Juutalaiset

Juutalaiset יהודים (Yehudim)
Maimonides Baruch Spinoza Sholem Aleichem Albert Einstein Emmy Noether David Ben-Gurion Marc Chagall George Gershwin Natalie Portman
Kokonaismäärä	13,4 milj.
Asuinalue	Yhdysvallat 6 800 700 Israel 6 275 000 Ranska 483 500 Kanada 375 000 Britannia 292 000 Venäjä 205 000 Argentiina 182 300 Saksa 119 000 Australia 107 500 Brasilia 95 600 Ukraina 71 500 Etelä-Afrikka 70 800 Unkari 48 600 Meksiko 39 400 Belgia 30 300 Alankomaat 30 000 Italia 28 400 Chile 20 500
Kielet	heprea, jiddiš, ladino, muut juutalaiskielet, englanti, venäjä, ranska ym.
Uskonnot	juutalaisuus

Osa uskontojen artikkelisarjaa Juutalaisuus ja juutalaiset           Juutalaisuus Jumala (Jahve) Tanak (Toora, Nevi'im, Ketuvim) Talmud  · Halakha · Košer Filosofia · Kabbala Daavidintähti · Menora Synagoga · Rabbi Juutalaisuuden suuntaukset Ortodoksisuus · Konservatismi Karaiitit · Hasidismi Reformismi · Rekonstruktionismi Humanismi Juhlapäivät Sapatti · Hanukka · Jom kippur Juutalaiset kansana Aškenasit · Sefardit · Mizrahit Juutalaiset maittain Israel · Yhdysvallat · Venäjä Ruotsi · Ranska Suomen juutalaiset Tunnettuja suomenjuutalaisia Juutalaiskielet Heprea · Aramea · Jiddiš · Ladino Juutalaisten historia Israelin kuningaskunta · Juuda Babylonin vankeus 1. juutalaissota · 2. juutalaissota Haskala · Alija Nyky-Israel · Arabikonfliktit Antisemitismi Pogromit Holokausti Poliittiset liikkeet Sionismi

Juutalaiset rukoilevat synagogassa Jom kippurina. Maurycy Gottliebin maalaus (1878).

Juutalaiset ovat ympäri maapalloa levittäytynyt alun perin seemiläinen kansa. Yleisimmin juutalaiseksi mielletään ihminen, joka tunnustaa juutalaista uskoa, mutta moni mieltää itsensä juutalaiseksi myös kulttuurisista syistä. Nykyajan juutalaiset katsovat polveutuvansa Palestiinassa ensimmäisellä vuosituhannella eaa. asuneista israeliiteista, jotka levittäytyivät etenkin Babylonin pakkosiirtolaisuuden ja juutalaissotia seuranneiden karkotusten myötä koko Lähi-itään ja muualle maailmaan. Suurin osa maailman juutalaisista asuu nykyisin Israelissa ja Yhdysvalloissa, mutta ennen toista maailmansotaa ja Israelin itsenäistymistä myös Itä-Euroopassa ja islamilaisessa maailmassa oli suuria juutalaisyhteisöjä.

Etymologia

Sana juutalainen juontuu kreikan kielestä, jossa Ioudaios tarkoittaa Juudan heimon jäsentä. Suomeen sana on lainattu uskonnollisen kirjallisuuden välityksellä ehkä ruotsista, saksasta tai latinasta.

Juutalaisten diaspora

Pääartikkeli: Luettelo maailman juutalaisyhteisöistä

Nykyään juutalaisia elää eri puolilla maapalloa hieman laskutavasta riippuen noin 13,8–14,5 miljoonaa. Suurimmat yhteisöt vuonna 2010 asuvat Israelissa (n. 5,7 miljoonaa) ja Yhdysvalloissa (n. 5,3 miljoonaa). Suomessa asuu noin 1 100 juutalaista.

Ennen toista maailmansotaa juutalaisten määrä oli noin 18 miljoonaa, mutta natsi-Saksan juutalaisvainojen ja juutalaisten kansanmurhan seurauksena määrä väheni noin kuudella miljoonalla.

Juutalaisten alaryhmät

Juutalaisiin kuuluu useita asuinalueen, alkuperän ja kulttuurin mukaan jaoteltuja alaryhmiä.

• Aškenasijuutalaiset ovat Saksasta ja itäisestä Euroopasta peräisin olevia juutalaisia. He ovat juutalaisten suurin alaryhmä noin 80 % osuudellaan. Äidinkielenään he ovat perinteisesti puhuneet jiddišiä eli juutalaissaksaa.
• Sefardijuutalaiset ovat alkujaan Espanjasta peräisin olevaa juutalaisväestöä, jotka levisivät 1492 alkaneen Espanjasta karkotuksen seurauksena mm. Pohjois-Afrikkaan, Turkkiin ja Kreikkaan. Heidän perinteisesti puhumiaan kieliä ovat ladino eli juutalaisespanja, juutalaisportugali, juutalaiskatalaani sekä juutalaisarabia.

Muita pienempiä ryhmiä ovat muun muassa mizrahijuutalaiset eli Lähi-idän juutalaiset, jemeniitit, georgianjuutalaiset, Beta Israel eli Etiopian juutalaiset, Keski-Aasian buharanjuutalaiset, Persian juutalaiset, sekä intialaiset ryhmät Bene Israel, Bene Ephraim, Kochin juutalaiset ja Bnei Menashe. Useimmat näistä pienemmistä ryhmistä luetaan uskonnollisen rituaalinsa puolesta sefardijuutalaisiin.

Juutalaisen määritelmä

Juutalaisen kansan ja kulttuurin määritteleminen uskonnosta erillään on vaikeaa, sillä juutalaisen uskonnon historia on ollut yhtä juutalaisen kansan historian kanssa ja määrittänyt juutalaista kulttuuria. Juutalaisen tarkalla määritelmällä on kuitenkin käytännön merkitystä etenkin Israelissa.

Juutalaisiin luetaan yleisen määritelmän mukaan ihmiset, jotka ovat joko kasvaneet juutalaisessa perheessä, joilla on juutalaisia esivanhempia, tai jotka ovat kääntyneet juutalaiseen uskoon.

Uskonnollinen määritelmä

Juutalainen uskonnollinen laki halakha määrittelee juutalaiseksi jokaisen, jolla on juutalainen äiti. Ortodoksijuutalaisen tulkinnan mukaan juutalaisen isän lapset joutuvat erikseen kääntymään juutalaisuuteen ortodoksirabbin kautta. Reformijuutalaisen määritelmän mukaan myös juutalaisen isän lapsi on juutalainen, mutta vain jos tämä sitä itse haluaa.

Sukutausta

Juutalaisena voi pitää itseään perhetaustan tai suvun historian perusteella. Juutalaisessa perheessä kasvanut voi kokea kuuluvansa juutalaiseen kulttuuripiiriin, vaikka hän ei olisikaan uskonnollinen.

Useimmilla juutalaisilla suvuilla on historiallinen ja geneettinen yhteys Lähi-idän muinaiseen juutalaisväestöön. Geenitutkimusten mukaan juutalaiset ovat läheisempää sukua nykyisen Lähi-idän väestölle kuin niiden maiden valtaväestölle, joissa he asuvat . Kohenien pappisuvun väitetään perimätiedon mukaan jopa polveutuvan suoraan Aaronista 3000 vuoden takaa, mutta tätä geenitutkimus ei ole pystynyt vahvistamaan.

Esimerkiksi Britannian pääministeri Benjamin Disraeli (1804–1881) kastettiin kristityksi lapsena, mutta hän piti itseään senkin jälkeen etnisesti juutalaisena.

Sortoon käytetyt määritelmät

Kansallissosialistisen Saksan Nürnbergin lait määrittelivät juutalaisen ihmiseksi, jonka isovanhemmista vähintään kolme oli juutalaisia. Tätä määritelmää sovellettiin juutalaisten sortotoimenpiteisiin.

Israelin laki ja paluumuutto-oikeus

Juutalaisen määritelmällä on käytännön merkitystä Israelissa. Israelin laki noudattaa juutalaisen lain määritelmää juutalaisuudesta esimerkiksi avioliitto- ja hautajaisasioissa. Israelin parlamentti knesset sääti 1948 ”Paluumuuton lain”, joka sallii kenen tahansa juutalaisen tulla Israeliin ja saada maan kansalaisuuden halutessaan välittömästi. Laki ei kuitenkaan määritellyt juutalaista. Vuoden 1970 lisäys lakiin katsoo juutalaisiksi myös juutalaisen lapset ja lastenlapset sekä näiden puolisot. Juutalaisesta uskosta toiseen uskoon kääntyneet eivät kuitenkaan ole oikeutettuja paluumuuttoon. 1960-luvulla esimerkiksi syntyperältään juutalainen katolinen munkki Daniel Rufeisen ei ollut käännynnäisenä Israelin korkeimman oikeuden mukaan juutalainen, joten hän joutui hakemaan maan kansalaisuutta normaalissa järjestyksessä muiden ei-juutalaisten tavoin. Israelin ortodoksirabbisto on pyrkinyt saamaan Israelin lakia muutettua määrittelemään juutalaisiksi vain juutalaisesta äidistä syntyneet tai ortodoksirabbin avulla kääntyneet, tässä toistaiseksi kuitenkaan onnistumatta.

Juutalainen kulttuuri

Juutalainen uskonto

Pääartikkeli: Juutalaisuus

Juutalaisuus on juutalaisten perinteinen uskonto. Se on yksi maailman ensimmäisistä monoteistisista uskonnoista, ja yksi vanhimmista vielä nykyaikana harjoitetuista uskonnoista. Kristinusko ja islam ovat syntyneet juutalaisuuden pohjalta. Rabbiinisen lain mukaan juutalaisuus on Israelin kansan uskonnollinen yhteisö. Perimätiedon mukaan ensimmäinen juutalainen oli Kaldean (nykyinen Irak) Ur’issa syntynyt Abraham, joka sai Jumalalta käskyn muuttaa kotimaastaan Kanaanin maahan (nykyisen Israelin alue). Juutalaisuuden alkuperäiset ja tähän päivään asti periytyvät erityispiirteet ovat usko yhteen Jumalaan sekä miespuolisten jäsenten ympärileikkaus kahdeksantena päivänä syntymästä. Talmudin mukaan juutalainen on jokainen juutalaisesta äidistä syntynyt tai juutalaisuuteen kääntynyt henkilö. Juutalaisuuden mukaisesti uskova ei siis ole automaattisesti juutalainen; seurakuntaan ja yhteisöön joko synnytään tai liitytään kääntymällä. Talmudin mukaan koko ihmiskuntaa sitoo Nooan Liitto ja se on Israelin liiton edelläkävijä.

Juutalaisten kielet

Pääartikkeli: Juutalaiskielet

Heprealaisten alkuperäinen kieli Palestiinassa oli muinaisheprea, jonka aramean kieli ja kreikka syrjäyttivät juutalaisten arkikielenä 2300–2500 vuotta sitten. Heprea säilyi senkin jälkeen juutalaisten kielenä uskonnollisissa yhteyksissä.

Nykyisen Israelin juutalaiset puhuvat uudelleen henkiin herätettyä hepreaa, ja muiden maiden juutalaiset puhuvat yleensä oman maansa kieltä, kuten englantia ja venäjää. Vielä 1900-luvun alussa Itä-Euroopan juutalaisten kielenä oli jiddiš, mutta holokaustin myötä sen käyttö väheni huomattavasti. Sefardijuutalaiset ovat puhuneet ladinoa, ja monilla pienemmillä juutalaisyhteisöillä on myös ollut omat kielensä. Juutalaiskielet ovat yleensä syntyneet asuinmaan kielen ja heprean sekoituksena.

Katso myös: Juutalainen nimi

Juutalainen keittiö

Pääartikkeli: Juutalainen keittiö

Juutalainen ruokakulttuuri perustuu uskonnollisesti puhtaaseen košer-ruokaan, mutta eri alueilla asuvat juutalaisryhmät ovat saaneet ruokakulttuureihinsa myös paljon paikallisia vaikutteita. Juutalainen keittiö voidaan jakaa aškenasien, sefardien, Italian juutalaisten, pohjoisafrikkalaisten juutalaisten, Intian juutalaisten, Jemenin juutalaisten sekä Lähi-Idän juutalaisten ruokakulttuureihin. Ruoalla on juutalaisille paljon vertauskuvallista merkitystä. Pääsiäisateria seder on juutalaisille erityisen tärkeä ateria.

Kuvataide

Juutalainen taide on perinteisesti ollut käyttötaidetta synagogiin ja uskonnollisten velvollisuuksien suorittamiseen. Hopeasta on valmistettu monenlaisia rituaaliesineitä. Yleisimpiä juutalaisia koristeaiheita ovat menora-kynttilänjalka, Salomon temppelin pylväät, laintaulut, kruunu ja rukoustekstit. Juutalaisuudessa kielletään kuvainpalvonta, ja ihmisten kuviin onkin juutalaisuudessa suhtauduttu ajoittain kielteisesti, etenkin islamilaisissa maissa. Eläinten kuvat ovat olleet yleensä ihmisenkuvia sallitumpia esimerkiksi synagogien koristeena. Taidetta taiteen vuoksi juutalaiset alkoivat tehdä vasta 1800-luvulta lähtien. Tunnetuimpia varhaisia juutalaistaiteilijoita olivat esimerkiksi Moritz Oppenheim, Camille Pissarro ja Marc Chagall; uudemmista voi mainita esimerkiksi Mark Rothkon. 1900-luvulla juutalaisten taiteilijoiden määrä lisääntyi huomattavasti niin Länsi-Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Heitä kuului kaikkiin taidesuuntauksiin, mutta heidän töistään ei ole löydettävissä yhteistä juutalaista linjaa. Suomen tunnetuimpia juutalaisia taiteilijoita ovat Sam Vanni ja Rafael Wardi.

Kirjallisuus

Juutalaisen nykykirjallisuuden keskus oli 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa Itä-Euroopassa, missä jiddišinkielisen kirjallisuuden synnyttivät kolme suurta klassikkoa Mendele Mokher Seforim, Šolom Aleichem ja I. L. Peretz. Jiddišinkielisen kirjallisuuden keskeisenä teemana oli traditionaalisen juutalaiskulttuurin ja yhteisöjen nykyaikaistuminen ja häviäminen. Venäjänkielisten juutalaisten kirjallisuuteen ei juutalaisuus yhtä kiinteästi liittynyt: siitä tunnetaan muun muassa Ilja Ehrenburg ja runoilija Osip Mandelštam. Saksankielisistä juutalaisista esimerkiksi Franz Kafkan teoksissa juutalaisuutta käsitellään myös vain pinnan alla. Maailmansotien välillä juutalaisen kirjallisuuden keskus siirtyi Puolasta Saksaan, ja toisen maailmansodan jälkeen Israeliin ja Yhdysvaltoihin, jonne Puolasta muuttaneista kirjailijoista merkittävimpiin kuuluu nobelisti Isaac Bashevis Singer. Juutalaisia aiheita käsittelevistä lukuisista nykykirjailijoista tunnetaan myös esimerkiksi yhdysvaltalaiset Philip Roth ja Saul Bellow sekä israelilainen Amos Oz.

Juutalaiset korostavat heprealaisen Raamatun lisäksi sitä selittäviä teoksia, joista tärkeimmät ovat Mišna ja Talmud. Mišna valmistui noin vuonna 250 Galileassa, ja vastaa laajuudeltaan suunnilleen heprealaista Raamattua. Vuosien 200–600 välillä kirjoitettu suullisen lain selitysteos Talmud on Raamatun ohella juutalaisten tärkein teos. Juutalainen laki eli halakha perustuu Talmudiin, vaikka Talmud ei itsessään olekaan lakiteos. Talmud on nähty juutalaisuuden eri osia koossa pitävänä selkärankana ja yhteisön jäsenten aktivoijana. Kaiken juutalaisen kirjallisuuden voidaan katsoa olevan enemmän tai vähemmän velkaa Talmudille, ja ilman Talmudin tuntemusta voi olla vaikeaa ymmärtää juutalaista kulttuuria.

Musiikki

Juutalaisen musiikin juuret ovat niin uskonnollisessa kuin maallisessakin musiikissa. Vakioina pysyneinä piirteinä juutalaismusiikissa esiintyvät etenkin vokaalimusiikin hallitsevuus soitinmusiikkiin nähden, soolo- ja vuorolauluimprovisointia koskevat säännöt, motiivit ja metodit, melodisten koristelujen sukulaisuus Lähi-idän musiikin vastaaviin piirteisiin, sekä muuttumaton tapa esittää heprealaisia rukouksia. Tunnettu perinteinen juutalainen soitin on puhallinsoitin šofar, jota käytetään tiettyjen uskonnollisten juhlien yhteydessä. Hasidistinen liike synnytti 1700- ja 1800-luvulla spontaanisen ja rytmikkään niggun-lauluperinteen. Klezmer on itäeurooppalaisten juutalaisten kansanmusiikkia, jota esitetään edelleen.

Populaarikulttuuri

Juutalaisten muutettua suurin joukoin Yhdysvaltoihin 1900-luvun vaihteessa he vaikuttivat merkittävästi maan populaarikulttuurin syntymiseen. Suuri osa 1900-luvun alun yhdysvaltalaisen populaarimusiikin tekijöistä oli juutalaisia. Juutalaiset perustivat myös Hollywoodin elokuvateollisuuden. Monet tunnetuimmat sarjakuvien supersankarihahmot ovat juutalaisten sarjakuvapiirtäjien 1930- ja 1940-luvuilla luomia. Juutalaisia koomikkoja on aina ollut runsaasti niin elokuvassa kuin stand up -komiikankin alalla.

Tiede

Keskiajalla juutalaiset saivat toimia välittäjinä eurooppalaisen kristillisen kulttuurin, arabialaisen kulttuurin ja kirjallisen antiikin kulttuurin välillä, mikä loi heille perustan tieteellisen tutkimuksen harjoittamiselle. Juutalaiset tiedemiehet ovatkin nousseet merkittävään asemaan tieteen edelläkävijöinä etenkin 1900-luvulta alkaen. Juutalaisten tieteilijöiden rooli on ollut keskeinen etenkin sosiologiassa ja psykologiassa, mutta myös muun muassa filosofiassa, fysiikassa, taloustieteessä, matematiikassa ja kielitieteessä. Tunnetuimpia juutalaisia tiedemiehiä ovat muun muassa fyysikko Albert Einstein, psykologi Sigmund Freud, sosiologi Émile Durkheim, filosofi Ludwig Wittgenstein, kielitieteilijä Noam Chomsky, matemaatikko Norbert Wiener ja taloustieteilijä Milton Friedman.

Vuoteen 2013 mennessä juutalaisille on myönnetty yhteensä 173 tieteen Nobel-palkintoa ja rauhanpalkinto mukaan lukien noin 190 Nobel-palkintoa yli 850:stä myönnetystä palkinnosta.

Pankkitoiminta

Juutalaisilta oli suurimmassa osassa Eurooppaa maanomistus kielletty, mutta katolisen kirkon koronoton kieltänyt laki ei koskenut heitä. Tämän seurauksena jotkut juutalaiset alkoivat toimia rahanlainaajina ja -vaihtajina ja muissa rahankäsittelyyn liittyvissä ammateissa.

1700- ja 1800-luvulla pankkimaailmassa toimi useita vaikutusvaltaisia juutalaisia pankkiirisukuja, kuten Rothschildit Euroopassa, Warburgit Hampurissa ja myöhemmin myös muualla, Oppenheimit Kölnissä, Spreyerit Frankfurtissa, Hambrot Lontoossa, Sassoonit Intiassa ja Guenzburgit Pietarissa.

Historia

Pääartikkeli: Juutalaisten historia

Juutalaisten historia on yli kolmentuhannen vuoden mittainen. Vahvistamattoman perimätiedon mukaan juutalaiset ovat polveutuneet kantaisä Abrahamista. Israelin kansa sai alkunsa Kanaaninmaassa yhdistyneistä heimoista, joiden yhteinen kuningas noin vuonna 1000 eaa. oli Daavid Juudan heimosta. Juutalaisten historian ensimmäinen ajanjakso vuosina 1000 eaa.–586 eaa. käsittää Raamatussa kuvatut Israelin ja Juudan kuningaskunnat. Vuonna 586 eaa. babylonialaiset hävittivät Juudan pääkaupungin Jerusalemin ja veivät merkittävän osan juutalaisista maanpakoon Babyloniaan. Myöhemmin osa heistä palasi Juudaan, mutta osa jäi pysyvästi Babyloniaan. Palanneet rakensivat uuden temppelin Jerusalemiin ja uudistivat juutalaisen uskonnon.

Seuraavien vuosisatojen aikana Palestiinan juutalaiset olivat ensin kreikkalaisten ja myöhemmin roomalaisten vallan alla. Hävittyjen juutalaissotien jälkeen Palestiinan merkitys juutalaisten keskuksena väheni toisella vuosisadalla. Juutalaiset hajaantuivat Lähi-idän alueen lisäksi myös Välimeren alueelle ja sieltä Keski-Eurooppaan ja myöhemmin Amerikkaan. Nykyään juutalaisia asuu hajallaan joka puolella maailmaa, eniten Yhdysvalloissa ja Israelissa. Vuonna 1948 perustettiin Palestiinaan juutalaisten valtio Israel, jonne merkittävä osa juutalaisista on sittemmin muuttanut.

Juutalaisvainot

Pääartikkeli: Antisemitismi

Juutalaiset ovat historiansa aikana joutuneet usein juutalaisvastaisuuden eli antisemitismin kohteeksi. Juutalaisvastaisuus on eri aikoina ja eri maissa perustunut eri syihin, mutta se voidaan jakaa etenkin uskonnolliseen, taloudelliseen, poliittiseen ja rodulliseen antisemitismiin.

Euroopassa antisemitismin juuret ovat ensimmäisten vuosisatojen varhaiskristillisyydessä, jonka aikana juutalaisia syytettiin Kristuksen surmaamisesta. Keskiajalla juutalaiset joutuivat Euroopassa kärsimään monenlaisten rajoitusten lisäksi muun muassa ristiretkien aikaisista joukkomurhista, pakkokäännyttämisistä sekä karkotuksista. Islamilaisissa maissa juutalaiset saivat 1900-luvulle asti elää suojatumpaa elämää kuin Euroopassa, mutta he ovat olleet dhimmejä, toisen luokan kansalaisia ilman tasa-arvoisia oikeuksia. 1800-luvulla Euroopassa noussut rodullinen antisemitismi johti kuuden miljoonan juutalaisen surmaamiseen 1930- ja 1940-luvun holokaustissa.

Juutalaisten kotimaaksi toisen maailmansodan jälkeen perustetun Israelin ja sen arabinaapurien konfliktien seurauksena arabimaissa ja Euroopassa on herännyt Israelin olemassaolon voimakasta vastustusta, jonka jotkut katsovat olevan "uusantisemitismiä", juutalaisvastaisuuden nykyaikaista muotoa. Konfliktien ja sotien seurauksena arabimaiden monimiljoonainen juutalaisväestö joutui pakenemaan Israeliin. Viime vuosina Euroopan juutalaiset ovat kyselytutkimuksissa kertoneet juutalaisten häirinnän taas yleistyneen.

Lähteet

Kirjalliset lähteet

• Harviainen, Tapani & Illman, Karl-Johan (toim.): Juutalainen kulttuuri. Helsinki: Otava, 1998. ISBN 951-1-13313-6.
• Turtiainen, Jouni (toim.): Ikkuna juutalaisuuteen. Yliopistopaino, 2009. ISBN 951-570-231-3.
• Prager, Dennis & Telushkin, Joseph: Why the Jews?: The Reason for Antisemitism. Touchstone, 2003. ISBN 978-0743246200.

Aiheesta muualla

• World Jewish Population
• Laura Parkkinen: Juutalaiset häät – elämänkaaren ilojuhla. Plaza.fi 20.6.2006.
• Juutalainen hautausperinne.