1908
Kohteesta Wikipedia
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta – New Yorkin Times Squarella pudotettiin ensimmäisen kerran pallo uuden vuoden merkiksi.
- 22. tammikuuta – Kirjailija August Strindbergin näytelmä Aavesonaatti sai ensiesityksensä Tukholmassa.
- 24. tammikuuta – Robert Baden-Powell perusti partioliikkeen.
- 1. helmikuuta – Portugalin kuningas Kaarle I surmattiin attentaatissa Lissabonissa.
- 5. helmikuuta – Rääkkylän Kivisalmessa ruoppaajan kauha iski viiden kuutiometrin siirtolohkareeseen, jonka kuparipitoisuus oli suuri. Löytö johti Outokummun kaivoksen avaamiseen.
- 12. helmikuuta – Ensimmäinen autokisa maailmanympäri alkoi New Yorkista ja päättyi Pariisiin.[1]
- 21. maaliskuuta – Ranskalaislentäjä Léon Delagrange lensi maailman ensimmäisen matkustajalennon, kyydissä oli englantilais-ranskalainen lentäjä, Henri Farman.
- 2. huhtikuuta – Helsingin Polyteknillinen opisto muuttui Teknilliseksi korkeakouluksi.
- 4. huhtikuuta – Keisari Nikolai II hajotti Suomen eduskunnan, joka oli 27. maaliskuuta antanut senaatille epäluottamuslauseen.[2][3][4]
- 14. huhtikuuta – Tanskan kansankäräjät hyväksyi 25 vuotta täyttäneiden, veroa maksavien naisten ja miesten yleisen äänioikeuden.
- 25. toukokuuta – Ranskan ja Britannian välinen ”Entente cordiale” -sopimus julistettiin.
- 26. toukokuuta – Lähi-idän alueen ensimmäinen kaupallisesti merkittävä öljyesiintymä löydettiin Masjid-al-Salamanista Khūzestānin maakunnasta Lounais-Persiasta.
- 31. toukokuuta - Palomäen uimalaitos avattiin Tampereella.[5][6][7][8]
- 2. kesäkuuta – Keisari Nikolai II määräsi, että keisarikuntaa ja sen etuja koskeva lainsäädäntö ja yleiset hallitusasiat oli ennen hallitsijalle esittelyä alistettava Venäjän ministerineuvoston käsiteltäviksi. Toinen sortokausi alkoi.
- 18. kesäkuuta – Ensimmäinen suomenkielinen ooppera, Oskar Merikannon Pohjan neiti, sai ensiesityksensä Viipurissa.
- 30. kesäkuuta – Tunguskan räjähdys Siperiassa.
- 1. heinäkuuta – SOS-merkki hyväksyttiin kansainväliseksi hätäsignaaliksi.
- 1. heinäkuuta – Suomessa järjestettiin kaksipäiväiset eduskuntavaalit. Eduskunnan voimasuhteet säilyivät miltei ennallaan.
- 11. – 12. heinäkuuta – Militantti sosialisti Anton Nilson räjäytti pommin höyrylaiva Amaltheassa, Malmön satamassa. Yksi brittiläinen lakonrikkoja sai surmansa ja 20 ihmistä loukkaantui.
- 13. heinäkuuta – Lontoossa alkoivat kesäolympialaiset, ne päättyivät 25. heinäkuuta.
- 22. heinäkuuta – Verner Weckman voitti Suomen historian ensimmäisen virallisen olympiakullan keskiraskaan sarjan painikilpailussa.
- 24. heinäkuuta – Osmanien valtakunnan sulttaani Abd-ul-Hamid II antautui nuorturkkilaisten vallankumouksen edessä.
- 1. elokuuta – Keisari Nikolai II nimitti yliopiston kanslerin nuorsuomalaisen Edvard Hjeltin Suomen suuriruhtinaskunnan senaatin talousosaston varapuheenjohtajaksi (vastaa nykyistä pääministeriä).
- 17. elokuuta – Šakin maailmanmestaruusottelut alkoivat Düsseldorfissa Emanuel Laskerin ja Siegbert Tarraschin välillä.
- 20. syyskuuta – Ville Vallgrenin veistämä Havis Amanda -patsas (Pieni merenneito) paljastettiin Helsingin Kauppatorilla. Patsas herätti laajalti pahennusta ja sitä vaadittiin jopa poistettavaksi.
- 27. syyskuuta – Ensimmäinen T-mallin Ford valmistettiin Henry Fordin tehtaassa.
- 27. syyskuuta – Urheiluseura Kiffen perustettiin Helsingin Kruununhaassa.
- 5. lokakuuta – Bulgaria julistautui itsenäiseksi Osmanien valtakunnasta, Ferdinand kruunattiin tsaariksi.
- 5. lokakuuta – Itävalta-Unkari julisti liittävänsä valloittamansa Bosnia-Hertsegovinan itseensä. Tästä seurasi Bosnian kriisi.
- 2. joulukuuta – Lapsikeisari Pu Yi nousi Kiinan valtaistuimelle kahden vuoden ikäisenä.
- 28. joulukuuta – Messinan kaupunki Sisiliassa tuhoutui lähes täysin maanjäristyksessä joka vaati noin 75 000 kuolonuhria.
- 31. joulukuuta – Suomen väkiluku ylitti kolmen miljoonan rajan.
tuntematon päivämäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Belgian parlamentti pakotti kuningas Leopold II:n luovuttamaan Kongon vapaavaltion Belgialle.
- James Madisonin yliopisto perustettiin.
- Otto Hauser löysi noin 40 000 vuoden ikäisen neanderthalinihmisen luurangon Le Moustierista, Lounais-Ranskasta.
Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 9. tammikuuta – Simone de Beauvoir, ranskalainen kirjailija, filosofi ja feministi (Toinen sukupuoli) (k. 1986)
- 15. tammikuuta – Ede Teller (”Edward Teller”), unkarilaissyntyinen fyysikko (vetypommin ”isä”) (k. 2003)
- 17. tammikuuta – Yrjö Mikluha, suomalainen kirjailija
- 12. helmikuuta – Julian Skrjabin, venäläinen säveltäjä (k. 1919)
- 26. helmikuuta – Frederick Bean Avery (”Tex Avery”), yhdysvaltalainen animaattori, sarjakuvapiirtäjä ja ohjaaja (Repe Sorsa) (k. 1980)
- 22. maaliskuuta – Louis Dearborn LaMoore (”Louis L'Amour”), yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1988)
- 5. huhtikuuta – Herbert von Karajan, itävaltalainen kapellimestari (k. 1989)
- 5. huhtikuuta – Ruth Elizabeth Davis (”Bette Davis”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Erotetut sydämet) (k. 1989)
- 24. huhtikuuta – Józef Gosławski, puolalainen kuvanveistäjä ja mitalitaiteilija (k. 1963)
- 28. huhtikuuta – Oskar Schindler, saksalainen liike- ja teollisuusmies (k. 1974)
- 20. toukokuuta – James Stewart, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Skandaalihäät) (k. 1997)
- 23. toukokuuta – John Bardeen, vuosien 1956 ja 1972 Nobelin fysiikanpalkinnot saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1991)
- 26. toukokuuta – Arie Maasland (”Malando”), alankomaalainen säveltäjä ja kapellimestari (k. 1980)
- 28. toukokuuta – Ian Fleming, brittiläinen kirjailija (James Bond) (k. 1964)
- 31. toukokuuta – Nils Poppe, ruotsalainen näyttelijä (k. 2000)
- 25. kesäkuuta – Willard Van Orman Quine, yhdysvaltalainen filosofi ja loogikko (Empirismin kaksi dogmia) (k. 2000)
- 26. kesäkuuta – Salvador Allende, Chilen presidentti (k. 1973)
- 26. kesäkuuta – Jussi Blomstedt (”Jussi Jalas”), suomalainen kapellimestari (k. 1985)
- 6. heinäkuuta – Samuel Besprosvanni (”Sam Vanni”), suomalainen taidemaalari ja akateemikko (k. 1992)
- 28. heinäkuuta – Matti Virkkunen, suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja (k. 1980)
- 27. elokuuta – Lyndon B. Johnson, Yhdysvaltain presidentti (1963–1969) (k. 1973)
- 31. elokuuta – William Saroyan, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1981)
- 4. syyskuuta – Richard Wright, yhdysvaltalainen kirjailija (Amerikan poika) (k. 1960)
- 10. syyskuuta – Lauri Lehtinen, suomalainen kestävyysjuoksija (olympiavoittaja) (k. 1973)
- 17. syyskuuta – Martti Simojoki, Turun arkkipiispa (k. 1999)
- 19. syyskuuta – Mika Waltari, suomalainen kirjailija (Sinuhe egyptiläinen) (k. 1979)
- 30. syyskuuta – David Oistrah, ukrainalainen viulisti (k. 1974)
- 12. lokakuuta – Gösta Knutsson, ruotsalainen kirjailija ja radiotoimittaja (Pekka Töpöhäntä -kirjat) (k. 1973)
- 16. lokakuuta – Enver Hoxha, Albanian kommunistinen diktaattori (k. 1985)
- 25. lokakuuta – Tauno Brännäs (Tauno Palo), suomalainen näyttelijä (Kulkurin valssi) (k. 1982)
- 14. marraskuuta – Joseph McCarthy, yhdysvaltalainen senaattori (kommunismin vastustaja) (k. 1957)
- 21. marraskuuta – Franz Pfnür, saksalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja) (k. 1996)
- 22. marraskuuta – Veikko Porkkala, suomalainen kommunisti ja ammattiyhdistysmies (k. 2009)
- 4. joulukuuta – Alfred Hershey, vuoden 1969 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (k. 1997)
- 10. joulukuuta – Olivier Messiaen, ranskalainen säveltäjä ja urkuri (k. 1992)
- 11. joulukuuta – Elliott Carter, yhdysvaltalainen säveltäjä (k. 2012)
- 31. joulukuuta – Simon Wiesenthal, keskitysleiriltä selvinnyt itävaltalainen arkkitehti (natsisotarikollisten ”metsästäjä”) (k. 2005)
Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. helmikuuta – Kaarle I, Portugalin kuningas (s. 1863) (salamurha)
- 1. helmikuuta – Luís Filipe, Portugalin kruununprinssi (s. 1887) (salamurha)
- 21. kesäkuuta – Nikolai Rimski-Korsakov, venäläinen säveltäjä (Šeherazade)
- 25. elokuuta – Henri Becquerel, vuoden 1903 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko
Nobelin palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nobelin fysiikanpalkinto: Gabriel Lippmann
- Nobelin kemianpalkinto: Ernest Rutherford
- Nobelin lääketieteen palkinto: Ilja Metšnikov ja Paul Ehrlich
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Rudolf Christoph Eucken
- Nobelin rauhanpalkinto: Klas Arnoldson ja Fredrik Bajer
Kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Halla – Eino Leino
- Naamioita, kolmas sarja – Eino Leino
- Olli Suurpää – Eino Leino
- Rautakorko – Jack London
- Pyhä viha – Ilmari Kianto
- Vapaauskoisen psalttari – Ilmari Kianto
- Kärsimys: sukupuolinen kuvaus nuorten elämästä – Ilmari Kianto
- Annan nuoruusvuodet – L. M. Montgomery
- Anna ystävämme – L. M. Montgomery
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Maailman ympäri automobiililla. Kaleva, 17.02.1908, nro 39, s. 3. Kansalliskirjasto Viitattu 26.06.2014.
- ↑ Hänen Majesteettinsa Keisarin ja Suurruhtinaan Armollinen Avoin Kirja ja Käsky uusien edustajavaalien toimittamisesta.... Suomalainen Wirallinen Lehti, 06.04.1908, nro 80, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 26.06.2014.
- ↑ Armollinen asetus uusien edustajavaalien toimittamisesta. Suomalainen Wirallinen Lehti, 06.04.1908, nro 80, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 26.06.2014.
- ↑ Ministerineuwosto Eduskunnan toiminnasta. Helsingin Sanomat, 07.04.1908, nro 81A, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 26.06.2014.
- ↑ Tampereen uusi uimalaitos Palomäen rannassa alkaa nyt olla walmis. Kansan Lehti, 09.05.1908, nro 106, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 26.06.2014.
- ↑ Tampereen Uusi Uimalatos avataan 31.5.1908 (ilmoitus). Aamulehti, 28.05.1908, nro 122, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 26.06.2014.
- ↑ Tampereen uusi uimalaitos awataan. Kansan Lehti, 30.05.1908, nro 123, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 26.06.2014.
- ↑ Tampereen uusi uimalaitos awattiin yleisön käytettäwäksi. Tampereen Sanomat, 02.06.1908, nro 125, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 26.06.2014.