Saaga

Poltetun Njálin saagan käsikirjoitus noin vuodelta 1350.

Saagat ovat suullisiin perimätietoihin pohjautuvia muinaisislantilaisia kaunokirjallisia proosakertomuksia, jotka liittyvät Islannin ja Norjan historiaan viikinkiajalla ja varhaisella keskiajalla. Kirjoituskielenä on muinaisnorja. Saagoja merkittiin muistiin Islannissa 1100-luvulta 1300-luvulle.

Saagojen aiheina ovat Islannin asutus, kuninkaiden vaiheet, sukuriidat ja viikinkiretket. Saagat ovat yleensä romantisoituja kertomuksia sankariteoista ja tärkeistä henkilöistä. Aiemmin saagoja pidettiin tärkeinä historiallisina alkuperäislähteinä, mutta nykyisin niitä arvostetaan ennen kaikkea kaunokirjallisina teoksina. Saagoissa on myös paljon historialllisesti luotettavaa tietoa, ja niitä voi käyttää historiantutkimuksen ja uskontotieteen lähteinä, mutta tällöin on noudatettava huolellista lähdekritiikkiä.

Saagat on kirjoitettu toteavaan ja koruttoman jylhään tyyliin. Niiden lauseet ovat lyhyitä, ja kieli on karua mutta ilmeikästä.

Saagojen lajityypit ja niiden tunnetuimmat edustajat:

• Kuningassaagat
  • Heimskringla, Norjan kuningassaagat
• Islanninsaagat eli sukusaagat, jotka ovat sankaritarinoita Islannin johtavista suvuista
  • Egillin, Kalju-Grímrin pojan, saaga
  • Gísli Súrinpojan saaga
  • Grettir Väkevän saaga
  • Lohilaaksolaisten saaga
  • Poltetun Njálin saaga
  • Veriveljien saaga
  • Viinimaan saaga
  • Orkneylaisten saaga
• Muinaissaagat, jotka ovat romanttista ja epähistoriallista "viikinkifantasiaa".
  • Hrolf Kraken saaga
  • Völsunga-saaga
  • Egill Yksikätisen ja Asmundr Berserkkiensurmaajan saaga
• Ritari- ja valhesaagat
• Piispasaagat

Suomennettuja saagoja

• Snorri Sturluson: Norjan kuningassaagat. 1–3. (Kringla heimsins.) Suomentanut J. A. Hollo. Runot suomentanut Aale Tynni. Johdannon kirjoittanut Martti Haavio. Kuvitus: Halfdan Egedius ym. Porvoo: WSOY, 1960.
• Saagat. Viinimaan saaga (suom. 1. painos 1971). – Veriveljien saaga (suom. 1. painos 1971). – Lohilaaksolaisten saaga (suom. 1. painos 1967). Suomentanut Jyrki Mäntylä. Seitsentähdet. Helsingissä: Otava, 1987. ISBN 951-1-09592-7.
• Egillin, Kalju-Grímrinpojan saaga. (Egils saga Skallagrímssonar.) Suomentanut Antti Tuuri. Seitsentähdet. Helsingissä: Otava, 1994. ISBN 951-1-13214-8.
• Poltetun Njállin saaga. (Brennu-Njáls saga.) Suomentanut Antti Tuuri. Seitsentähdet. Helsingissä: Otava, 1996. ISBN 951-1-13809-X.
• Grettir Väkevän saaga. (Grettis saga.) Suomentanut Antti Tuuri. Saatesanan kirjoittanut Njördur P. Njardvik. Seitsentähdet. Helsingissä: Otava, 2003. ISBN 951-1-16240-3.
• Gísli Súrinpojan saaga. (Gísla saga Súrssonar.) Suomentanut ja toimittanut Joonas Ahola. Helsinki: WSOY: Johnny Kniga, 2003. ISBN 951-0-27951-X.
• Gunnlaugr Käärmeenkielen saaga ja muita lyhytsaagoja. (Hrafnkels saga Freysgoða.) Suomentanut ja saatesanan kirjoittanut Antti Tuuri. Seitsentähdet. Helsingissä: Otava, 2006. ISBN 951-1-20639-7.
• Orkneylaisten saaga. (Orkneyinga saga.) Suomentanut Antti Tuuri. Seitsentähdet. Helsingissä: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-20966-9.

Lähteet

• Spectrum tietokeskus 10. osa. WSOY, 1979. ISBN 951-0-07249-4

Aiheesta muualla

• Merja Leppälahti: Veriveljiä ja ryöstöretkiä Kirja-arvostelu teoksesta: Hilmisdóttir, Helga; Kanerva, Kirsi; Päivärinne, Sari (toim.): Egill yksikätinen. Muinaissaagoja Pohjolasta. Finn Lectura, 2013. 167 sivua. (Agricolan kirja-arvostelut, 2.7.2013)
• Ville-Juhani Sutinen: Sankaritaruja ja surmatöitä. Turun sanomat 22.7.2006.