään puheessa jäsenmaita itsekkyydestä.
24. lokakuuta – Chilen parlamentti vahvisti presidentti Salvador Allenden valinnan kuusivuotiselle virkakaudelle.
30. lokakuuta – Chilen presidentti Salvador Allende julkisti maan uuden hallituksen kokoonpanon.

marraskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. marraskuuta – 144 nuorta sai surmansa tanssiravintolan palossa St. Laurent du Pontin kaupungissa Ranskassa.
8. marraskuuta – Egypti, Sudan ja Libya julistivat aikeensa muodostaa liittovaltio.
11. marraskuuta – Alkon hallintoneuvosto valitsi valtiotieteen tohtori Pekka Kuusen Alkon pääjohtajaksi ja johtokunnan puheenjohtajaksi vuoden 1972 alusta lukien.
13. marraskuuta – Trooppinen hirmumyrsky, Bholan sykloni surmasi 250 000 ihmistä Itä-Pakistanissa.
13. marraskuuta – Sotilasvallankaappaus Syyriassa, Hafiz al-Assad nousi valtaan.
13. marraskuuta – Charles de Gaullen hautajaiset olivat kansainvälinen merkkitapahtuma. Niihin osallistuivat muiden muassa Ranskan presidentti Pompidou, Yhdysvaltain presidentti Nixon, Walesin prinssi Charles, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Edward Heath, Intian pääministeri Indira Gandhi ja Iranin šaahi.
17. marraskuuta – Neuvostoliiton kauko-ohjattava Lunohod 1 laskeutui Luna 17 -aluksesta Kuun Mare Imbriumiin.
18. marraskuuta – YK:n turvallisuusneuvosto kielsi järjestön jäsenmaita tunnustamasta Rhodesian itsenäisyyttä.
19. marraskuuta – Kolme ihmistä sai surmansa ja 14 loukkaantui matkustajakodin tulipalossa Maarianhaminassa.
23. marraskuuta – Rautatiehallitus ja neuvostoliittolainen Energomachexport allekirjoittivat Helsingissä sopimuksen, jonka nojalla Suomi osti Neuvostoliitosta 27 sähköveturia. Kaupan kokonaisarvo oli 37 miljoonaa markkaa. Ensimmäiset kuusi veturia oli tarkoitus saada käyttöön tammikuun 1974 loppuun ja muut kesäkuun 1975 loppuun mennessä.
26. marraskuuta – Itä-Pakistanin johtaja šeikki Mujibur Rahman syytti keskushallitusta katastrofiavun laiminlyönnistä.
27. marraskuuta – Paavi Paavali VI yritettiin murhata Filippiinien pääkaupungissa Manilassa. Psykoosissa toiminut murhayrityksen tekijä saatiin kiinni ennen kuin hän ehti toteuttaa aikeensa ja hänet toimitettiin hoitoon.
27. marraskuuta – Presidentti J. K. Paasikiven syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta. Juhlavuoden pääjuhla järjestettiin Helsingin messuhallissa.

joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. joulukuuta – Avioeron salliva laki vahvistettiin Italian parlamentissa.
4. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkonen esitti oman sovintoehdotuksensa, ns. UKK-sopimuksen, tulopoliittiseksi kokonaisratkaisuksi vuodelle 1971. Ehdotuksessa esiettiin palkkojen korottamista 42 penniä tunnilta ja vähimmäispalkaksi 18 vuotta täyttäneille vähintään kolme markkaa tunnilta sekä viikko- ja kuukausipalkkalaisten minimipalkaksi 516 markkaa kuukaudessa. Kahdeksan työmarkkinajärjestöä allekirjoitti UKK-sopimuksen 8. joulukuuta ja sopimus tuli voimaan 15. joulukuuta.
7. joulukuuta – YK:n yleiskokous tuki Etelä-Afrikan boikottia apartheidin vuoksi.
7. joulukuuta – Saksan liittokansleri Willy Brandt saapui vierailulle Puolaan. Huomiota herätti hänen polvistumisensa toisessa maailmansodassa tuhotun juutalaisgheton muistomerkille Varsovassa. Vierailun aikana Brandt ja Puolan pääministeri Józef Cyrankiewicz allekirjoittivat sopimuksen maiden välisten suhteiden normalisoinnista.
11. joulukuuta – Suomessa alkoi ensimmäisen lottoarvonnan kuponkien myynti.
13. joulukuuta – Puolan hallitus ilmoitti ruoan hinnan korotuksista, mistä seurasi mellakoita ja ryöstelyä.
15. joulukuuta – Venera 7 -luotain laskeutui Venukseen.
15. joulukuuta – Puolan ruoan hinnan korotuksista alkaneet levottomuudet laajenivat: poliisi ja armeija ottivat verisesti yhteen mellakoitsijoiden kanssa.
16. joulukuuta – Etiopian hallitus julisti hätätilan Eritrean maakunnassa Eritrean vapautusarmeijan toimien vuoksi.
17. joulukuuta – Puolassa astui viikoksi voimaan sotatilalaki.
19. joulukuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat hiihtäjä Kalevi Oikaraisen vuoden 1970 parhaaksi suomalaisurheilijaksi.
20. joulukuuta – Puolan kommunistisen puolueen pääsihteeri Władysław Gomułka erosi virastaan. Hänen tilalleen nimitettiin puolueen politbyroon jäsen Edward Gierek.
21. joulukuuta – Yhdysvallat ilmoitti kotiuttavansa 12 000 sotilastaan Japanista heinäkuun alkuun 1971 mennessä.
21. joulukuuta – Chilen presidentti Salvador Allende allekirjoitti perustuslain muutoksen, joka mahdollisti maan suurten kuparikaivosten kansallistamisen.
22. joulukuuta – Treblinkan ja Sobiborin keskitysleirien komentaja Franz Stangl tuomittiin Düsseldorfissa elinkautiseen vankeuteen 400 000 juutalaisen murhasta toisen maailmansodan aikana. Stangl kuoli vankilassa kesällä 1971.
26. joulukuuta – Maarianhaminalainen säiliöalus M/T Ragny katkesi kovassa myrskyssä Pohjois-Atlantilla. Yhdysvaltain rannikkovartiosto onnistui pelastamaan 31 miestä laivan peräosasta, mutta etuosaan jääneet kuusi miestä hukkuivat.
28. joulukuuta – Kolme baskiterroristia tuomittiin kuolemaan Espanjassa, muut 12–62 vuoden vankeuteen. Vizcayassa 15 000 ihmistä lakkoili kuolemantuomioita vastaan. Franco muutti kuolemantuomiot 30. joulukuuta 30 vuoden vankeustuomioiksi.
28. joulukuuta – Bolivian hallitus vapautti ranskalaisen lehtimiehen Régis Debrayn, joka oli vuonna 1967 tuomittu 30 vuoden vankeuteen Bolivian hallitusta vastaan taistelleiden sissien avustamisesta.
29. joulukuuta – Toimittaja Niilo Tarvajärven ideoimaa Joulumaata varten perustettu osakeyhtiö jätti konkurssihakemuksen Rovaniemen kihlakunnanoikeudelle.
31. joulukuuta – "The Beatles" hajosi.
31. joulukuuta – Alkon myymälöissä luovuttiin ”viinakortin” käytöstä Alkon hallintoneuvoston 18. marraskuuta tekemän päätöksen nojalla.

tuntematon päivämäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

maaliskuu – Richard Nixon määräsi Hồ Chí Minhin huoltotien pommittamisesta Laosissa ja lähetti seuraavassa kuussa joukot Kambodžaan hyökkäämään ”kommunistien tukikohtia” vastaan.

Aku Ankan taskukirja alkoi ilmestyä.
Ahvenanmaa ja Färsaaret liittyivät Pohjoismaiden neuvoston jäseniksi.

Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

tammi–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

19. tammikuuta – Iiro Rantala, suomalainen muusikko
10. helmikuuta – Sanna Saarijärvi, suomalainen näyttelijä
15. helmikuuta – Jouni Hynynen, suomalainen rock-muusikko ("Kotiteollisuus")
26. helmikuuta – Linda Lampenius (”Linda Brava”), suomalainen viulisti
3. maaliskuuta – Julie Bowen, yhdysvaltalainen näyttelijä (Moderni perhe)
5. maaliskuuta – John Frusciante, yhdysvaltalainen kitaristi ("Red Hot Chili Peppers")
5. maaliskuuta – Jari Jolkkonen, piispa
24. maaliskuuta – Lara Flynn Boyle, yhdysvaltalainen näyttelijä (Oikeus ja kohtuus)
27. maaliskuuta – Mariah Carey, yhdysvaltalainen laulaja
28. maaliskuuta – Vince Vaughn, yhdysvaltalainen näyttelijä
29. maaliskuuta – Santeri Kannisto, suomalainen vaikuttaja

huhti–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

28. huhtikuuta – Elina Salovaara, suomalainen näyttelijä
29. huhtikuuta – Andre Agassi, yhdysvaltalainen tennispelaaja
29. huhtikuuta – Uma Thurman, yhdysvaltalainen näyttelijä (Pulp Fiction – tarinoita väkivallasta)
8. toukokuuta – Marko Asell, suomalainen painija ja kansanedustaja
22. toukokuuta – Naomi Campbell, brittiläinen malli ja näyttelijätär
19. kesäkuuta – Tarja Smura, suomalainen kunnallispoliitikko (Miss Suomi 1993)
25. toukokuuta – Neil Marshall, brittiläinen elokuvaohjaaja
26. toukokuuta – Kylie Ireland, yhdysvaltalainen aikuisviihdetaiteilija
21. kesäkuuta – Pasi Ristolainen, suomalainen basisti ("Dreamtale")
25. kesäkuuta – Roope Latvala, suomalainen kitaristi ("Children of Bodom")
27. kesäkuuta – Petra Langrová, tšekkiläinen tennispelaaja

heinä–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

3. heinäkuuta – Teemu Selänne, suomalainen jääkiekkoilija
14. heinäkuuta – Laura Ruohola, suomalainen televisiotoimittaja ja -juontaja
15. heinäkuuta – Sepi Kumpulainen, suomalainen trubaduuri
6. elokuuta – M. Night Shyamalan, intialainen käsikirjoittaja ja ohjaaja
13. elokuuta – Alan Shearer, englantilainen jalkapalloilija
15. elokuuta – Chris Byrd, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (maailmanmestari)
21. elokuuta – Samuli Putro, suomalainen muusikko ("Zen Café")
22. elokuuta – Ricco Groß, saksalainen ampumahiihtäjä (moninkertainen olympiavoittaja)
22. elokuuta – Tanja Karpela (o.s. Vienonen, ent. Karpela, ent. Saarela), suomalainen malli, poliitikko ja ministeri (Miss Suomi 1991)
23. elokuuta – River Jude Bottom (”River Phoenix”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Stand by Me – viimeinen kesä) (k. 1993)
25. elokuuta – Claudia Schiffer, saksalainen malli ja näyttelijä
1. syyskuuta – Hiroya Saitō, japanilainen mäkihyppääjä (olympiavoittaja)
15. syyskuuta – Jukka Jokikokko, suomalainen muusikko

loka–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

3. lokakuuta – Anne Kukkohovi, suomalainen malli ja juontaja
8. lokakuuta – Matt Damon, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä ja Oscar-palkittu käsikirjoittaja (Will Hunting)
9. lokakuuta – Annika Sörenstam, ruotsalainen golf-pelaaja
15. lokakuuta – Pernilla Wiberg, ruotsalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
19. lokakuuta – Pertti Salovaara, suomalainen toimittaja ja kansanedustaja
24. lokakuuta – Jarkko Martikainen, suomalainen muusikko ("YUP")
26. lokakuuta – Satu Mäkelä-Nummela, suomalainen trap-ampuja (olympiavoittaja)
5. marraskuuta – Mario Reiter, itävaltalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
12. marraskuuta – Tonya Harding, yhdysvaltalainen taitoluistelija
15. marraskuuta – Uschi Disl, saksalainen ampumahiihtäjä (olympiavoittaja)
29. marraskuuta – Ylenia Carrisi, italialainen televisiojuontaja
15. joulukuuta – Michael Shanks, kanadalainen näyttelijä
25. joulukuuta – Chioma Ajunwa, nigerialainen yleisurheilija (olympiavoittaja)