1888
Wikipedia
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 14. maaliskuuta – Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiö aloitti hevosomnibusliikenteen Helsingissä. Hevosraitiotieliikenne alkoi 1891 ja sähköraitiotieliikenne 1900.
- 11. huhtikuuta – Amsterdamin Concertgebouw avattiin yleisölle.
- 13. toukokuuta – Brasilia lakkautti orjuuden.
- 29. heinäkuuta – Münchenin kaupunginmuseo perustettiin.
- 5. elokuuta – Karl Benzin vaimo Berta Benz teki ensimmäisen "pitkän automatkan" Mannheimista Pforzheimiin. Mittaa matkalle tuli 64 kilometriä.
- 4. syyskuuta – George Eastman rekisteröi Kodak-tavaramerkin ja sai patentin kameralle, joka käyttää filmirullaa
- 14. lokakuuta – Louis Le Prince kuvasi ensimmäisenä elävää kuvaa Roundhayssa, Englannissa. Filmi oli nimeltään "Roundhay Garden Scene" ja se sisälsi kaksi sekuntia ja 18 kuvaruutua (frame).
- 17. marraskuuta – Säveltäjä Pjotr Tšaikovski johti viidennen sinfoniansa ensiesityksen Pietarissa.
- 23. joulukuuta – Taiteilija Vincent van Gogh leikkasi osan vasemmasta korvastaan riideltyään ystävänsä Paul Gauguinin kanssa eteläranskalaisessa bordellissa. Taiteilija kuljetettiin Arlesin sairaalaan.
Tuntematon päivämäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Viiltäjä-Jack tappoi Lontoossa ainakin viisi prostituoitua.
- Naparetkeilijä Fridtjof Nansen hiihti Grönlannin poikki.
- Naurusta tehtiin osa Saksan Uuden-Guinean siirtokuntaa.
- Long Beach perustettiin.
- Englannin (The Football League) liiga alkoi.
- Saksan historiassa vuotta 1888 sanotaan kolmen keisarin vuodeksi, koska Vilhelm I:n jälkeen keisariksi tullut Fredrik III kuoli jo saman vuoden aikana ja uudeksi keisariksi tuli Vilhelm II.
- Washington Monument paljastettiin Washington D.C.:ssa.
- Tallinnassa, Virossa, otettiin käyttöön ensimmäinen raitiovaunulinja.
- Amerikkalainen lingvisti John Martin Crawford julkaisi Kalevalan ensikertaa englanniksi. Ensikertaa Kalevala käännettiin englanniksi vuonna 1868.
Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 5. tammikuuta – Tahko Pihkala, suomalainen urheilija ja pesäpallon keksijä (k. 1981)
- 17. tammikuuta – Vilho Annala, suomalainen poliitikko, professori (k. 1960)
- 22. maaliskuuta − Kalle Väänänen, suomalainen kirjailija (k. 1960)
- 24. huhtikuuta – Wilho Ilmari, suomalainen teatteriohjaaja (k. 1983)
- 11. toukokuuta – Irving Berlin, yhdysvaltalainen säveltäjä (k. 1989)
- 24. kesäkuuta – Tyyne Jauri, suomalainen näyttelijä
- 27. heinäkuuta – Juho Niukkanen, kansanedustaja, ministeri (k. 1954)
- 26. elokuuta – Kaarle Ellilä, suomalainen poliitikko ja pääjohtaja [k. 1957)
- 12. syyskuuta – Maurice Chevalier, ranskalainen laulaja ja näyttelijä (k. 1972)
- 16. syyskuuta – Frans Eemil Sillanpää, kirjailija (k. (1964)
- 23. syyskuuta – Urho Somersalmi, näyttelijä (k. 1962)
- 26. syyskuuta – T. S. Eliot, englantilainen kirjailija (k. 1965)
- 26. lokakuuta – Runar Schildt, suomalainen kirjailija (k. 1925)
- 29. lokakuuta - Li Dazhao, toinen Kiinan kommunistisen puolueen perustajista (Chen Duxiun ohella) (k. 1927)
- 8. marraskuuta – Alex Matson, suomalainen kirjailija (k. 1972)
- 9. marraskuuta – Jean Monnet , Euroopan yhteisön "isä"
- 23. marraskuuta – Lassi Hiekkala, suomalainen lehtimies ja kirjailija (k. 1951)
- 23. marraskuuta – Harpo Marx, koomikko
- 15. joulukuuta – Artturi Leinonen, kirjailija (k. 1963)
- 28. joulukuuta – F. W. Murnau, saksalainen ohjaaja
Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2. tammikuuta – Uno Cygnaeus, suomalainen koulumies ja pappi, Suomen kansakoulun isä
- 6. maaliskuuta – Louisa May Alcott, amerikkalainen kirjailija
- 22. maaliskuuta – Vilhelm I, Saksan keisari
- 15. kesäkuuta – Fredrik III, Saksan keisari
- 16. elokuuta – John Pemberton, yhdysvaltalainen farmaseutti joka keksi Coca-Colan.
- 24. elokuuta – Rudolf Clausius, saksalainen fyysikko, termodynamiikan tutkija (s. 1822)
Kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Räisäs-poika (Juhana Kokko)
- Veljekset (Robert Louis Stevenson)
- Kovan onnen lapsia (Minna Canth)
- Merenneito (Henrik Ibsen)
- Kahden vuoden loma-aika (Jules Verne)