Sámediggi ii dán giđa suitte juohkit sámegiela stipeanddaid, go dat gártá seastit Suoma heajos ekonomiijadili geažil. Dan dihte dáiddárguoktá Inger-Mari Aikio ja Niillas Holmberg hálideaba juohkit stipeanddaid ja ná movttiidahttit nuoraid lohkat sámegiela.
Govvadáidaga čájáhusveahkkeruhtalávdegoddi lea juohkán dán jagáš doarjagiid 120 dáiddárii. Okta sis lea ohcejohkalaš Outi Pieski.
Árktalaš mielladuovdagat -govvačájáhus lea gaskavahkku rájes oaidninlahkái Heahtás, Duottar-Sámi luondduguovddážis. Čájáhusa temán leat govat luonddus ja olbmuin Sámis, Alaskas ja Svalbárddas.
Sosiálademokráhtalaš Nuoraid nappo Demáranuoraid lihttočoahkkin válljii mannan vahkoloahpa ođđa lihttoráđđehusa ja seammás maiddái ođđa ságadoalli. Demáranuoraid ságadoallin válljejuvvui 25-jahkásaš Mikkel Näkkäläjärvi, eret Anáris.
Taiteilijakaksikko Inger-Mari Aikio ja Niillas Holmberg haluavat kannustaa nuoria jatkamaan saamen kielen parissa ja jakavat stipendejä saamen kielen opiskelijoille nyt, kun Saamelaiskäräjät ei säästösyistä stipendejä jaa.
Čuojat Juoigga Livđuu Leud´de! - skuvlejupmi álgá Ohcejogas fas boahtte čavčča. Kurssas lea ain sadji moatte olbmui, muitalit Sámi oahpahusguovddážis.
Idästä Suomeen levinnyt taigapunkki on jo päälaji Meri-Lapin ja Oulun punkkihavainnoissa, käy ilmi Turun yliopiston viime kesänä tekemästä kartoituksesta. Luotettavien punkkihavaintojen raja ei ole kuitenkaan siirtynyt Rovaniemeltä pohjoisemmaksi. Taigapunkin rinnalla Pohjois-Suomessa tavataan edelleen tuttua puutiaista, kertoo Turun yliopiston biologian jatko-opiskelija Maija Laaksonen.
Demarinuorten uusi puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi toivoo, että Jutta Urpilainen alkaisi tavoitella SDP:n presidenttiehdokkuutta. Näkkäläjärvi otti asiaan kantaa linjapuheessaan Tampereella sunnuntaina.
Rovaniemeläinen Mikkel Näkkäläjärvi on Demarinuorten uusi puheenjohtaja. Hänet valittiin tehtävään lauantaina Tampereella Demarinuorten liittokokouksessa.
Ihmiset tuntevat Klemetti Näkkäläjärven parhaiten saamelaispolitiikan entisenä kärkimiehenä, johtihan hän käräjiä kaksi kautta. Mies on kuitenkin myös tutkija ja keskittyykin nyt sataprosenttisesti tähän maailmaan uudessa työssään arktisten alkuperäiskansojen tutkimuksen tutkijatohtorina.
Olbmot dovdet Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi buoremusat Sámedikki ovddeš ságajođiheaddjin, muhto son lea maid dutki. Näkkäläjärvi dutká dál ođđa barggustis Lappi universitehtas earret eará sámekultuvrra ja dálkkádatrievdama.
Ensi maanantaista lähtien Yle Sápmin aamuradiolähetykset jäävät pois ja tilalla kuullaan keskipäivästä eteenpäin kaksituntinen Geasseradio-lähetys (su. Kesäradio). Kesäaika jatkuu 21.8. saakka.
Boahtte vuossárgga rájes Yle Sámi iđitradiosáddagat báhcet eret ja daid sajis gullogoahtá gaskabeaivvis ovddosguvlui Geasseradio-nammasaš, guovtte diimmu prográmma. Geasseradio sáddejuvvo juohke árgabeaivve diibmu 12.10-14.00.
Bloggas Sámemusea bargit ovdanbuktet museabarggu, mii sáhttá leat muhtin muddui čihkosis iige oidno čájáhusgussiide. Ulbmilin lea, ahte musea máŋggabealát doaibma ja áidnalunddot bargu šaddá oahpisin olbmuide.
Suoma musealihtu stivra lea mieđihan Kauko Räsänen plánen Suoma musealihtu 50 jagi ávvumedálja sámemusea ovddeš hoavda Tarmo Jomppanenii ja doseanta Marja-Liisa Rönkköi ánssolaš museabarggus. Medáljat geigejuvvojedje sudnuide Museabálkkašangálas duorastaga Anáris.
Suomen museoliiton hallitus on myöntänyt Kauko Räsäsen suunnitteleman Suomen museoliiton 50-vuotisjuhlamitalin saamelaismuseon entiselle johtajalle Tarmo Jomppaselle ja dosentti Marja-Liisa Rönkölle. Mitalit luovutettiin Museopalkintogaalassa torstaina Inarissa.
Anára badjedási oahppit, Gárasavvona skuvlla oahppit ja Ohcejoga skuvlla oahppit oassálastet dán vahkuloahpa riikaviidosaš TEATRIS-dáhpáhussii Vaasas. Nuorat dollejedje Vaasai linnjebiillain duorastateahkes. Sihke oahppi ja oahpaheaddji vulggiiga mátkái gealdagasas.
Rovaniemen lentoaseman kiitotien remontti keskeyttää postilennot noin kuukaudeksi. Postin mukaan tämä hidastaa postinkulkua Lapissa.
Odne bearjadaga lea manjemuš beaivi almmuhit iežas mielde sámi boazobargiid buresveadjinvahkkolohppii Levii. SámiSoster ordne virkosmahttin- ja válaštallanvahkkoloahpa geassemánu 10.-12. beaivve.
Bálgosiid Ovttastusa ja sámi boazodoalliid mielde miehtá boazodoalloguovllu miesit eai leat seammá olu go diibmá.
Kuusamolainen Sulo Karjalainen hoitaa kuutta karhuaan kuten lapsiaan. Karhujen kanssa ei pärjää, jos ei saa luottamusta, Karjalainen tietää. Hänellä on myös neuvot siihen, kuinka toimia, jos karhu tulee vastaan.
Vuođđosuopmelaččaid europarlameanttalahttu Jussi Halla-aho ii leat fuopmášan vaššiságastallamiid sápmelaččaid vuostá. Su mielas Suomas eai leat váššiságat eanetgo earáge Eurohpá riikkain, muhto dál dat leat badjánan sisafárrema oktavuođas. Interneahtta ja sosiálamedia addet vejolašvuođaid dadjat maid beare, maid ii muđuid jitnosit dajašii, lohká Halla-aho.
Kouvolassa muotoilua opiskeleva inarinsaamelainen Stefanie Sarre on kesän työharjoittelussa Sámi Duodji -käsityöliikkeessä Inarissa. Sarren työnkuvaan kuuluu muun muassa saamenpukujen ompelu.
Juoigandáhpáhus, mas Wimme galggai oahpahit koarralávluid juoigat Turkus, lea šluhttejuvvon buohccivuođa geažil
Turkulaš koarra Tuomiokirkon nuorisokuoro TCYC (Turku duopmogirku nuoraidkoarra) lea bovden Wimme Saari Turkui oahpahit juoigama, danin go koarra boahtá fargga Lappii turneai, ja háliida oahpásnuvvat lappilaš ja sápmelaš musihkkaárbevirrui. Dilálašvuohta lea rabas buohkaide.
Eanodagas leat čohkkemin muitalusaid ja govaid gieldda ávvujagi girjái. Buohkat geat hálidit, ožžot čállit dehálaš dáhpáhusain ja muitui báhcán áššiin.
Anára Sámi oahpahusguovddáža ja Guovdageainnu Sámi boazodoalloskuvlla boazodoallooahppit deaivvadit dál jo goalmmát geardde jagi siste. Dán vuoro nuorat leat dollen mearariikii, gos gullet earret eará dálkkádatrievdama váikkuhusain siiddaid johtimii Norgga bealde.
Ensimmäistä kertaa Saamen kielikaltion toiminnan historiassa kielijaoston kokoukseen osallistuu jäsen myös Venäjän puolelta, koltansaamen kielen uranuurtaja Zoja Nosova Ylä-Tuloman kylästä.
Otakantaa.fi-siiddus lea rahppojuvvon čielggadeapmi, gos juohkehaš sáhttá muitalit iežas oainnu dehálamos sámegielat sode-bálvalusain, daid dieđihankanálain ja dulkon- ja gáiddusbálvalusain.
Vasavuodesta on tulossa aiempaa heikompi, arvioi Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila. Tämä johtuu siitä, että vaatimien ravintotilanne oli huono viime kesänä ja syksynä. Ollilan mukaan huipputeurasvuotta ei ole ensi syksylle tulossa.
Sámi oahpahusguovddáža giđđačájáhusas leat oaidninláhkái iešguđetlágan čalbmenjálgát dipmadiŋggain garra dujiide. Inspirašuvnna duddjomii oahppit ohcet boares duodjemálliin.
Dorvvolašvuohta- ja kemikáladoaimmahat Tukes addá geassemánus sámeguovllu vuosttas málbmaohcanmearrádusa ođđa ruvkelága fápmuiboahtima maŋŋá.
Kolttasaamelainen Heidi Gauriloff on elvyttänyt artesaaniopinnoissaan 1900-luvulta peräisin olevan sukunsa lankavyön. Kolttasaamelaiset ovat enemmän tunnettuja taidokkaasta helmikirjonnasta saamenkäsitöissään, joten kudottu lankavyö on harvinaisuus. Nuori käsityöntekijä löysi 100 vuotta vanhan vyön kummitätinsä luota ja päätti kutoa itselleen samanlaisen.
Heidi Gauriloff valmstõõvvi tän ǩiiđ artesaanân Sääʹmvuuʹd škooultemkõõskõõõzzâst. Son raaji jiânnai jeeʹresnallšem sääʹmǩiõtt-tuâjaid suu škoouleeʹjj ääiʹj. Leâʹša õhtt ǩiõtt-tuâjj lij nuʹt jiijjâsnallšem da oʹdinakai, što tõn Gauriloff feʹrttji jeäʹlljed ođđešt.
Suomen hankalan taloustilanteen vuoksi myös Saamelaiskäräjät joutuu säästämään. Saamen kielen stipendejä on tavallisesti jaettu keväällä peruskoulun, lukion ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen oppilaille. Lisäksi syksyllä on jaettu stipendejä korkeakouluopiskelijoille.
Gielladiehtaga áššedovdit čoahkkanit gaskavahku Oului 43. gielladieđabeivviide. Dán jagi konferánssa temán lea giela máŋggabealatvuohta ja gielladiehtaga máŋggadieđalašvuohta.
Nisonij foorumist nisoneh pirrâ maailm čokâneh máttááttâllâđ, magareh laavah suojâleh algâaalmugij vuoigâdvuođâid ja maht Ovtâstum aalmugeh (OA) tuáimá.
Enontekiön Peltovuoman koulun remontti alkaa näillä näkymin kesäkuun alussa. Edessä on koulun kattoremontti ja luokkahuoneiden pintojen uusimista. Tarkoituksena on myös tehdä tilat lasten päivähoitoa varten.
Bealdovuomi skuvlla Eanodagas divodišgohtet jáhkkimis geassemánu álggu rájes. Skuvllas galget divvut dáhki, ođastit luohkkálanjaid ja dahkat maiddái saji beaivedikšui.
Aluehallintovirasto on myöntänyt jatkoa ympäristöluvalle koneelliseen kullankaivuuseen Kultaperho -nimiselle kullanhuuhdonta-alueelle Inariin. Lupapäätöksestä voi valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen.
Lapin kunnat eivät päässeet Sodankylässä tänään pidetyssä kokouksessa yhteisymmärrykseen yhteisestä sote-valmistelusta. Elokuun loppuun mennessä kuntien on päätettävä, haluavatko ne ylipäätään maakunnan yhteistä valmistelua vai odottavatko mieluummin hallituksen päätöksiä.
Suoma museaveahka čoahkkana gaskavahku Anárii Riikkaviidosaš museabeivviide. Dáhpáhusa ordnejit Suoma musealihttu, Sámemusea Siida ja Anára gielda. Prográmmii gullet seminárat, skuvlejumit, dáhpáhusat ja oahpásnuvvantuvrrat lagaš guovlluide.
Suomen museoväki kokoontuu keskiviikkona Inariin Valtakunnallisille museopäiville. Päivät järjestää Suomen Museoliitto yhteistyössä Saamelaismuseo Siidan ja Inarin kunnan kanssa. Ohjelma koostuu seminaareista, kokouksista, tapahtumista ja retkistä lähialueelle.
Sirpmá skuvlla heaittiheapmi lea čielga dáruiduhttin ja goarideapmi čielga sámi guovllus, dadjá Jenni Laiti Suohpanterroris. Dáiddajoavku lea mearridan doallat Vuollánmeahttun vuoigŋa -govvačájáhusa Sirpmá skuvllas dassái, go luossabivdu nohká. Čakčagease Suohpanterror ordne Deanus Vuollánmeahttun vuoiŋŋa ávvudeami.
Tänä syksynä Saamelaisalueen koulutuskeskus tarjoaa inarinsaamen opetusta vain etänä. Opiskelijoita on vaikea saada lähiopetukseen ja myös opettajista on pula. Oppilaan mielestä saamen kielen opetus olisi kuitenkin tärkeää säilyttää saamelaisalueella, joka on luonnollinen kieli- ja kulttuuriympäristö.
Rauhoitettu ahma tappaa pedoista eniten poroja vuosittain ja poroelinkeino onkin pyrkinyt saamaan ahmanpyynnin takaisin Suomeen. Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Jussi Laanikari ei kuitenkaan usko ahmanpyynninkään vaikuttavan porotalouden vahinkomääriin.
Sodankylässä jatketaan myös tiistaina Kukasjärvellä hukkuneen etsintää. Ilmoitus järvellä pyörineestä tyhjästä moottoriveneestä tuli lauantaina.
Lapin Ely-keskus on viime vuosina pyrkinyt vähentämään roskaamista poistamalla teiden pysähdyspaikoilta roskapönttöjä. Silti tienvarsille tuodaan edelleen usein sinne kuulumatonta tavaraa. Sodankylässä levähdyspaikkojen siistiminen on annettu jätehuoltoyrityksen käsiin, kertoo Lapin Ely-keskuksen liikennejohtaja Jaakko Ylinampa.
Sámi arkiivaásahusat čoahkkanedje vuossárgga Anárii gieđahallat Sámi luohteárbevieru oidnoma iešguđet vuorkkáin. Suoma Sámi arkiivva bajit dárkkisteaddji Inker-Anni Linkola muitala, ahte áššiid, erenoamážit etihkkanjuolggadusaid, lea dehálaš gieđahallat ovttas riikkaid earálágan njuolggadusaid dihte.
Säämi máttááttâskuávdáš ij ornii 40 oppâoho anarâškielâ skovlim innig puáttee čoovčâ. Mulsâiähtun fäälih muáddi kuursâ neeti peht. Anarâškielâ uáppee Pasi Aikio kuittâg uáiná, ete sämikielâ lii pyeremus oppâđ Säämist.
Geatki lea dat spire, mii goddá eanemus bohccuid juohke jagi. Geatkki goddinlobiid ii leat goittotge ožžon badjelaš 30 jahkái. Eana- ja meahccedoalloministeriija bajitdárkisteaddji Jussi Laanikari oaivvilda, ahte vaikko boahttevuođas boazovahágiid dagahan getkkiid oaččošiige goddit, de dat ii njeaiddášii alla vahátloguid.
Yle Sápmi, Menesjärventie 2, 99870 Anár – Inari, sami.radio@yle.fi.
Hoavda/Päällikkö Pirita Näkkäläjärvi +358 40 3577 006 (luomus 13.5.–10.6.2016).
Vástideaddji buvttadeaddji/Vastaava tuottaja Aletta Lakkala +358 40 829 5187 (hoavdan 13.5.–10.6.2016).
Tv-hoavda/sisältövastaava Kaisa Aikio +358 40 541 2186.
Teknihkalaš buvttadeaddji/Tekninen tuottaja Eljas Niskanen +358 40 531 5558.
MÁHCAHAT – PALAUTE (Facebook-chat bokte midjiide oažžu hui jođánit oktavuođa)
Yle Ođđasat, Ođđasat, Yle Ođđasat radios
Sohkaršohkka, Buorre idit Sápmi, Beaivvi ságat, Anarâš saavah, Anaras vuärkkä, Nuõrttsäämas, Jiönnäitt, Rohkos ja musihkka
Yle Sápmi somes: Facebook, Twitter, Instagram, Vimeo, Snapchat: ylesapmi
Unna Junná Yle TV2 7.45 ja Yle Fem 8.15 Sotnabeaivve Pâ'sspeei'v Pasepeeivi Sunnuntaina.
Sara ja Rölli oahpahallaba ođđa dáidduid. Lávlut Heliin: Piäkäst lii ucca pennakas. Meahcis lea somá: Nuohttun. Mii mus boahtá go stuorun: Maia.
Unna Junná Yle Areenas mánotbaji.
Yle Sámi Radio musihkkabottuid sáhttá guldalit dušše radios ja interneahttaradios. Juohke vuossárgga 15.03–15.30 ja bearjadaga 14.30–15.00.
Ođđasamos lasihuvvon musihkka:
Ravggon: Mantra
Kitok: Dunkel ung same
Nils Noa: Nu duohta (feat. Mari Boine)
Yle Ođđasat árgabeivviid diibmu 15.15 Yle TV1:žis ja Yle Areenas!
Yle Ođđasat -sátta oažžu ođđa hámi
Ođđasat árgabeivviid diibmu 20.45 Yle Fem -kanálas ja Yle Areenas!
Ruoŧa sámeradio ođđa lullisámegielat talk show Steinfjell & Steinfjell gullo maid Suoma bealde, daningo Yle Sámi Radio sádde juohke árgabeaivve diibmu 16.00–17.00 Ruoŧa sámeradio sáddagiid. Steinfjell & Steinfjell gullo juohke bearjadaga. Interneahttaradioi dás!
Yle Sámi vuoiŋŋalaš prográmma vuossárgga diibmu 15.30–16.00.
Taan kiiđâ kuullâp Kuobžâ-Saammâl Saammâl saavâid Yle Säämist!
1. ”Tego Rekola Maati spejâlistem”
1/2: Vuođđoláhkaváljagoddi Anáris cuoŋománus 2016 / Perustuslakivaliokunta Inarissa huhtikuussa 2016 (Vimeo-bálvalus)
2/2: Vuođđoláhkaváljagoddi Anáris cuoŋománus 2016 / Perustuslakivaliokunta Inarissa huhtikuussa 2016 (Vimeo-bálvalus)
Anára Sámi oahpahusguovddáža ja Guovdageainnu Sámi boazodoalloskuvlla boazodoallooahppit deaivvadit dál jo goalmmát geardde jagi siste. Dán vuoro nuorat leat dollen mearariikii, gos gullet earret eará dálkkádatrievdama váikkuhusain siiddaid johtimii Norgga bealde.
Vuođđosuopmelaččaid europarlameanttalahttu Jussi Halla-aho ii leat fuopmášan vaššiságastallamiid sápmelaččaid vuostá. Su mielas Suomas eai leat váššiságat eanetgo earáge Eurohpá riikkain, muhto dál dat leat badjánan sisafárrema oktavuođas. Interneahtta ja sosiálamedia addet vejolašvuođaid dadjat maid beare, maid ii muđuid jitnosit dajašii, lohká Halla-aho.
Otne vuossárgga badjel 27 000 nuorra illudit, go válmmaštuvvet dán giđa studeantan. Maiddái sámeguovllus vilgesgahpira besset deaddit oaivái oktiibuot 26 ođđa studeantta.
Anára badjedási oahppit, Gárasavvona skuvlla oahppit ja Ohcejoga skuvlla oahppit oassálastet dán vahkuloahpa riikaviidosaš TEATRIS-dáhpáhussii Vaasas. Nuorat dollejedje Vaasai linnjebiillain duorastateahkes. Sihke oahppi ja oahpaheaddji vulggiiga mátkái gealdagasas.
Sámediggi ii dán giđa suitte juohkit sámegiela stipeanddaid, go dat gártá seastit Suoma heajos ekonomiijadili geažil. Dan dihte dáiddárguoktá Inger-Mari Aikio ja Niillas Holmberg hálideaba juohkit stipeanddaid ja ná movttiidahttit nuoraid lohkat sámegiela.
