Hakaristi

Hakaristi (卐) eli swastika tai svastika (sanskritiksi स्वास्तिक) on symboli ja ornamentti, joka koostuu rististä jonka jokaisesta päästä kulkee joko myötä- tai vastapäivään jana. Nimitys swastika tulee sanskritin sanasta swasti, joka johtuu sanoista su (hyvin) ja asti (se on).^[1] Joskus käytetään myös nimitystä gammadion, joka tarkoittaa kreikkalaisten aakkosten gammakirjainten muodostamaa ristiä. Hakaristi on hyvin vanha onnen vertauskuva, jota on käytetty onnen tunnuksena monissa eri kulttuureissa. Hakaristi esiintyy edelleen monissa uskontokunnissa hyvän tai ikuisen vertauskuvana.

Hakaristi oli eräs nykyisin kiellettyjen kansallisosialististen järjestöjen tunnus, jonka takia sen käyttö on vastoin lakia Saksassa, kuten myös Itävallassa, Unkarissa, Puolassa, Tšekissä, Ranskassa, Brasiliassa, Israelissa, Ukrainassa ja Venäjällä sekä muissa maissa riippuen esitysyhteydestä. Saksassa sovelletaan rikoslain lukua 86a.

Unicode-merkistössä hakaristi esiintyy koodiarvoilla 0x5350 (卐) ja 0x534D (卍).

Hakaristi esihistoriassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakaristiaiheisia saviastioita on löydetty Pohjois-Mesopotamiassa kukoistaneista Hassunan ja Samarran kulttuurista noin ajalta 5000 eaa.^[2]^[3] ja nauhakeraamiselta ajalta Bylanysta nykyisen Tšekin alueelta noin 6000–5000 eaa. ja Egyptistä ajalta 4000–2000 eaa.^[4]

Hakaristin symboliikkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Swastika.

Suwastika.

Hakaristin sakaroiden suuntaa eli kahta eri ”pyörimissuuntaa” nimitetään toisinaan eri nimityksillä, joilla on erilainen kirjoitusasu; swastika ja suwastika. Molempia on käytetty lukemattomissa erilaisissa merkityksissä.

Hakaristissä ovat yhdistyneet sahalaita-kuvion (eli siksak-viivan), ristin, pyörän ja pyörimisen aiheet. Kuvio on ilmeisesti läheistä sukua aurinkopyörälle eli aurinkoristille, salamaa kuvaaville sahalaita-kuvioille ja ristille. Jotkin hakaristin muunnelmat ovat samalla aurinkopyöriä, toiset taas salaman kuvia. Myös sahalaita-kuviot ja aurinkopyörät ovat ikivanhoja merkkejä. Toisinaan myös kristillinen risti voi olla hakaristi.

Hakaristi temppelin merkkinä japanilaisessa kartassa.

Hakaristillä on ollut paljon erilaisia merkityksiä. Kuvatessaan salamaa se on ollut yliluonnollisen voiman ja jumaluuden merkki. (Tietoa salaman symboliikasta ja sen yhdistymisestä hakaristiin artikkelissa Salama.) Kuvatessaan pyörimistä hakaristi saattoi kuvata aurinkoa tai vuodenkiertoa ja näihin liitettyjä ilmiöitä kuten elämää, onnea ja hedelmällisyyttä. Hakaristin on uskottu paitsi tuovan hyvää onnea, myös suojelusta pahoilta voimilta ja vihollisilta. Se on ollut suojeleva taikamerkki esimerkiksi Pohjois-Euroopassa.^lähde?

Hakaristi teosofiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanskritinkielinen sana ”svastika” muodostuu sanoista ”sva” – itse ja ”asti” – olemassaolo, joka tarkoittaa jotain, mikä itse luo itsensä tai on olemassa itsensä kautta. Tavallinen kahden samanpituisen viivan muodostama risti kuvaa esoteerisessa symbolismissa ilmentynyttä maailmaa hengen ja aineen liittona. Svastikan muodostavat ristiin liitetyt väkäset, jotka kuvaavat jatkuvaa liikettä. Myötäpäivään suuntautunut liike kuten svastikassa kuvaa maailmankaikkeuden luomisprosessia ja siihen liittyviä jatkuvassa työssä olevia suunnattomia luonnonvoimia.^[5]

Hakaristi hindulaisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hindulaisuudessa hakaristi symboloi äärettömän pyhää ja hyvää. Se on yksi Vishnun symboleista ja kuvaa auringon säteitä, joita ilman ei olisi elämää. Vishnu on hindulaisuudessa rakkautta ja elämää ylläpitävä jumala. Hakaristia käytetään yleisesti eri puolilla Intiaa koristamaan erilaisia asiota ja esineitä, kuten temppeleitä, alttareita, häitä ja muita juhlia, taidetta, uskonnollisia kirjoituksia, taloja, porttikäytäviä, sekä lahjoja ja leivonnaisia.

Persian zarathustralaiset omaksuivat svastikan monoteistisen uskontonsa symboliikkaan intialaisilta. Heille symboli edusti nousevaa aurinkoa.^lähde?

Hakaristi Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1932 käyttöön otetun Tampereen Viinikan kirkon oven pielissä on lukuisia hakaristejä.

Hakaristejä esiintyi Suomessa arkeologisten löytöjen perusteella viimeistään rautakaudella. Myöhemmin tiedetään sillä koristellun puuta ja tekstiileitä. Erityisesti puuesineissä hakaristi on ollut osa tursaansydän-taikamerkkiä, jonka on katsottu suojelevan pahalta. Hakaristi on ollut pitkään käytössä Pohjolassa onnen vertauskuvana. Tekstiileissä, jotka usein koristeltiin lukuisin eri symbolein, hakaristiä on nimitetty myös vääräpääksi, sananmukaisesti vinopäiseksi, erotuksena suoravartisesta rististä.^lähde?

Itsenäisessä Suomessa hakaristiä on tunnuksenaan käyttänyt esimerkiksi Lotta Svärd,^[6] puolustusvoimat, Suomen sairaanhoitajaliitto, Ilmari Kianto (tursaansydämessä) ja Ruusu-Risti. Lisäksi hakaristi on ollut Suomen Valkoisen Ruusun suurristin ketjussa ja on edelleen Vapaudenristin kunniamerkeissä.^lähde?

Kuvataiteessa Akseli Gallen-Kallela käytti hakaristiaihetta muun muassa maalauksensa Aino-taru ensimmäisen version (1889) kehysten veistoskoristelussa. Vuosina 1930–1932 rakennetussa Viinikan kirkossa Tampereella hakaristi esiintyy ornamenttien koristeaiheena ^[7].

Suomen ilmavoimat sai alkunsa, kun ruotsalainen Eric von Rosen lahjoitti lentokoneen hallituksen joukoille eli valkoisille Suomen sisällissodan aikana. Kone oli ollut von Rosenin lentokoulun kone, mutta siivissä ollut koulun tunnus oli korvattu von Rosenin henkilökohtaisella onnenmerkillä, sinisellä hakaristillä.^[8] Sininen hakaristi sijoitettuna valkoiseen ympyrään määrättiin armeijan lentokoneiden tunnukseksi maaliskuussa 1918. Hakarististä tuli myös armeijan panssaroitujen ajoneuvojen tunnus ennen jatkosodan alkua.

Ilmasotakoulun lippu.

Jatkosodan jälkeen Lapin sodan aikana huhtikuussa 1945 hakaristin käytöstä luovuttiin ilmavoimien koneissa ja Suomen lentomerkissä liittoutuneiden valvontakomission kehotuksesta, koska se yhdistettiin toisessa maailmansodassa hävinneen natsi-Saksan tunnukseen. Myös ilmavoimien yhteyteen kuuluneet ilmatorjuntajoukot sekä panssarijoukot luopuivat hakarististä.

Suomen Valkoisen Ruusun suurristin ketjun hakaristit korvattiin kuusenhavuristeillä ritarikunnan suurmestarin, tasavallan presidentti Urho Kekkosen toivomuksesta vuonna 1963.

Hakaristiä käytetään ilmavoimien lipuissa ja joissakin joukko-osastotunnuksissa sekä monissa kunniamerkeissä. Joukko-osastojen lipuissa risti ei ole von Rosenin merkin tapaan sininen, vaan musta. Ilmasotakoulun lipussa hakaristi esiintyy kolmesti: lipun keskellä on musta hakaristi, myös vasemmassa yläkulmassa joukko-osastotunnuksen keskellä on hakaristi ja lisäksi tangon päässä on Vapaudenristi, jonka ristin haaroissa on hakaristi.

Tasavallan presidentin lippu.

Tasavallan presidentin lipussa on hakaristi Vapaudenristissa.

Joitakin Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisia maalauksia vietäessä ulkomaisiin näyttelyihin suomalaiset museot ovat joutuneet etukäteen varoittamaan niiden hakaristi-koristeluista. Viimeksi vuonna 2005 hakaristi Suomen valtioon liittyvänä merkkinä herätti keskustelua eurooppalaisissa tiedotusvälineissä.

Hitler, natsit ja hakaristi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallissosialistisen Saksan hakaristilippu.

Pääartikkeli: Natsisymboliikka

Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue oli tunnettu symbolien käytöstä. Tärkein symboli oli hakaristi, jota käytettiin puolueen merkkinä.^[9] Hakaristilippu oli myös natsi-Saksan valtiolippu.

Adolf Hitler väittää suunnitelleensa hakaristilipun Mein Kampf -omaelämäkerrassaan.^[10] Se oli Saksan kansallislippu vuodesta 1935 vuoteen 1945. Natsi-Saksa käytti muitakin muinaisia merkkejä erilaisina tunnuksina.

Adolf Hitler, epäonnistunut ja turhautunut taiteilija nimitettiin vastaamaan syntyvän Kansallissosialistisen puolueen propagandasta vuonna 1920. Hän tajusi puolueen tarvitsevan selkeän symbolin, joka erottaisi sen kilpailevista poliittisista ryhmistä. Hitler valitsi hakaristin rotupuhtauden embleemiksi ja punaisen taustan "voittaakseen työläiset puolelleen".^[10]

Intian arjalaiset nomadikansat olivat käyttäneet hakaristiä toisella vuosituhannella eaa. Natsien teorian mukaan arjalaiset olivat saksalaisten esi-isiä ja Hitler päätteli hakaristin olevan "ikuisesti antisemiittinen". Hakaristilippu oli dramaattinen ja se täytti Hitlerin aikomukset. Antisemiitit ja työttömät työläiset pitivät joukkokokouksia lipulle ja jopa natsien vastustajien oli myönnettävä, että hakaristillä oli "hypnoottinen vaikutus".^[10]

Amerikkalainen kirjeenvaihtaja William Shirer kirjoitti: "Sakararisti näytti houkuttelevan toimintaan epävarmat alempien keskiluokan ihmiset, jotka olivat kompuroineet ensimmäisten kaoottisten sodanjälkeisten vuosien epävarmuudessa. Hakaristilippu sisälsi kaikki natsien käsitteet yksinkertaisena symbolina. Hitler kirjoitti Mein Kampfissa: "Punaisessa näkyy liikkeen yhteiskunnallinen ajatus, valkoisessa nationalistinen idea ja hakaristissä visio taistelusta arjalaisten voitosta".^[10]

Hitler Nürnbergin puoluepäivillä 1927: natsit käyttivät hakaristiä 45 asteen kulman ohella myös "suomalaisittain" suoraan eli yhden sakaran varassa.
Yhdysvaltain asevoimat räjäyttää puoluepäiväalueen hakaristitunnuksen 1945.

Käyttö toisen maailmansodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan jälkeen hakaristin julkinen esittäminen on ollut rangaistavaa muun muassa Saksassa ja Israelissa sen natsi-Saksaan liittyvän historian vuoksi. Saksa aikoi ajaa vuonna 2007 vastaavaa lakia koko Euroopan unionin alueelle, mutta veti lakialoitteen pois.^[11]

Natsi-Saksan häpeällisen historian takia hakaristi on länsimaissa yhä pitkälti tabu. Jotkut uusnatsit käyttävät sitä tai sitä muistuttavaa merkkiä tunnuksenaan. (Katso enemmän uusnatsien tunnuksista.) Sitä saatetaan myös esittää satiirisesti esimerkiksi karikatyyreissä uusnatseista.

Videopeliteollisuudessa hakaristi on aiheuttanut vaikeuksia varsinkin japanilaista alkuperää olevissa peleissä, koska buddhalainen hyvän vertauskuva manji on myös hakaristi ja se voidaan sekoittaa natsihakaristiin.

Punainen hakaristi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sri Lankassa ja Intiassa on ollut pyrkimyksiä ottaa käyttöön Punaisen Ristin kansallisten yhdistysten tunnukseksi punainen hakaristi.^lähde? Myös Latvian ilmavoimien tunnus 1930-luvulla oli punainen vino hakaristi ja lentokoneen sivuperäsimessä oli sama tunnus lyhennetyin päätesakaroin, niin sanottuna fylfot-mallisena.

Erilaisia hakaristejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakaristejä historiasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyylitelty hindulainen hakaristi.
Buddhalaisen temppelin koristeita.
Kiinalainen Han-dynastian aikainen silkkinen kuvasto erilaisista pyrstötähdistä. Yksi pyrstötähdistä on hakaristin muotoinen.
Sinettejä Indus-joen laaksosta. Oikeassa yläkulmassa hakaristi-sinetti
Avaarien ristejä. Myös pykäläristi.
Kaulakoru nykyisen Iranin alueelta.
Pöllönmuotoisia astioita Troijasta.
Hakaristejä kreikkalaisessa pronssikypärässä.
Roomalainen mosaiikki.
Roomalainen mosaiikki, näkyvillä myös osmonsolmu ja muita symboleja.
Hakaristi tanskalaisessa riimukivessä.
Turun Maarian kirkon hakaristi 1400-luvulta.
Merkki saksalaisessa kirkossa, hyvin samankaltainen, kuin baskien tunnus lauburu.
Hakaristi Panaman Kuna Yala-saarten alkuperäisasukkaiden perinteisessä Mola-tekstiilissä.
Hakaristi astiassa, joka on löydetty antiikin Susasta, nykyisin Shush, Iran
Zarathustralainen symboli, Bishapur, Iran