1918

Tapahtumia

Tammikuu – maaliskuu

• 4. tammikuuta – Ruotsi, Saksa, Ranska ja Venäjä tunnustivat Suomen itsenäisyyden.
• 5. tammikuuta – Kreikka tunnusti Suomen itsenäisyyden.
• 8. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson piti ”Neljäntoista kohdan puheensa”, missä hän luonnosteli ensimmäisen maailmansodan jälkeistä uutta Eurooppaa. Puheen katsotaan johtaneen Kansainliiton syntyyn.
• 10. tammikuuta – Norja ja Tanska tunnustivat Suomen.
• 11. tammikuuta – Sveitsi tunnusti Suomen.
• 13. tammikuuta – Itävalta-Unkari tunnusti Suomen.
• 18.–19. tammikuuta – Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous kokoontui ainoaan istuntoonsa
• 26. tammikuuta – Punainen lyhty nostettiin Helsingin työväentalon torniin vallankumouksen alkamisen merkiksi.
• 27. tammikuuta – Suomen sisällissota alkoi.
• 10. helmikuuta – Neuvosto-Venäjä lopetti rauhanneuvottelut Brest-Litovskissa.
• 14. helmikuuta – Neuvosto-Venäjä siirtyi gregoriaaniseen ajanlaskuun, edellinen päivä oli juliaanisen kalenterin mukaan 1. helmikuuta.
• 16. helmikuuta – Saksan miehittämä Liettua julistautui itsenäiseksi Venäjästä.
• 18. helmikuuta – Saksa aloitti uudelleen sotatoimet Venäjää vastaan.
• 22. helmikuuta – Ukraina julistautui itsenäiseksi.
• 24. helmikuuta – Viro julistautui itsenäiseksi.
• 25. helmikuuta – Saksa miehitti Tallinnan.
• 25. helmikuuta – Jääkäriliike: Jääkärien pääjoukko saapui jäänsärkijä Sammolla Vaasaan, Vaskiluodon satamaan.
• 28. helmikuuta – Alankomaat tunnusti Suomen.
• 2. maaliskuuta – Vatikaani tunnusti Suomen.
• 3. maaliskuuta – Ensimmäinen maailmansota: Saksan keisarikunta, Itävalta-Unkari ja Neuvosto-Venäjä solmivat Brest-Litovskin rauhan ja Venäjä vetäytyi sodasta ja ensimmäinen maailmansota itärintamalla päättyy.
• 5. maaliskuuta – Venäjän pääkaupunki siirrettiin Pietarista Moskovaan.
• 21. maaliskuuta – Toinen Sommen taistelu alkoi Länsirintamalla.
• 25. maaliskuuta – Valko-Venäjä julistautui itsenäiseksi.

Huhtikuu – kesäkuu

• 1. huhtikuuta – RAF perustettiin Britanniassa yhdistämällä Royal Flying Corps ja Royal Naval Air Service.
• 15. toukokuuta – Suomen sisällissota päättyi.
• 26. toukokuuta – Georgian demokraattinen tasavalta perustettiin menševikkien johdolla.
• 28. toukokuuta – Armenia sai itsenäisyytensä Osmanien valtakunnasta.
• 31. toukokuuta – Kenraali C. G. E. Mannerheim luopui sotaväen päällikön tehtävästä. Hänen tilalleen nimitettiin kenraali Karl Fredrik Wilkama.
• 1. kesäkuuta – Ensimmäinen maailmansota: Belleaun metsän taistelu alkoi.

Heinäkuu – syyskuu

• 6. heinäkuuta – vasemmistoeserrät nousivat aseelliseen kapinaan Moskovassa
• 11. heinäkuuta – Saksan miehittämässä Liettuassa valittiin kuninkaaksi Urachin herttua, Württembergin kreivi Wilhelm Karl nimellä Mindaugas II. Hän ei koskaan saapunut Liettuaan.
• 17. heinäkuuta – Venäjän keisari Nikolai II perheineen surmattiin Jekaterinburgissa.
• 1. elokuuta – Brittijoukot miehittivät Arkangelin. Komentajan käskettiin tukea valkoisia joukkoja.
• 8. elokuuta – Amiensin taistelu: kanadalais- ja australialaisjoukot aloittivat hyökkäyksen Saksan linjoja vastaan. Kenraali Erich Ludendorff kutsui päivää myöhemmin ”Mustaksi päiväksi Saksan armeijalle”.
• 30. elokuuta – Sosiaalivallankumouksellinen Fania Kaplan ampui Leniniä. Petrogradin Tšekan päällikkö murhattiin samana päivänä.

Lokakuu – joulukuu

• 3. lokakuuta – Keisari nimitti Max von Badenin Saksan kansleriksi.
• 9. lokakuuta – Saksan keisarin lanko Friedrich Karl Ludwig Konstantin von Hessen-Kassel valittiin Suomen kuninkaaksi.
• 28. lokakuuta – Tšekkoslovakia sai itsenäisyyden Itävalta-Unkarista.
• 3. marraskuuta – Itävalta-Unkari solmi aselevon ympärysvaltojen kanssa.
• 6. marraskuuta – Uusi Puolan hallitus perustettiin Lublinissa.
• 8. marraskuuta – Saksan armeija poisti uskollisuutensa keisarilta.
• 9. marraskuuta – Saksan keisari Vilhelm II luopui kruunusta.
• 11. marraskuuta – Saksa solmi aselevon ympärysvaltojen kanssa.
• 11. marraskuuta – Itävallan keisari Kaarle I luopui kruunusta.
• 14. marraskuuta – Marsalkka Józef Piłsudskista tuli Puolan uusi valtionpäämies.
• 14. marraskuuta – Tomáš Masaryk valittiin Tšekkoslovakian ensimmäiseksi presidentiksi.
• 16. marraskuuta – Unkari julistautui itsenäiseksi Itävallasta.
• 18. marraskuuta – Latvia julistautui itsenäiseksi Venäjästä.
• 1. joulukuuta – Islannista tuli Tanskan alainen autonominen kuningaskunta.
• 1. joulukuuta – Transilvania liittyi Romaniaan liitettyään itseensä maaliskuussa Bessarabian ja Bukovinan.
• 1. joulukuuta – Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta julistettiin perustetuksi (myöhemmin Jugoslavian kuningaskunta).
• 1. joulukuuta – Ruotsissa siirryttiin mies ja ääni -periaatteeseen.
• 27. joulukuuta – Poznańin suurherttuakunnan puolalaiset nousivat saksalaisia vastaan liittyäkseen Puolaan.

Tammikuu – maaliskuu

• 25. tammikuuta – Suojeluskuntien johtoon kutsuttiin Carl Gustaf Emil Mannerheim, ja Suomen senaatti julisti ne maan armeijaksi.
• 27. tammikuuta – Suomen sisällissota alkoi. Punakaarti aloitti vallankumouksen ja kansanvaltuuskunta kaappasi hallitusvallan Helsingissä.
• 28. tammikuuta – Mannerheimin johtamat suojeluskunnat aloittivat venäläisten varuskuntien riisumisen aseista aamuyöllä.
• 29. tammikuuta – Tampere otettiin punaisten hallintaan.
• 29. tammikuuta – Vaasan senaatti aloitti toimintansa.
• 31. tammikuuta – Suinulan verilöyly Kangasalla.

• 1. helmikuuta – Kansanvaltuuskunta hyväksyi lain vallankumoustuomioistuimien perustamisesta.
• 2. helmikuuta – Kansanvaltuuskunta määräsi porvarilliset sanomalehdet lakkautettaviksi.
• 2. helmikuuta − Joukko punakaartilaisia ja venäläisiä sotilaita pani toimeen ns. Suinulan verilöylyn Kangasalla.
• 7. helmikuuta – Uudenkaupungin suojeluskuntalaiset lähtivät marssimaan kohti Ahvenanmaata. He saapuivat Kumlingeen 10. helmikuuta.
• 9. helmikuuta – Kansanvaltuuskunta nimitti tohtori Edvard Gyllingin Suomen Pankin esimieheksi.
• 12. helmikuuta – Kansanvaltuuskunta lakkautti kirkolliset verot ja maksut.
• 13. helmikuuta – Ruotsi miehitti Ahvenanmaan.
• 14. helmikuuta – Uudenkaupungin suojeluskuntalaiset saivat haltuunsa Sottungan ja Prästön.
• 17. helmikuuta – Uudenkaupungin suojeluskuntalaiset miehittivät Godbyn kylän Finströmissä.
• 23. helmikuuta – Mannerheim piti kuuluisan Miekkavala-puheensa.

• 1. maaliskuuta – Punainen Suomi solmi avunantosopimuksen Venäjän kanssa.
• 5. maaliskuuta – Saksalainen laivasto-osasto saapui Ahvenanmaan Eckeröhön.
• 6. maaliskuuta – Valkoisen Suomen ilmavoimat perustettiin. Se sai ensimmäisen koneensa ruotsalaiselta Eric von Rosenilta.
• 7. maaliskuuta – Valkoinen Suomi liittoutui Saksan kanssa.
• 7. maaliskuuta – Saksalaiset miehittivät Ahvenanmaan.
• 16. maaliskuuta – Valkoisten hyökkäys kohti Tamperetta alkoi Länkipohjan taistelulla.
• 23. maaliskuuta – Valkoiset etenivät Tampereen tuntumaan.
• 26. maaliskuuta – Antautumistarjous punaisille ennen Tampereen valtausta.
• 28. maaliskuuta – Tampereen punaisten päällikkö Hugo Salmela sai surmansa punakaartin esikunnassa sattuneessa räjähdyksessä.

Huhtikuu – kesäkuu

• 3. huhtikuuta – Saksan Itämeren-divisioona nousi maihin Hangossa.
• 6. huhtikuuta – Punainen Tampere kukistettiin ja 11 000 punakaartilaista kerättiin keskustorille.
• 8. huhtikuuta – Kansanvaltuuskunta siirtyi Helsingistä Viipuriin.
• 13. huhtikuuta – Saksan Itämeren-divisioona valtasi punaisten hallussa olleen Helsingin.
• 13. huhtikuuta – Valkoiset saivat haltuunsa Porin.
• 15. huhtikuuta – Helsingin NMKY avasi Suomen ensimmäisen sotilaskodin Vuorikadulla.
• 18. huhtikuuta – Vammalan kauppala tuhoutui miltei kokonaan paenneiden punaisten sytytettyä rakennukset palamaan.
• 26. huhtikuuta – Kansanvaltuuskunta siirtyi Pietariin.
• 29. huhtikuuta – Viipuri otettiin valkoisten hallintaan.

• 12. toukokuuta – Viaporissa nostettiin ensimmäisen kerran Suomen lippu (silloin vielä leijonalippu) salkoon, ja linnoituksen nimi muutettiin Suomenlinnaksi.
• 14. toukokuuta – Suomen sisällissota päättyi, kun venäläiset sotilaat luopuivat Inon linnoituksesta Karjalankannaksella.
• 15. toukokuuta – Eduskunta kokoontui ensimmäisen kerran sisällissodan päätyttyä. Sosialidemokraattisista kansanedustajista oli paikalla ainoastaan Matti Paasivuori.
• 16. toukokuuta – Valkoiset järjestivät Helsingissä voitonparaatin.
• 27. toukokuuta – P. E. Svinhufvud valittiin Suomen valtionhoitajaksi ja Paasikiven senaatti aloitti.
• 29. toukokuuta – Vahvistettiin laki, jolla nykyinen Suomen lippu otettiin käyttöön.
• 31. toukokuuta – Kenraali Mannerheim luopui sotaväen päällikön tehtävästä ja hänen tilalleen nimitettiin kenraali Karl Fredrik Wilkama.

• 10. kesäkuuta – Ahvenanmaasta muodostettiin oma lääni. Tähän saakka maakunta oli kuulunut Turun ja Porin lääniin.

Heinäkuu – syyskuu

• 22. heinäkuuta – Eduskunta antoi lain korkeimmasta oikeudesta ja korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

• 2. elokuuta – Eduskunta antoi lain suojeluskunnista.
• 28. elokuuta – Suomen Kommunistinen Puolue perustettiin Moskovassa.

• 1. syyskuuta – Repolan kunta ilmoitti irtautuvansa Venäjästä ja liittyvänsä Suomeen.
• 24. syyskuuta – Suomen kommunistinen puolue tuomitsi Muurmannin legioonan johdon, muun muassa Oskari Tokoin, pettureina kuolemaan.

Lokakuu – joulukuu

• 1. lokakuuta – Oikeusministeriöön perustettiin rikosrekisteri.
• 1. lokakuuta – Hyvinkään yhteiskoulu aloitti toimintansa.
• 9. lokakuuta – Saksan keisarin lanko Friedrich Karl valittiin Suomen kuninkaaksi.
• 15. lokakuuta – Vuokra-alueiden lunastuslaki eli ”torpparivapautus”.
• 30. lokakuuta – Kaikki alle neljän vuoden vapausrangaistukseen tuomitut punakaartilaiset pääsivät ehdonalaiseen vapauteen.

• 27. marraskuuta – Lauri Ingmanin senaatti aloitti.
• 27. marraskuuta – Suomen senaatin nimi muutettiin valtioneuvostoksi, ja sen jäsenten virkanimike senaattori vaihdettiin ministeriksi. Lisäksi senaatin toimituskunnat muuttuivat ministeriöiksi ja senaatin prokuraattori valtioneuvoston oikeuskansleriksi.
• 8. joulukuuta – Nuorsuomalaisen Puolueen ja Suomen Kansanpuolueen enemmistöt perustivat Kansallisen Edistyspuolueen.
• 9. joulukuuta – Suomalaisen puolueen enemmistö ja Nuorsuomalaisen puolueen vähemmistö perustivat Kansallisen Kokoomuksen.
• 12. joulukuuta – Ratsuväenkenraali C. G. E. Mannerheim valittiin Suomen valtionhoitajaksi.
• 14. joulukuuta – Friedrich Karl luopui Suomen kruunusta.
• 16. joulukuuta – Saksan Itämeren divisioona piti lähtöparaatin Helsingissä ja poistui Suomesta.

Tuntematon päivämäärä

• heinäkuu – Venäjän sisällissota: bolševikit pyrkivät riisumaan tšekki-slovakki-legioonan aseista.

Syntyneitä

Tammikuu – maaliskuu

• 15. tammikuuta – Gamal Abdel Nasser, Egyptin presidentti (k. 1970)
• 26. tammikuuta – Nicolae Ceaușescu, Romanian kommunistidiktaattori (k. 1989)
• 22. helmikuuta – Robert Wadlow, yhdysvaltalainen jättiläinen (maailman pisin ihminen: 272 cm) (k. 1940)
• 23. helmikuuta – Maja Ekelöf, ruotsalainen kirjailija ja siivoustyöntekijä (k. 1989)
• 26. helmikuuta – Theodore Sturgeon, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija (Enemmän kuin ihminen) (k. 1985)
• 5. maaliskuuta – James Tobin, vuoden 1981 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä (”Tobinin veron” kehittäjä) (k. 2002)
• 18. maaliskuuta – Göran von Bonsdorff, suomalainen politiikan tutkija ja professori (k. 2009)
• 23. maaliskuuta – Tauno Pylkkänen, suomalainen säveltäjä (k. 1980)

Huhtikuu – kesäkuu

• 6. huhtikuuta – Jussi Himanka, suomalainen toimittaja (k. 1987)
• 16. huhtikuuta – Spike Milligan, irlantilainen koomikko (k. 2002)
• 4. toukokuuta – Kakuei Tanaka, Japanin pääministeri (k. 1993)
• 7. toukokuuta – Marjatta Kurenniemi, suomalainen kirjailija (Pukke Punamuurahaisen seikkailut) (k. 2004)
• 11. toukokuuta – Richard Feynman, vuoden 1965 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (Feynmanin graafit) (k. 1988)
• 12. toukokuuta – Julius Rosenberg, yhdysvaltalainen kommunisti (k. 1953)
• 17. toukokuuta – Birgit Nilsson, ruotsalainen oopperalaulaja (k. 2005)
• 27. toukokuuta – Yasuhiro Nakasone, Japanin pääministeri
• 31. toukokuuta – Vilho Ylönen, suomalainen ampuja (k. 2000)
• 3. kesäkuuta – Armas Puolimatka, suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos (k. 1989)

Heinäkuu – syyskuu

• 4. heinäkuuta – Taufa’ahau Tupou IV, Tongan kuningas (k. 2006)
• 14. heinäkuuta – Ingmar Bergman, ruotsalainen Oscar-palkittu elokuva- ja teatteriohjaaja (Fanny ja Alexander) (k. 2007)
• 18. heinäkuuta – Nelson Mandela (”Madiba”), vuoden 1993 Nobelin rauhanpalkinnon saanut eteläafrikkalainen vapaustaistelija ja Etelä-Afrikan presidentti (k. 2013)
• 25. elokuuta – Louis Bernstein (”Leonard Bernstein”), yhdysvaltalainen kapellimestari ja säveltäjä (West Side Story) (k. 1990)
• 28. elokuuta – Ole Wasz-Höckert, suomalainen lääkäri, kansanedustaja ja professori (k. 2015)
• 9. syyskuuta – Oscar Luigi Scalfaro, italialainen poliitikko (k. 2012)

Lokakuu – joulukuu

• 5. lokakuuta – Heikki Siren, suomalainen arkkitehti (k. 2013)
• 8. lokakuuta – Curt Lincoln, suomalainen liikemies ja kilpa-autoilija (k. 2005)
• 11. lokakuuta – Lauri Sutela, suomalainen kenraali (k. 2011)
• 17. lokakuuta – Margarita Carmen Cansino (”Rita Hayworth”), yhdysvaltalainen näyttelijätär (Gilda) (k. 1987)
• 24. lokakuuta – Olavi J. Mattila, suomalainen teollisuusjohtaja ja ministeri (k. 2013)
• 30. lokakuuta – Tuire Orri, suomalainen laulaja ja näyttelijä (k. 2007)
• 7. marraskuuta – Billy Graham, yhdysvaltalainen pappi ja evankelista
• 9. marraskuuta – Spiro Agnew, yhdysvaltalainen poliitikko (Yhdysvaltain varapresidentti) (k. 1996)
• 22. marraskuuta – Mikko Juva, suomalainen professori ja Suomen arkkipiispa (k. 2004)
• 24. marraskuuta – Pekka Oivio, suomalainen ammattiyhdistysjohtaja (k. 2000)
• 11. joulukuuta – Aleksandr Solženitsyn, vuoden 1970 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut venäläinen kirjailija ja historioitsija (Vankileirien saaristo) (k. 2008)
• 21. joulukuuta – Kurt Waldheim, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri ja Itävallan presidentti (k. 2007)
• 23. joulukuuta – Helmut Schmidt, Saksan liittokansleri (1974–1982) (k. 2015)
• 25. joulukuuta – Anwar Sadat, vuoden 1978 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Egyptin presidentti (k. 1981)

Kuolleita

Tammikuu – kesäkuu

• 4. helmikuuta – Reino Vuolle, suomalainen jääkäri
• 8. helmikuuta – Louis Renault, vuoden 1907 Nobelin rauhanpalkinnon saanut ranskalainen lakimies (s. 1843)
• 13. maaliskuuta – César Cui, venäläinen säveltäjä ja musiikkikriitikko (s. 1835)
• 25. maaliskuuta – Claude Debussy, ranskalainen säveltäjä (Pelléas ja Mélisande) (s. 1862)
• 28. huhtikuuta – Gavrilo Princip, bosnianserbialainen anarkisti (Sarajevon laukausten ampuja) (s. 1894) (tuberkuloosi)
• 6. toukokuuta – Juhani Siljo, suomalainen kirjailija ja runoilija (Runoja) (s. 1888)
• 18. toukokuuta – Toivo Kuula, suomalainen säveltäjä (Häämarssi) (s. 1883)
• 20. toukokuuta – Albin Krabbe, suomalainen näyttelijä (s. 1879)
• 21. toukokuuta – Algot Untola (”Algoth Tietäväinen”, ”Maiju Lassila”, ”Irmari Rantamala”), suomalainen lehtimies ja kirjailija (Harhama) (s. 1868)
• 30. toukokuuta – Georgi Plehanov, venäläinen sosialistipoliitikko (s. 1856)
• 1. kesäkuuta – Richard Faltin, suomalainen säveltäjä, urkuri ja musiikkipedagogi (s. 1835)
• 10. kesäkuuta – Arrigo Boito, italialainen säveltäjä, kirjailija ja oopperalibretisti (s. 1842)

Heinäkuu – joulukuu

• 3. heinäkuuta – Mehmet V, Osmanien valtakunnan sulttaani (s. 1844)
• 17. heinäkuuta – Nikolai II, Venäjän keisari (s. 1868) (teloitettiin)
• 31. lokakuuta – István Tisza, unkarilainen poliitikko (s. 1861), murhattiin
• 28. joulukuuta – Adolf Aarno, suomalainen kuvanveistäjä (Suomen ensimmäisen moottorilentoyrityksen tekijä 1911) (s. 1879)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Max Planck
• Nobelin kemianpalkinto: Fritz Haber

Kirjoja

• Ilkan ja Putun pojat – Artturi Leinonen
• Uusi pirtti – Arvi Järventaus
• Kuolleet omenapuut – Joel Lehtonen
• Kultainen vasikka – Maria Jotuni
• Ahven ja kultakalat. Tarina syvyyksistä – Eino Leino
• Helsingin valloitus. Muistelmia ja vaikutelmia – Eino Leino
• Vapauden kirja – Eino Leino
• Vöyrin sotakoulu. Haastatteluja ja historiikkia – Eino Leino
• Hakkaa päälle! Sotarunoja valkoiselle armeijalle – Ilmari Kianto
• Suomi suureksi, Viena vapaaksi: sotakesän näkemyksiä – Ilmari Kianto
• Vielä niitä honkia humisee – Ilmari Kianto