Joulun julkinen asema

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jouluseimen kaltaisia uskonnollisia koristeita julkisella paikalla vastustava Freedom From Religion Foundationin kyltti Wisconsinissa. Kyltin toisella puolella lukee ”Säilyttäkää kirkon ja valtion ero!”.

Joulun julkinen asema koskee joulun asemaa virallisissa yhteyksissä ja julkisuudessa.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulu on vuosittainen 25. joulukuuta vietettävä juhla, asemaltaan Jeesuksen syntymän kristillinen muistojuhla.[1] Eräs nykyinen keskustelunaihe on kristinuskoa edeltävä alkuperä osalla jouluperinteistä[2][3][4][5][6]

Joulun ajankohta on muinaisen roomalaisen kalenterin talvipäivänseisauksen päivämäärä.[7] Suomen kielen sana joulu ja juhla ovat ruotsalaisia tai skandinaavisia lainasanoja.[8] Sana joulu tulee alun perin ennen kristinuskoa vietetyn talvipäivänseisauksen juhlan muinaisgermaanisesta nimestä.[9] Monet kansat ovat vanhoista ajoista viettäneet vuotuista juhlaa talvipäivänseisauksen aikoihin.[10] Joulussa ovat yhdistyneet kristillinen juhla, muinainen roomalainen saturnalia-juhla sekä Euroopan pohjoisten kansojen maatalousvuoden päättäjäis- ja keskitalven juhla, Suomessa vanha vuodenvaihteenjuhla kekri[11]. Joulu on yleinen perhejuhla eri puolilla maailmaa.[7]

Carl Larsson, Midvinterblot.

Muinaisten germaanien talvijuhla tunnetaan nykyisin sen englanninkielisellä nimityksellä Yule. Kuukalenterin vuoksi yulen paikka vaihteli joulukuun alusta tammikuun alkuun. Kristinuskon leviämisen myötä yule yhdistettiin kristilliseen jouluun.[12][2] Muinaiset roomalaiset viettivät 17. ja 23. joulukuuta välisenä aikana keskitalven Saturnalia-juhlaa. Talvipäivänseisauksena 25. joulukuuta oli Sol Invictuksen eli Voittamattoman auringon päivä.[7]

Kristillinen kirkko äänesti ja yhdisti hallinnollisella käskyllä Sol Invictuksen päivän juhlat Jeesuksen syntymäjuhlaan 350-luvulla.[7] Varhaisin tunnettu maininta asiasta on vuodelle 354 laaditussa roomalaisessa kalenterista. Jo aikaisemmin kristityt olivat viettäneet 6. tammikuuta epifania-juhlaa eli nykyistä loppiaista Jeesuksen kasteen muistopäivänä.[13]

Protestanttisen reformaation jälkeen puritaanien kaltaiset ryhmät vastustivat joulun viettoa. 1600-luvulla joulun vietto oli ajoittain kiellettyä Englannissa ja Bostonin siirtokunnassa Pohjois-Amerikassa.[14]

Nykyisin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muun muassa Amerikan ateistit ovat ehdottaneet, että maailman valtiot pitäisivät juhlapäivinä koko maapallolle yhteisiä luonnonkierron tapahtumia: kevätpäiväntasausta ja syyspäiväntasausta sekä talvipäivänseisausta ja kesäpäivänseisausta.[15] Monet uskonnottomien järjestöt järjestävät talvipäivänseisauksen juhlia ja lähettävät talvipäivänseisauksen kortteja[16]

Suomessa joulupäivää edeltävä jouluaatto, 24. joulukuuta ei ole virallinen vapaapäivä, mutta se ja varsinkin sen iltapäivä on useimmilla työpaikoilla palkallinen vapaapäivä.[17] Muista juhlapäivistä poiketen myös julkinen liikenne loppuu Suomessa lähes kokonaan iltapäivällä jouluaattona[16].

Ateistien etujärjestöjen kuten Vapaa-ajattelijain liiton mielestä kirkolliset juhlapäivät virallisessa kalenterissa loukkaavat ajatuksenvapautta ja valtion puolueettomuutta uskontojen suhteen. Evankelis-luterilaiset juhlapäivät on poistettava valtakunnallisten vapaapäivien joukosta osana kirkon ja valtion eroa.[18][19]

Koulujen joulujuhlissa on vanhastaan ollut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon aseman vuoksi uskonnollista ohjelmaa. Opetushallitus toteaa, että kaikkien oppilaiden tulee voida osallistua juhlaan. Nykyisin usea koulu on erottanut uskonnollisen juhlan erilliseksi kokonaisuudeksi. Joulujuhla järjestetään kaikille kun taas joulukirkkoon menevät vain ne lapset, jotka kuuluvat samaan kirkkokuntaan.[20]

Nimitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englannin kielessä sanaa yule käytetään nimityksen Christmas (”Kristusmessu”) rinnalla tai asemasta.[21][2] Vuonna 2013 Yhdysvalloissa dallasilainen sotaveteraanien sairaala ei ottanut vastaan lasten askartelemia joulukortteja, joissa toivotettiin joulua sanoilla Merry Christmas.[22] Suomessa kaikki keskitalven juhlaperinteet sisältyvät neutraaliin joulu-sanaan.[2] Englannin kielessä yleinen kirjallinen tervehdys joulun alla on Season’s Greetings. Monikielisissä tervehdyksissä voidaan esittää yleisiä hyvän toivotuksia tai hyviä juhlia. Suomessa hyvän joulun toivottaminen on ollut yleistä sekä virallisissa että yksityisissä yhteyksissä. Suomeksi voidaan toivottaa myös hyviä juhlia, hyvää juhlakautta tai hyvää talven juhla-aikaa. Neutraaleinta on toivottaa hyvää uutta vuotta, joka on yleinen hyvän tulevaisuuden toivotus.[23]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. 3. tarkistettu ja päivitetty painos. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X.
    * Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. ↑ a b c d Jouluperinteiden pakanallinen alkuperä Thuleian tupa. Viitattu 24.12.2010. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi "Thuleia" on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  3. ↑ Grönroos, Marko: Joulun historia 1998. Viitattu 24.12.2010.
  4. ↑ Sisättö, Vesa: Uskonto pois joulusta! Vihreä lanka. 11.12.2009. Viitattu 4.1.2011.
  5. ↑ Tontti, Jarkko: Pakanan joulu Vihreä lanka. 21.12.2007. Viitattu 4.1.2011.
  6. ↑ Wallenius, Jaakko: Joulu on olemassa ilman uskontoakin (mielipidekirjoitus) Helsingin sanomat. 17.12.2010. Viitattu 4.1.2011.
  7. ↑ a b c d Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 188.
  8. ↑ Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 183.
  9. ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 285. Helsinki: WSOY, 2004 (4. painos 2007). ISBN 951-0-27108-X.
  10. ↑ Artikkeli joulu teoksessa Iso tietosanakirja. 5, Ihminen–Kansallisfilosofia. Helsinki: Otava, 1933.
  11. ↑ Vento 1978, s. 196.
  12. ↑ Yule – sapatit Varjojen kirja. Viitattu 24.12.2010.
  13. ↑ Whitrow 1999, s. 92–93.
  14. ↑ Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 189.
  15. ↑ Smith, Sarah: That Damned Woman! Remembering Madalyn Murray O'Hair Kesäkuu 2006. Humanists of Utah. Viitattu 7.3.2010. (englanniksi)
  16. ↑ a b Hartikainen, Erkki: Joulu ja talvipäivän seisaus Viitattu 24.12.2010.
  17. ↑ Helsingin yliopisto: Almanakka vuodeksi 2010 jälkeen Vapahtajamme Kristuksen syntymän, s. 4 (luettelo Suomalaisen kalenterin juhlapäivät) ja 28 (joulukuun aukeama, 24.12. merkitty arkipäiväksi). Ajasto, 2009. ISSN 1239-1654.
  18. ↑ Hartikainen, Erkki: Raportti uskonnonvapaudesta 2. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto, 1980.
  19. ↑ Viite: 34/041/1998 Lausuntopyyntönne uskonnonvapauskomitean mietinnöstä (06.04.2001) Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 23.5.2010.
  20. ↑ Visala, Hanna: Moni koulu pitää uskonnollisen joulujuhlan erikseen 14.12.2010. Ylen uutiset. Viitattu 25.12.2010.
  21. ↑ Lempiäinen, Pentti: Pyhät ajat, s. 96. 6. uudistettu painos. Helsinki: Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-651-8.
  22. ↑ Kielletty toivotus esti Yhdysvalloissa joulukorttien jaon veteraaneille Hs.fi. 25.12.2013. Viitattu 26.12.2013.
  23. ↑ Piehl, Aino: Jollei toivoteta joulua, mitä toivotetaan? Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 21.12.2012. Helsinki: Kotus. Viitattu 27.6.2013.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Brown, Derren et al.: The atheist's guide to Christmas. London: Friday Books, 2010. ISBN 978-0-00-738982-7. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Joulun_julkinen_asema&oldid=14728354