1952
Kohteesta Wikipedia
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tammikuu−maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 23. tammikuuta – Pääministeri Urho Kekkosen sairastumisen vuoksi pitämättä jäänyt, muun muassa Pohjolan puolueettomuutta käsitellyt ”pyjamantaskupuhe” julkistettiin Maalaisliiton pää-äänenkannattajassa Maakansassa. Puhe herätti vilkkaan keskustelun.
- 6. helmikuuta – Elisabet II nousi Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kuningattareksi Yrjö VI:n kuoleman jälkeen.
- 8. helmikuuta – Saksan liittotasavallan tilastokeskus ilmoitti maassa olevan 9,8 miljoonaa pakolaista.
- 14.–25. helmikuuta – Talviolympialaiset Oslossa.
- 26. helmikuuta – Pääministeri Winston Churchill ilmoitti Britannian omistavan atomipommin.
- 1. maaliskuuta − Yhdistynyt kuningaskunta palautti Helgolandin saaren Saksan liittotasavallalle.
- 6. huhtikuuta – Saksalainen toisen maailmansodan aikainen sotarikollinen Jürgen Stroop teloitetaan Varsovassa.
- 10. maaliskuuta – Kenraali Fulgencio Batista kaappasi vallan Kuubassa.
- 10. maaliskuuta – Stalinin nootti: Neuvostoliitto ehdotti muille miehitysvalloille, Ranskalle, Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja Yhdysvalloille konferenssia yhdistyneen, itsenäisen ja neutraalin Saksan valtion luomiseksi, jolla olisi oikeus armeijaan itsepuolustustarkoituksessa ja joka voisi solmia rauhansopimuksen voittajavaltojen kanssa.
- 16. maaliskuuta − Pohjoismaiden neuvosto perustettiin Kööpenhaminassa.
- 17. maaliskuuta – Suomen ensimmäinen Sokos-tavaratalo avattiin Helsingissä.
- 27. maaliskuuta – Epäonnistunut murhayritys Saksan liittokansleri Konrad Adenaueria vastaan.
Huhtikuu−kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. huhtikuuta – Neuvostoliiton valtionpäämies Josif Stalin sanoi yhdysvaltalaisille lehtimiehille myöntämässään haastattelussa, että kommunismi ja kapitalismi ”voivat elää rauhanomaisissa suhteissa keskenään”.
- 18. huhtikuuta – Bolivian kansallinen vallankumous: yleinen äänioikeus myönnettiin myös naisille ja alkuperäiskansoille, lisäksi järjestettiin maauudistus ja kansallistettiin kaivokset.
- 28. huhtikuuta – San Franciscon rauha tuli virallisesti voimaan, Japanin miehitys päättyi ja Japani sai itsenäisyyden.
- 2. toukokuuta – Ensimmäinen suihkumatkustajakonelinja Lontoon ja Johannesburgin välillä.
- 6. toukokuuta – Egyptin kuningas Faruk julisti olevansa profeetta Muhammadin jälkeläinen.
- 23. toukokuuta – Turussa paljastettiin Mikael Agricolan patsas.
- 24. toukokuuta – Ruotsin kuningas Kustaa VI Aadolf ja kuningatar Louise saapuivat kolmipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen. He olivat vierailleet Suomessa edellisen kerran vuonna 1932.
- 25. toukokuuta – Espoossa vihittiin käyttöön kehitysvammaisten hoitolaitos Rinnekoti.
- 30. toukokuuta – Suomen Huolto -järjestö lopetti toimintansa.
- 4. kesäkuuta – Helsingissä pidettiin ensimmäinen sodanjälkeinen puolustusvoimien lippujuhlan paraati.
- 13. kesäkuuta – Neuvostoliitto ampui alas ruotsalaisen DC-3-vakoilukoneen kansainvälisillä vesillä Gotska Sandönin itäpuolella, kuten myös sitä etsimään lähteneen toisen koneen. Ruotsi on väittänyt koneen olleen harjoituslennolla, Neuvostoliitto taas ettei tiennyt miten sille oli käynyt.
- 1. kesäkuuta – Katolinen kirkko kielsi André Giden kirjat.
- 18. kesäkuuta − Suomen sotakorvauksina Helsingin Ullanlinnaan rakentama uusi lähetystötalo luovutettiin Neuvostoliitolle. Edellinen Hietalahdessa sijainnut lähetystörakennus oli tuhoutunut talvisodassa – Neuvostoliiton puna-armeijan lentopommittamana.
- 19. kesäkuuta – Pietarsaaren kaupunki täytti 300 vuotta.
- 29. kesäkuuta – Armi Kuusela kruunattiin Miss Universumiksi.
- 29. kesäkuuta – Ahvenanmaan lippu oli ensimmäistä kertaa julkisesti käytössä laulujuhlilla Maarianhaminassa, vaikka sitä ei ollut vielä virallisesti vahvistettu.
- 29. kesäkuuta − Ásgeir Ásgeirsson valittiin Islannin uudeksi presidentiksi Sveinn Björnssonin kuoltua.
Heinäkuu−syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 12. heinäkuuta – Pohjoismaiden välinen passivapaus astui voimaan.
- 13. heinäkuuta – Itä-Saksa ilmoitti oman armeijan muodostamisesta.
- 13. heinäkuuta – Ruotsalainen DC3-lentokone katosi Itämeren yllä. Neuvostoliitto myönsi 1991 ampuneensa sen alas. Koneen hylky löytyi 2003.[1]
- 19. heinäkuuta–3. elokuuta – Helsingin kesäolympialaiset.
- 21. heinäkuuta – Kenraali Muhammad Naguibin ja eversti Gamal Abdel Nasserin sotilasvallankaappaus syöksi Egyptin kuninkaan Farukin vallasta.
- 25. heinäkuuta – Puerto Rico sai itsehallinnon Yhdysvaltain alaisuudessa.
- 1. elokuuta – Miss Universum Armi Kuusela palasi Yhdysvalloista kotimaahan ja sai loisteliaan vastaanoton Helsinki-Vantaan lentoasemalla.
- 11. elokuuta – Jordanian armeija pakotti mielisairaan kuningas Talalin eroamaan, hänen seuraajakseen tuli Hussein.
- 14. elokuuta − Saksan liittotasavalta liittyi Maailmanpankin jäseneksi.
- 27. elokuuta – Saksan liittotasavalta suostui maksamaan kolme miljardia D-markkaa korvauksia Israelille juutalaisten vainoista.
- 30. elokuuta – Viimeinen Suomen sotakorvauksia kuljettanut juna ylitti rajan Vainikkalassa.
- 18. syyskuuta – Suomi sai maksetuksi loppuun sotakorvaukset Neuvostoliitolle.
- 18. syyskuuta – Neuvostoliitto esti vetollaan Japanin liittymisen YK:hon.
- 4.–9. syyskuuta – Savusumu aiheutti 4 000 ihmisen kuoleman Lontoossa.
- 19. syyskuuta – Kokoomuksen kansanedustaja Iisakki Nikkola sai sairauden vuoksi pyytämänsä eron eduskunnasta ja hänen tilalleen tuli rehtori Reino Ala-Kulju. Molemmat olivat aikoinaan olleet eduskunnassa Isänmaallisen Kansanliikkeen edustajina.
- 23. syyskuuta – Helsingin Messuhallissa järjestettiin Suomen ja Neuvostoliiton yhteinen juhlatilaisuus sotakorvausten tultua suoritetuiksi.
Lokakuu−joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. lokakuuta − Helsingin hovioikeus aloitti toimintansa Marmoripalatsissa Kaivopuistossa.
- 2. lokakuuta – Neuvostoliitto ilmoitti Tanskalle, että jos Tanska sallii Naton perustavan tukikohtia alueelleen, Neuvostoliitto pitää sitä uhkauksena itseään vastaan.
- 10. lokakuuta − Oriveden ja Jämsän välinen rataosa avattiin liikenteelle.
- 20. lokakuuta – Sotatila Keniassa Mau Mau -kapinan vuoksi.
- 25. lokakuuta − Helsinki-Vantaan lentoasema avattiin liikenteelle.
- 28. lokakuuta – Suora lentoyhteys Helsingistä New Yorkiin avattiin.
- 1. marraskuuta – Yhdysvaltain ensimmäinen vetypommikoe Eniwetokilla Bikinin atollilla, koodinimeltään "Mike" (M tarkoitti megatonnia).
- 4. marraskuuta – Republikaanipuolueen Dwight D. Eisenhower voitti demokraattien ehdokkaan Adlai Stevensonin presidentinvaalissa, juuri kuten UNIVAC-tietokone oli ennustanut.
- 10. marraskuuta – YK:n pääsihteeri Trygve Lie ilmoitti eroavansa.
- 21. marraskuuta – Näytösoikeudenkäynti alkoi 11 entistä kommunistijohtajaa vastaan Tšekkoslovakiassa. Kaikki syytetyt olivat juutalaisia. Heidät hirtettiin 3. joulukuuta.
- 25. marraskuuta – Agatha Christien murhamysteeri Hiirenloukku sai ensi-iltansa Lontoossa. Vuonna 2005 näytelmää esitettiin edelleen, mikä teki siitä teatterihistorian pisimpään yhtäjaksoisesti esitetyn näytelmän.
- 25. marraskuuta − Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat hiihtäjä Veikko Hakulisen vuoden parhaaksi urheilijaksi.
- 26. marraskuuta − Ulkoministeri Sakari Tuomioja erosi hallituksesta ja palasi hoitamaan virkaansa Suomen Pankin pääjohtajana. Pääministeri Urho Kekkonen ryhtyi hoitamaan myös ulkoministerin tehtäviä ja apulaisulkoministeriksi tuli sosiaaliministeri Ralf Törngren. Uudeksi sosiaaliministeriksi tuli kansanedustaja Väinö Leskinen.
- 28. marraskuuta − Eduskunnan oikeusasiamies Paavo Kastari katsoi eduskunnalle toimittamassaan kirjelmässä, että Fagerholmin ensimmäisen hallituksen ministerit Aleksi Aaltonen, Matti Lepistö, Onni Peltonen ja Jussi Raatikainen olivat menetelleet lain vastaisesti hallituksen myöntäessä valtion avustuksia Salaputki Oy:lle vuonna 1949.
- 29. marraskuuta − Toinen maatalousministeri Matti Lepistö ja kulkulaitosministeri Onni Peltonen saivat salaputkijutun vuoksi pyytämänsä eron hallituksesta. Heidän tilalleen nimitettiin kansanedustajat Hannes Tiainen ja Eetu Karjalainen.
- 1. joulukuuta – New York Daily News raportoi etusivullaan ensimmäisestä sukupuolenkorjausleikkauksesta Tanskassa.
- 5. joulukuuta − Eduskunta hyväksyi ns. Kemijoki-lain, jolla valtion vesivoimaoikeudet Kemijoessa luovutettiin perustettavalle valtioenemmistöiselle Kemijoki Oy:lle.
- 6. joulukuuta – Presidentinlinnassa ei pidetty perinteistä itsenäisyyspäivän vastaanottoa, koska lääkärit olivat kehottaneet presidentti J. K. Paasikiveä jäämään viikoksi sairauslomalle liikarasituksen vuoksi.
- 11. joulukuuta – Pääministeri Urho Kekkonen ryhtyi hoitamaan tasavallan presidentin tehtäviä J. K. Paasikiven sairastuttua.
- 14. joulukuuta – Ensimmäinen onnistunut siamilaisten kaksosten kirurginen erottaminen suoritettiin Ohiossa.
- 16. joulukuuta – Aulis Rytkösestä tulee ensimmäinen suomalainen ammattijalkapalloilija allekirjoittaessaan sopimuksen Toulouse FC:n kanssa.
- 25. joulukuuta – Ampumavälikohtaus Länsi-Berliinissä, yksi saksalainen sotilas sai surmansa.
Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tammikuu–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 11. tammikuuta – Diana Gabaldon, kirjailija
- 13. tammikuuta – Pekka Pohjola, suomalainen rockmuusikko (k. 2008)
- 18. tammikuuta – Michael Behe, biokemisti
- 19. tammikuuta – Leif Salmén, suomalainen kirjailija ja toimittaja
- 20. tammikuuta – Paul Stanley, muusikko
- 6. helmikuuta – Antti Aro, suomalainen näyttelijä (k. 2005)
- 9. helmikuuta, Jukka Korpela, tietokirjailija.
- 21. helmikuuta – Kimmo Sasi, suomalainen poliitikko
- 25. helmikuuta – Tomas Ledin, ruotsalainen laulaja ja lauluntekijä
- 4. maaliskuuta – Ronn Moss, näyttelijä ja muusikko
- 6. maaliskuuta – Wojciech Fortuna, puolalainen mäkihyppääjä ja olympiavoittaja
- 11. maaliskuuta – Douglas Adams, kirjailija (k. 2001)
- 21. maaliskuuta – Dave Lindholm, suomalainen rock-muusikko
Huhtikuu–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 10. huhtikuuta – Steven Seagal, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 16. huhtikuuta – Jukka Tolonen, muusikko
- 27. huhtikuuta – Ari Vatanen, ralliajaja ja poliitikko
- 4. toukokuuta – Jyrki Yrttiaho, kansanedustaja
- 14. toukokuuta – Robert Zemeckis, ohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja
- 7. kesäkuuta – Liam Neeson, näyttelijä
- 18. kesäkuuta – Isabella Rossellini, näyttelijä
- 21. kesäkuuta – Hannele Huovi, suomalainen näyttelijä
- 27. kesäkuuta – Muska Babitzin, suomalainen poplaulaja
Heinäkuu–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2. heinäkuuta – Ahmed Ouyahia, Algerian pääministeri
- 4. heinäkuuta – Álvaro Uribe, Kolumbian presidentti
- 19. elokuuta – Jonathan Frakes, näyttelijä (Star Trek: The Next Generation)
- 25. syyskuuta – Christopher Reeve, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2004)
Lokakuu–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 7. lokakuuta – Vladimir Putin, Venäjän presidentti
- 10. lokakuuta – Björn Wahlroos, pääjohtaja
- 22. lokakuuta – Jeff Goldblum, näyttelijä
- 22. lokakuuta – Kirsti Manninen, kirjailija
- 3. marraskuuta – Kaarlo Kalliala, piispa
- 16. marraskuuta – Shigeru Miyamoto, japanilainen videopelisuunnittelija
- 18. joulukuuta – Irja Askola, piispa
- 24. joulukuuta – Hilkka Riihivuori, suomalainen hiihtäjä
- 30. joulukuuta – Jesús Ferrero, kirjailija
Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tammikuu–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 21. tammikuuta – Sveinn Björnsson, Islannin ensimmäinen presidentti
- 5. helmikuuta – Pekka Alpo, suomalainen teatteriohjaaja ja teatterinjohtaja
- 6. helmikuuta – Yrjö VI, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Pohjois-Irlannin kuningas
- 13. helmikuuta – Alfred Einstein
- 19. helmikuuta – Knut Hamsun, norjalainen kirjailija (Nobelin kirjallisuuspalkinto 1920)
- 24. helmikuuta – Yrjö Hirn, suomalainen kirjallisuudentutkija
- 9. maaliskuuta – Aleksandra Kollontai, neuvostovallankumouksellinen ja diplomaatti
- 31. maaliskuuta – Katri Rautio, suomalainen näyttelijä
Huhtikuu–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 3. huhtikuuta – Miina Sillanpää, suomalainen poliitikko ja ensimmäinen naisministeri, talousneuvos
- 3. huhtikuuta – Ferenc Molnár, unkarilainen kirjailija
- 8. kesäkuuta – Sergei Merkurov, kuvanveistäjä
- 8. kesäkuuta – Vilho Helanen, suomalainen kirjailija, Akateemisen Karjala-Seuran puheenjohtaja
- 30. kesäkuuta – Mauno Pekkala, suomalainen poliitikko
Heinäkuu–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 12. heinäkuuta – Elsa Soini, suomalainen kirjailija
- 26. heinäkuuta – Eva Perón ("Evita"), Argentiinan presidentin Juan Perónin toinen vaimo
- 23. elokuuta – Richard Faltin, suomalainen lääkäri, professori
- 3. syyskuuta – Antti Tulenheimo, suomalainen lakimies ja poliitikko, professori
- 17. syyskuuta – Gunnar Finne, suomalainen kuvanveistäjä
- 22. syyskuuta – K. J. Ståhlberg, Suomen ensimmäinen presidentti
Lokakuu–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 3. marraskuuta – Martti Jukola, suomalainen urheiluselostaja
- 5. marraskuuta – Hanna Granfelt, suomalainen laulaja
- 11. marraskuuta – Yrjö Lindegren, suomalainen arkkitehti
- 23. marraskuuta – Aaro Hellaakoski, suomalainen runoilija
- 26. marraskuuta – Sven Hedin, ruotsalainen kirjailija ja tutkimusmatkailija
Nobelin palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nobelin fysiikanpalkinto: Felix Bloch ja Edward Purcell
- Nobelin kemianpalkinto: Archer Martin ja Richard Synge
- Nobelin lääketieteen palkinto: Selman Waksman
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: François Mauriac
- Nobelin rauhanpalkinto: Albert Schweitzer
Kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Johannes Angelos – Mika Waltari
- Havukka-ahon ajattelija – Veikko Huovinen