Publius Licinius Egnatius Gallienus (noin 218 tai 213 – heinä–syyskuu 268) oli Roomankeisari vuosina 253–268. Hän hallitsi ensin isänsä Valerianuksen kanssa yhdessä vuosina 253–260, mutta sen jälkeen kun persialaiset vangitsivat Valerianuksen vuonna 260, Gallienus hallitsi yksin kuolemaansa asti. Hänen aikanaan Rooman valtakunta oli suurissa vaikeuksissa. Valerianuksen vangitsemisen jälkeisessä sekasorrossa eri puolilla valtakuntaa nousi useita vallananastajia, ja samaan aikaan germaanit, gootit ja persialaiset hyökkäsivät rajojen yli. Gallian keisarikunta irtautui Roomasta vuonna 260, ja 260-luvun lopulla myös Palmyra ajautui erilleen. Gallienus joutui melkein koko valtakautensa ajan taistelemaan sisäisiä ja ulkoisia vihollisia vastaan. Siitä huolimatta hänelle jäi aikaa omistautua myös filosofialle ja runoudelle. Gallienus ihaili ja tuki filosofi Plotinosta sekä kirjoitti lukuisia runoja.
Keisariin tyytymättömät upseerit murhasivat Gallienuksen vuonna 268 Mediolanumin lähettyvillä. Sen jälkeen keisariksi julistettiin Marcus Aurelius Claudius, joka julistutti myöhemmin Gallienuksen jumalaksi (lat.Divus Gallienus).
…egyptiläinenZabbaleen-yhteisö kerää ja syöttää jätteitä sioille, ja kun hallitus määräsi maan kaikki 300 000 sikaa teurastettavaksi H1N1-influenssan pelossa keväällä 2009, jätekasat Kairon kaduilla kasvoivat?
