Pikavaellus kaikkien Suomen yli tuhat metriä korkeiden itsenäisten vuorien huipuille. Itsenäisiä huippuja eli huippuja joilla on vähintään 100 metrin prominenssi, on Suomessa 15 kpl. Yhteensä huippuja käytiin 33 kpl, joista 32 kpl on vähintään tuhat metriä korkeita. Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_korkeimmista_kohdista Halti Ridnitsohkka 1 317,1 Kiedditsohkka 1 285+ Ruvdnaoiaivi 1 234,7 Kovddoskaisi 1 227 Loassonibba 1 190,3 Urtasvaara 1 157,5+ Kieddoaivi 1 155+ Kahperusvaara 1 143,6 Greddoaivi 1 134,6 Giedderassa 1 125+ Marfevarri 1 102,4 Pihtsosjunni 1 083,1 Tuolljehuhput 1 081,2 Kodderassak 1 072,5+ Kuonjarvarri 1 065+ Altovaara 1 055+ Goddevarri 1 047,5+ Aldovaggemuvra 1 046,6 Tierbmesvarri 1 028,8 Saana 1 028,7 Toskalharji 1 027,5+ Jollanoaivi 1 026,3 Láfolvárri 1 024,6 Jeärdneoaivi 1 017,5+ Meekonvaara 1 017,3 Gahperusvárri 995 Muurivaara 841,5 Maasto on Suomen vaikeakulkuisinta. Reissu näyttää videolla aivan liian helpolta! Jos normaali kulkureitti Haltin huipulle on mielestäsi vaikeakulkuista, unohda samantein tonnisten kiertäminen. Tonnisten kivikot eivät ole helppoja. Minulla ja Antilla on molemmilla vuosien tausta polkujuoksemisesta. Olemme juosseet kaikki Suomen pisimmät polkujuoksukisat. Märällä kelillä, sateella tai ukonilmalla huipuille ei pidä missään tapauksessa lähteä. Yksin ei pidä tonnisia yrittää vallata. Tapaturman tapahtuessa voi käydä oikeasti hullusti, jos on yksin. Kännykkäverkko toimiilähes kaikilla huipuilla, mutta niiden välillä verkkoa ei yleensä ole ollenkaan. Meille sattui retkellä yksi suurempi tapaturma, kun Tommi kolautti säärensä kiveen lumen pettäessä jalkojen alla. Sääreen tuli syvä haava. Painavan rinkan kanssa tonnisille ei pidä lähteä. Meillä oli ultrakevyt varustus reissulle lähtiessä. Molemmilla repun paino oli alle 10 kiloa. Suunnistustaito täytyy olla kunnossa. Mukana täytyy olla paperikartta eikä pelkkiä elektronisia välineitä. GPS-laitteen kanssa on helppo suunnistaa, jos laitteessa on valmis reittijälki seurattavaksi. Kaikki huiput ovat niin kivisiä, että telttapaikkaa on mahdotonta löytää. Meillä oli etukäteen suunnitellut paikat, joissa aioimme yöpyä. Ehdimme ajoissa vain ensimmäiseen paikkaan. Ruvdnoaivin kyljestä löytyi juuri ja juuri teltalle sopiva läntti ja pystyimme yöpymään toisen yön 1200 metrin korkeudessa. Juomavettä ei saa huipuilta. Hieman alempaa saa vettä, jos vielä riittää lumien sulamisvesiä. Käytimme suoraan purojen vesiä ilman desinfiointia. Meillä kävi tuuri eli sää oli suosiollinen koko retkemme ajan. Maasto oli kuivaa. Lunta oli kuitenkin jäljellä tunturien kupeissa ja saatoimme hyödyntää lumikenttiä. Yöt olivat lämpimiä. Kolmantena päivänä oli kova tuuli, joka viilensi ja hankaloitti kulkemista. Maisemat ovat paikoin komeat, mutta eivät läheskään kaikilta huipuilta. Parhaat maisemat löytyvät Termisvaaran jyrkimmältä reunalta, Saanalta, Govddosgaisin jyrkimmältä reunalta, Loassonibbalta, Meekolta ja Pikku-Haltin jyrkältä reunalta. Eväinä oli karkkia, suklaata, pähkinöitä, muutama patukka, urheilujuomaa, muromysliä + vaniljakastiketta ja kuivamuona-annoksia. Viimeisenä iltana jouduimme jakamaan yhden kuivamuonapussin, koska eväät oli jo virallisesti syöty. Viimeinen päivä jaksettiin urheilujuomalla ja salmiakkikarkeilla. Kannattaako lähteä kiertämään tonnisia? Jos elämä on liian helppoa, ja haluaa könytä kivikoissa, niin ehkä kannattaa. Yhdellä reissulla kaikkien kiertäminen on raskas ja kivinen urakka. Monella retkellä kaikkien kerääminen on parempi ja turvallisempi idea. Maisemien kannalta reissu ei ole jatkuvaa ilotulitusta, mutta parhaat paikat ovat kyllä hienoja. Alpeilla saa helposti yhdessä nousussa kasaan yli 1000 nousumetriä. Suomessa ei saa edes puolta tästä. Tonnihaasteen kaikki huiput ovat matalia. Alpeilla on tarjolla parempia polkuja ja valmiita reittejä. Käsivarressa joutuu kulkemaan pelkässä kivikossa ylös ja alas ja nousut ovat teknisesti vaativampia ja vaarallisempia kuin alppien polut. Suomen huipuille pääsee ilman kiipeilyvarusteita. Antti kulki koko matkan paljasjalkatossuissa! Tommilla olikevyet polkujuoksukengät nolladropilla. Kenkävalintojamme ei kannata matkia, vaan kannattaa lähteä juuri niillä jalkineilla joilla on tottunut kulkemaan vaikeassa maastossa. Antin kenkien pohjasta lohkesi viimeisenä päivänä palanen. Tommin kenkien pohjat ovat myös selvästi kärsineet. Sauvoja käytimme koko matkan ajan. Reittikartta:https://hazor.iki.fi/gpx/?url=https://hazor.iki.fi/gpx/2023/tonnihaaste-2023.gpx Reittijälki gpx-tiedostona:https://hazor.iki.fi/gpx/2023/tonnihaaste-2023.gpx Noususumma 7370 m Kokonaisaika 80 tuntia ja 45 min Liikkuma-aika 43 tuntia 53 min Taukoaika 34 tuntia ja 52 min Matka 172 km #retkeily #vaellus #hiking #käsivarrenerämaa #kilpisjärvi #halti #saanatunturi #ultralightbackpacking #speedhiking #fastpacking #lappi #erämaa #polkujuoksu #trailrunning

• published: 10 Aug 2023
• views: 1165