1950

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

tammikuu–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. tammikuuta – Lielahden alue siirrettiin Ylöjärven kunnasta Tampereen kaupunkiin.
6. tammikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta tunnusti Kiinan kansantasavallan, Kiinan tasavalta katkaisi diplomaattisuhteensa Britanniaan.
12. tammikuuta – Brittisukellusvene Truculent törmäsi ruotsalaiseen öljytankkeri Dvinaan Thamesillä ja upposi, 64 kuollutta.^[1]
13. tammikuuta – Suomi tunnusti Kiinan kansantasavallan.
15. tammikuuta – Suomessa alkoivat presidentinvaalien valitsijamiesvaalit.
21. tammikuuta − Suomen Moskovan-suurlähettiläs Cay Sundström jätti Neuvostoliiton varaulkoministerille Andrei Gromykolle Suomen vastauksen Neuvostoliiton vuoden 1949 lopussa esittämään, sotarikollisia koskeneeseen noottiin.
26. tammikuuta – Intian uusi perustuslaki astui voimaan. Rajendra Prasadista tuli ensimmäinen Intian presidentti.
28. tammikuuta – Somalimaa asetettiin taas Italian mandaatiksi.
28. tammikuuta – Presidentti K. J. Ståhlberg täytti 85 vuotta.
31. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Truman ilmoitti aikeesta kehittää vetypommi.
31. tammikuuta – Viimeiset Guomindangin joukot antautuivat Manner-Kiinassa.
8. helmikuuta – Kansallis-Osake-Pankki täytti 60 vuotta.
9. helmikuuta – Yhdysvaltain senaattori Joseph McCarthy syytti puheessaan Länsi-Virginiassa Yhdysvaltain ulkoministeriötä 205 kommunistin miehittämäksi.
11. helmikuuta – Kaksi Vietkongin pataljoonaa hyökkäsi ranskalaisten tukikohtaan Indokiinassa.
12. helmikuuta – Kommunistit järjestivät mellakoita Pariisissa.
13. helmikuuta – Yhdysvallat alkoi asettaa ilmatorjuntatykkejä ydin- ja sotilaskohteiden suojaksi.
14. helmikuuta – Neuvostoliitto ja Kiinan kansantasavalta solmivat YYA-sopimuksen Japania vastaan.
15. helmikuuta – Eduskuntataloon Helsingissä tehtiin pommi-isku.
15. helmikuuta – Juho Kusti Paasikivi valittiin uudelleen Suomen presidentiksi.
17. helmikuuta – James Warburg julisti Yhdysvaltain senaatille: ”Meillä tulee olemaan maailmanhallitus, pidämme siitä sitten tai emme. Ainoa kysymys on, saavutetaanko maailmanhallitus valloittaen vai suostumuksella.”
17. helmikuuta – Presidentti J. K. Paasikivi nimitti Työväen Akatemian johtajan Reino Oittisen Kouluhallituksen uudeksi pääjohtajaksi Yrjö Ruudun jäädessä eläkkeelle.
19. helmikuuta – Konrad Adenauer yritti aloittaa neuvottelut Itä-Saksan kanssa Saksojen yhdistymisestä.
22. helmikuuta – Albert Einstein varoitti ydinsodan voivan johtaa täydelliseen tuhoon.
27. helmikuuta – Kemin raastuvanoikeus tuomitsi 80 Kemin kapinaan osallistunutta henkilöä kotirauhan rikkomisesta ja kapinasta vankeuteen. Vankeusrangaistusten pituus vaihteli kolmesta kuukaudesta vankeutta yhteen vuoteen ja kahdeksaan kuukauteen kuritushuonetta. Loput kaikkiaan 116 syytetystä vapautettiin.
28. helmikuuta – Neuvostoliitto ilmoitti pitävänsä Suomen Moskovan-suurlähettilään Cay Sundströmin sotarikollisia koskeneeseen noottiin antamaa vastausta riittämättömänä.
1. maaliskuuta – Klaus Fuchs tuomittiin vakoilusta Neuvostoliiton puolesta ja salaisten atomipommisuunnitelmien luovuttamisesta.
1. maaliskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi antoi eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen toisen virkakautensa alkaessa.
3. maaliskuuta – Puola ilmoitti aikovansa karkottaa kaikki saksalaiset.
8. maaliskuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, että sillä on atomipommi.
8. maaliskuuta – Kova myrsky riehui eri puolilla Suomea.
12. maaliskuuta – Belgiassa kansanäänestys kannatti 57,7 prosentin tuella kuningas Leopold III:n paluuta, vastaan äänesti 42,3 prosenttia.
15. maaliskuuta − Korkein oikeus antoi päätöksensä asekätkentäjutussa. Kaikkiaan 1 488 henkilöä tuomittiin eripituisiin vankeusrangaistuksiin; suurimmalle osalle vankeusrangaistus oli ehdollinen kolmen vuoden koetusajalla. Ankarimman tuomion, kuusi vuotta kuritushuonetta, sai everstiluutnantti Usko Haahti. Asekätkennän paljastumisesta oli kulunut lähes viisi vuotta.
17. maaliskuuta – Kalifornian yliopisto Berkeleyssä ilmoitti tutkijoiden luoneen alkuainetta numero 98, jolle annettiin nimi kalifornium.
17. maaliskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron K.-A. Fagerholmin hallitukselle ja nimitti eduskunnan puhemiehen Urho Kekkosen muodostaman hallituksen. Fagerholm valittiin eduskunnan puhemieheksi.
20. maaliskuuta – Puolan hallitus päätti takavarikoida kaiken kirkon omaisuuden.
22. maaliskuuta – Egypti vaati brittijoukkojen vetäytymistä Suezin kanavalta.

huhtikuu–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

24. huhtikuuta – Jordania liitti itseensä miehittämänsä Länsirannan.
28. huhtikuuta – Nobel-palkittu fyysikko Frédéric Joliot-Curie erotettiin Ranskan atomitutkimuslaitoksen johtajan virasta. Kymmenettuhannet tiedemiehet eri puolilta maailmaa esittivät Ranskan hallitukselle tapauksen vuoksi vastalauseensa.
6. toukokuuta – Tanskasta löydettiin ”Tollundin mies”, 2 400 vuotta sitten elänyt suoruumis.
9. toukokuuta – Robert Schuman ehdotti Euroopan liittoa rauhanomaisten suhteiden ylläpitämiseksi. Schumanin julistusta pidetään Euroopan unionin alkuna.
13. toukokuuta – Ensimmäinen Formula 1 -sarjan MM-kilpailu ajettiin Englannin Silverstonen radalla
24. toukokuuta – Itä-Saksa liittyi Kominformiin.
27. toukokuuta – Linnanmäen huvipuisto avattiin Helsingissä.
31. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi hallituksen lakiesityksen Kemin kapinaan osallistuneiden armahtamisesta.
12. kesäkuuta – Helsinki vietti 400-vuotisjuhliaan.
13. kesäkuuta – Yhdysvaltain entisen presidentin Franklin D. Rooseveltin puoliso Eleanor Roosevelt saapui poikansa, liikemies ja eversti James Rooseveltin kanssa vierailulle Suomeen Suomen Huolto -järjestön kutsumana.
14. kesäkuuta – Helsingin rautatieasema vaurioitui tulipalossa.
25. kesäkuuta – Pohjois-Korean joukot hyökkäsivät Etelä-Koreaan, Korean sota alkoi.^[2]
25. kesäkuuta – YK:n turvallisuusneuvosto äänesti Etelä-Korean tukemisen puolesta. Neuvostoliitto boikotoi turvallisuusneuvoston istuntoa vaatiessaan Kiinan kansantasavaltaa YK:n jäseneksi.^[2]
28. kesäkuuta – Pohjois-Korean joukot saavuttivat Soulin.^[2]

heinäkuu–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. heinäkuuta – Ensimmäiset Yhdysvaltain joukot saapuivat Koreaan miehitystukikohdista Japanista.^[2]
5. heinäkuuta – Ensimmäiset taistelut pohjoiskorealaisten ja Yhdysvaltain Task Force Smithin välillä.
6. heinäkuuta – DDR sopi Puolan kanssa Oder–Neisse-linjasta, Länsi-Saksa ei.
8. heinäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman nimitti kenraali Douglas MacArthurin Koreassa olevien YK-joukkojen ylipäälliköksi.
20. heinäkuuta – Belgian liittokokous palautti kuningas Leopold III:n valtaan.
25. heinäkuuta – Walter Ulbricht valittiin Itä-Saksan kommunistipuolueen pääsihteeriksi.
28. heinäkuuta – Belgiassa puhkesi levottomuuksia ja lakkoja kuningasvallan paluun vuoksi. Liègessä ammuttiin kolme mielenosoittajaa.
31. heinäkuuta – Belgialaisten kuningas Leopold III luopui kruunusta poikansa kruununprinssi Baudouinin hyväksi. Belgian parlamentti nimitti Baudouinin maan hallitsijaksi 11. elokuuta.
8. elokuuta – Winston Churchill tuki ideaa euroarmeijasta Kanadan ja Yhdysvaltain kanssa.
21. elokuuta – Presidentti J. K. Paasikivi nimitti sisäministeri Lauri Riikosen Kuopion läänin maaherraksi.
3. syyskuuta – Formula 1 -luokan MM-sarjan ensimmäisen kauden viimeinen osakilpailu, ja samalla ensimmäinen Italian GP ajettiin Monzan radalla.
12. syyskuuta – Kommunistit osoittivat mieltään Berliinissä.
15. syyskuuta – Kenraali MacArthurin komentama Yhdysvaltain X armeijakunta, brittiläiset ja Kansainyhteisön joukot nousivat maihin Korean niemimaan länsirannikon Inchonissa, joka oli Pohjois-Korean hallussa. Samaan aikaan alkoi panssarijoukkojen läpimurto Pusanin piiritysrenkaasta.^[2]
19. syyskuuta – Länsi-Saksa päätti erottaa kaikki kommunistiviranomaiset.
29. syyskuuta – YK:n joukot valloittivat Soulin.^[2]
30. syyskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi nimitti oikeuskansleri Toivo Tarjanteen Korkeimman oikeuden presidentiksi.

lokakuu–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

7. lokakuuta – Kiinalaiset joukot miehittivät Tiibetin.
12. lokakuuta – Yhdysvaltain 8. armeija miehitti Pohjois-Korean pääkaupungin Pjongjangin.^[2]
15. lokakuuta – Itä-Saksassa kommunistit saivat 99,7 % äänistä vaaleissa.
20. lokakuuta – Itävalta julisti kommunistipuolueen laittomaksi.
1. marraskuuta – Paavi Pius XII määräsi uuden dogman: Neitsyt Maria otettiin ruumiineen taivaaseen.
1. marraskuuta – YK:n pääsihteeri Trygve Lie valittiin uudelle kaudelle. Neuvostoliitto oli syyttänyt Lietä puolueellisuudesta Korean sodassa ja yrittänyt estää hänen uudelleenvalintansa.
2. marraskuuta – Puertoricolaiset nationalistit Oscar Collazzo ja Griselio Torresola yrittivät murhata presidentti Trumanin.
4. marraskuuta – Euroopan neuvoston jäsenmaat allekirjoittivat Euroopan ihmisoikeussopimuksen.
8. marraskuuta – Ensimmäinen ilmataistelu suihkuhävittäjien välillä: USAF:n luutnantti Russell J. Brown ampui alas kaksi MiG-15-konetta F-80 Shooting Star -koneellaan.
15. marraskuuta – 14 ihmistä kuoli kahden junan törmäyksessä Norjan Telemarkissa.
22. marraskuuta – Brittien vastaisia mellakoita Egyptissä.
26. marraskuuta – Korean sota: kiinalaisia joukkoja - virallisen ilmoituksen mukaan vapaaehtoisina - siirtyi Pohjois-Koreaan aloittaen massiivisen vastahyökkäyksen Yhdysvaltain merijalkaväen ja 8. armeijan joukkoja vastaan. Kahden päivän taistelujen jälkeen 8. armeija pakotettiin vetäytymään.^[2]
27. marraskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi täytti 80 vuotta.
30. marraskuuta – Truman uhkasi käyttää ydinaseita Koreassa.
3. joulukuuta – Etna purkautui Sisiliassa.
3. joulukuuta – Manfred Schmidtin Nikke Knatterton -sarjakuva alkoi ilmestyä länsisaksalaisessa Quick-kuvalehdessä.
8. joulukuuta – Säveltäjä, professori Jean Sibelius täytti 85 vuotta.
10. joulukuuta – Nobelin palkinnot jaettiin 50. kerran.
24. joulukuuta – Skottinationalistit veivät kuningas Edvard I:n vuonna 1296 anastaman Sconen kiven Westminster Abbeysta.

tuntematon päivämäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

lokakuu – Italialaissyntyinen atomifyysikko Bruno Pontecorvo loikkasi Isosta-Britanniasta Suomen kautta Neuvostoliittoon. Tapaus herätti runsaasti huomiota läntisessä maailmassa; eräät lehdet kirjoittivat – tosin perusteettomasti – jopa joidenkin suomalaisten poliitikkojen olleen mukana järjestämässä Pontecorvon loikkausta.
marraskuu – Ensimmäinen Kustannusosakeyhtiö Otavan julkaisema Mitä missä milloin -vuosikirja ilmestyi. Kirjan ensimmäinen kappale luovutettiin presidentti J. K. Paasikivelle.

Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

tammikuu–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

11. tammikuuta – Juha Korkeaoja, suomalainen poliitikko
16. tammikuuta – Kalle Könkkölä, suomalainen poliitikko ja kansalaisaktivisti
16. tammikuuta – Aino Suhola, suomalainen kirjailija, toimittaja ja kansanedustaja
23. tammikuuta – Richard Dean Anderson, yhdysvaltalainen näyttelijä
26. tammikuuta – Jörg Haider, itävaltalainen poliitikko (k. 2008)
29. tammikuuta – Jody Scheckter, eteläafrikkalainen Formula 1 -kuljettaja (maailmanmestari)
3. helmikuuta – Markku Puputti (”Markku Aro”), suomalainen laulaja
11. helmikuuta – Mauri Kunnas, suomalainen graafikko, kuvataiteilija ja sarjakuvapiirtäjä (Nyrok City)
13. helmikuuta – Peter Gabriel, englantilainen muusikko ("Genesis")
19. helmikuuta – Pauli Matti Juhani Leskinen (”Juice”), suomalainen muusikko, sanoittaja, laulaja ja lauluntekijä (k. 2006)
22. helmikuuta – Jarmo Heikkinen, suomalainen näyttelijä ja toimittaja
25. helmikuuta – Neil Jordan, ohjaaja, tuottaja ja käsikirjoittaja
2. maaliskuuta – Karen Carpenter, yhdysvaltalainen laulaja ("The Carpenters") (k. 1983)
2. maaliskuuta – Lauri Lajunen, professori, Oulun yliopiston rehtori
7. maaliskuuta – Vesa Aaltonen, suomalainen muusikko
11. maaliskuuta – Bobby McFerrin, yhdysvaltalainen laulaja

huhtikuu–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

5. huhtikuuta – Agnetha Fältskog, ruotsalainen laulaja
5. huhtikuuta – Jan Svensson (”Harpo”), ruotsalainen pop-muusikko
12. huhtikuuta – Flavio Briatore, ranskalainen Formula 1 -tallipäällikkö
28. huhtikuuta – James Douglas Muir-Leno (”Jay Leno”), yhdysvaltalainen koomikko, juontaja ja talk-show-isäntä
13. toukokuuta – Steveland Hardaway Judkins (”Stevie Wonder”), yhdysvaltalainen muusikko
26. toukokuuta – Heikki A. Ollila, suomalainen poliitikko
9. kesäkuuta – Trevor Bolder, brittiläinen basisti ("Uriah Heep")

heinäkuu–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

12. heinäkuuta – Paul Charles Caravello (”Eric Carr”), yhdysvaltalainen rumpali (Kiss)
2. elokuuta – Jussi Adler-Olsen, tanskalainen kirjailija
8. elokuuta – Martine Aubry, ranskalainen poliitikko
10. elokuuta – Pertti Ukkola, suomalainen painija (olympiavoittaja)
11. elokuuta – Stephen Wozniak (”Steve Wozniak”), yhdysvaltalainen tietojenkäsittelyn uranuurtaja (Applen perustaja)
14. elokuuta – Gary Larson, yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (Kaukana poissa)
15. elokuuta – Jorma Ollila, suomalainen talousvaikuttaja (Nokia Oyj:n hallituksen puheenjohtaja)
15. elokuuta – Juha Muje, suomalainen näyttelijä
15. elokuuta – Prinsessa Anne, Yhdistyneen kuningaskunnan prinsessa (Elisabet II:n tytär)
1. syyskuuta – Ilpo Tiihonen, suomalainen runoilija
3. syyskuuta – Pekka Juhani Maijanen (”Pave Maijanen”), suomalainen muusikko (Mistakes)
10. syyskuuta – Anthony Joseph Perry (”Joe Perry”), yhdysvaltalainen kitaristi (Aerosmith)
11. syyskuuta – Raul Reiman, suomalainen sanoittaja, säveltäjä ja muusikko (k. 1987)
11. syyskuuta – Barry Sheene, brittiläinen ratamoottoripyöräilyn kaksinkertainen maailmanmestari (k. 2003)
19. syyskuuta – Erkki Liikanen, suomalainen poliitikko (Suomen Pankin pääjohtaja)
22. syyskuuta – Kirill Babitzin (”Kirka”), suomalainen laulaja (k. 2007)
25. syyskuuta – Oiva Kaltiokumpu, suomalainen komisario, muusikko ja kansanedustaja

lokakuu–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

5. lokakuuta – Aake Kalliala, suomalainen näyttelijä
20. lokakuuta – Mara Venier, italialainen televisiojuontaja ja näyttelijä
25. lokakuuta – Pekka Järvinen (”Albert Järvinen”, ”Viola Ahti”), suomalainen muusikko (Hurriganes) (k. 1991)
9. marraskuuta – Pasi Kaunisto, suomalainen laulaja
21. marraskuuta – Hannu Nurmio (”Tuomari Nurmio”), suomalainen laulaja
25. marraskuuta – Epe Helenius, suomalainen levytuottaja
26. marraskuuta – Eero Heinonen, suomalainen pianisti
6. joulukuuta – Joe Hisaishi, japanilainen säveltäjä
20. joulukuuta – Markku Laukkanen, suomalainen kansanedustaja
30. joulukuuta – Martti Vainio, suomalainen kestävyysjuoksija

Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

tammikuu–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

16. tammikuuta – Gustav Krupp von Bohlen und Halbach, saksalainen diplomaatti ja teollisuusjohtaja (s. 1870)
21. tammikuuta – Eric Arthur Blair (”George Orwell”), brittiläinen kirjailija (Vuonna 1984) (s. 1903)
12. maaliskuuta – Heinrich Mann, saksalainen kirjailija (s. 1871)
19. maaliskuuta – Edgar Rice Burroughs, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1875)
21. maaliskuuta – Rafael Blomstedt, suomalainen arkkitehti (s. 1885)
30. maaliskuuta – Léon Blum, Ranskan pääministeri (s. 1872)

huhtikuu–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2. huhtikuuta – Albert von Hellens, suomalainen tuomari, ministeri, maaherra ja vapaaherra (s. 1879)
3. huhtikuuta – Kurt Weill, saksalainen säveltäjä (s. 1900)
6. huhtikuuta – Otto Manninen, suomalainen runoilija ja professori (s. 1872)
8. huhtikuuta – Vatslav Nižinski, puolalaissyntyinen venäläinen balettitanssija ja koreografi (s. 1890)
23. huhtikuuta – Matilda Cesira (”Gemma Bellincioni”), italialainen sopraano (s. 1864)
29. toukokuuta – Germund Paaer, suomalainen taidemaalari (s. 1881)