1951
Wikipedia
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tammikuu − maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta – Itä-Saksan ensimmäisen viisivuotissuunnitelman alku.
- 1. tammikuuta – Järvenpää ja Karhula muuttuivat kauppaloiksi.
- 4. tammikuuta – Korean sota: kiinalaiset ja pohjoiskorealaiset joukot valloittivat jälleen Soulin.[1]
- 9. tammikuuta – Yhdistyneiden kansakuntien päärakennus otettiin käyttöön New Yorkissa.
- 10. tammikuuta – Nobel-fyysikko Irène Joliot-Curie erotettiin Ranskan atomikomissiosta kommunistimyönteisten mielipiteidensä vuoksi.
- 12. tammikuuta − Presidentti J. K. Paasikivi nimitti varatuomari Johan Nykoppin Suomen suurlähettilääksi Washingtoniin Kalle Jutilan tilalle.
- 15. tammikuuta – Toinen YK-joukkojen vastahyökkäys Korean sodassa alkoi. Yhdysvaltain 8. armeijan murskasi kiinalaiset ja pohjoiskorealaiset joukot ilma- ja 155 mm tykistön iskuilla. Taktiikka sai nimen Ridgwayn lihamylly ("Ridgway's Meatgrinder").[1]
- 17. tammikuuta − Tasavallan presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Kekkosen ensimmäiselle hallitukselle ja nimitti Kekkosen toisen hallituksen.
- 27. tammikuuta − Presidentti, Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim (4.6.1867–27.1.1951) kuolee Sveitsissä.
- 1. helmikuuta – YK:n yleiskokous tuomitsi Kiinan hyökkääjäksi Korean sodassa.
- 12. helmikuuta – Iranin shaahi Mohammad Reza Pahlavi meni naimisiin prinsessa Soraya Esfandiary Bakhtiarin kanssa Teheranissa
- 27. helmikuuta – Yhdysvaltain perustuslain 22. lisäys rajoitti presidentin toimikaudet kahteen.
- 2. maaliskuuta – Tauno Luiro hyppäsi Oberstdorfissa mäkihypyn uuden maailmanennätyksen 139 metriä.
- 4. maaliskuuta – Puolan presidentti Bolesław Bierut julisti sodan puolalaisia "kulakkeja" vastaan.
- 14. maaliskuuta – Yhdysvaltain 8. armeijan joukot kenraali Ridgway johtamina valloittivat Soulin toistamiseen Korean sodassa.[1]
- 17. maaliskuuta − Kansallinen Edistyspuolue lopetti toimintansa. Sen tilalle perustettiin Suomen Kansanpuolue.
- 27. maaliskuuta − Kiinan ensimmäinen Helsingin-suurlähettiläs kenraali Geng Biao saapui Suomeen.
- 29. maaliskuuta – Ethel ja Julius Rosenberg tuomittiin Yhdysvalloissa vakoilun suunnittelusta. Heidät tuomittiin kuolemaan 5. huhtikuuta.
Huhtikuu − kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 8. huhtikuuta − Neuvostoliitto nimitti uudeksi Suomen-suurlähettilääkseen Viktor Lebedevin. Hän seurasi Grigori Savonenkovia, joka oli aikanaan toiminut valvontakomission varapuheenjohtajana.
- 9. huhtikuuta – Presidentti Truman erotti kenraali Douglas MacArthurin YK:n Koreassa olevien joukkojen ylipäällikön tehtävistä niskoittelun vuoksi. MacArthur oli jatkanut vaatimuksia hyökkäyksestä Kiinaan.[1] MacArthurin erottamista oli vaadittu varsinkin Ranskassa ja Isossa-Britanniassa. Tilalle nimitettiin kenraali Ridgway.
- 14. huhtikuuta − Ulkomaankauppaministeri, vuorineuvos Åke Gartz vaati SDP:n puheenjohtajaa Emil Skogia estämään Väinö Tannerin paluun eduskuntaan.
- 17. huhtikuuta – Ennätysmäinen tulva Kokemäenjoessa nosti veneitä Porin kaduille.
- 18. huhtikuuta – Pariisin sopimus Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamiseksi.
- 21. huhtikuuta – Suomen Kansanpuolue piti ensimmäisen puoluekokouksensa.
- 21. huhtikuuta − Vapaamielisten Liitto perustettiin.
- 23. huhtikuuta – Kukkula 235:n taistelu: kolme divisioonaa Kiinan 63. armeijasta hyökkäsi brittiläistä 29. prikaatia vastaan, jonka 1. pataljoonan, Gloucestershiren rykmentin 400 miestä jäi saarroksiin Kukkulalle 235 ('Gloster Hill').[1]
- 28. huhtikuuta − Iranin parlamentti valitsi pääministeriksi Mohammed Mossadeghin ja päätti kansallistaa maassa sijainneet öljynjalostamot. Päätös johti diplomaattiseen selkkaukseen Iranin ja Ison-Britannian välillä.
- 27. toukokuuta – Tiibet alistui kiinalaismiehitykseen.
- 5. kesäkuuta – Mikkelin hiippakunnan piispa Ilmari Salomies valittiin uudeksi arkkipiispaksi maaliskuussa kuolleen Aleksi Lehtosen seuraajaksi. Salomies vihittiin uuteen virkaansa 16. syyskuuta.
- 7. kesäkuuta − Kaksi Ison-Britannian ulkoministeriön virkamiestä, Guy Burgess ja Donald MacLean, ilmoitettiin kadonneiksi Britanniassa. Myöhemmin ilmeni, että he olivat loikanneet Neuvostoliittoon.
- 29. kesäkuuta − Presidentti J. K. Paasikivi nimitti ulkomaankauppaministeri Åke Gartzin Suomen Sveitsin-suurlähettilääksi Reinhold Sventon tilalle.
Heinäkuu − syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2.–3. heinäkuuta – Suomessa pidettiin eduskuntavaalit.
- 7. heinäkuuta – Ensimmäinen väri-TV-lähetys Yhdysvalloissa.
- 10. heinäkuuta – Korean sodan aseleponeuvottelut alkoivat Kaesŏngissa.
- 16. heinäkuuta – Belgian Leopold III allekirjoitti kruunustaluopumisen poikansa Baudouinin eduksi.
- 20. heinäkuuta – Jordanian Abdullah I salamurhattiin Jerusalemissa.
- 25. heinäkuuta − Uuden eduskunnan puhemieheksi valittiin SDP:n K.-A. Fagerholm, ensimmäiseksi varapuhemieheksi Maalaisliiton Viljami Kalliokoski ja toiseksi varapuhemieheksi SKDL:n Toivo Kujala.
- 28. heinäkuuta − Presidentti J. K. Paasikivi nimitti fyysikko ja tähtitieteilijä Yrjö Väisälän Suomen Akatemian jäseneksi.
- 17. elokuuta – Uudeksi Mikkelin piispaksi valittiin tohtori Martti Simojoki, joka vihittiin virkaansa 4. marraskuuta.
- 18. elokuuta – Ruotsissa lopetettiin kahvin säännöstely.
- 31. elokuuta − Ajokki Oy:n autokoritehdas vaurioitui pahoin tulipalossa Tampereen Nekalassa. Palossa tuhoutui mm. kolme valmistumaisillaan ollutta Tampereen kaupungin liikennelaitoksen tilaamaa linja-autoa.
- 1. syyskuuta – solmittiin ANZUS-puolustusliitto Yhdysvaltain, Australian ja Uuden-Seelannin välillä.
- 8. syyskuuta – San Franciscon sopimus Japanin ja 48 muun maan välillä päätti toisen maailmansodan Tyynellämerellä.
- 20. syyskuuta – Nato hyväksyi Kreikan ja Turkin jäsenikseen.
- 20. syyskuuta − Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Kekkosen toiselle hallitukselle ja nimitti Kekkosen kolmannen hallituksen.
- 26. syyskuuta – Tampereen Työväen Teatteri täytti 50 vuotta.
Lokakuu − joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2. lokakuuta – Tanskassa aloitettiin TV-lähetykset ensimmäisenä pohjoismaana.
- 4. lokakuuta – Neuvostoliitto sanoi suhtautuvansa kielteisesti Turkin liittymiseen Naton jäseneksi.
- 5. lokakuuta – Suomen ensimmäiset liikennevalot otettiin käyttöön Aleksanterinkadun ja Mikonkadun risteyksessä Helsingin keskustassa.
- 7. lokakuuta – Malesian sisällissota ja kansannousu: kommunistikapinalliset surmasivat brittikomentaja Sir Henry Gurneyn.
- 12. lokakuuta – Eduskunta hyväksyi Ahvenanmaan uuden itsehallintolain.
- 16. lokakuuta – Pakistanin presidentti Liaquat Ali Khan murhattiin.
- 26. lokakuuta – Winston Churchill valittiin uudelleen Ison-Britannian pääministeriksi.
- 1. marraskuuta – Yhdysvaltalaisjoukot harjoittelivat ensimmäista kertaa toimintaa ydinsodassa Nevadan aavikolla.
- 4. marraskuuta – Mannerheim-museo avattiin marsalkan kotitalossa Helsingin Kaivopuistossa.
- 11. marraskuuta – Juan Perón valittiin uudelleen Argentiinan presidentiksi.
- 23. marraskuuta – Jorma Nortimon ohjaama elokuva Rovaniemen markkinoilla sai ensi-iltansa. Elokuvan käsikirjoitti Reino Helismaa ja siihen sävelsi musiikin Toivo Kärki ja se aloitti suomalaista populaarikulttuuria 1950-luvulla leimanneen rillumarei-kauden.
- 27. marraskuuta – Tšekkoslovakian varapääministeri Rudolf Slánský erotettiin virastaan ja pidätettiin syytettynä vakoilusta. Myöhemmin hänet teloitettiin Stalinin käskystä.
- 5. joulukuuta – Suomen Aku Ankka -lehden ensimmäinen numero ilmestyi. Kyseessä oli näytenumero.
- 6. joulukuuta – Hätätilalaki Egyptissä kasvaneiden mellakoiden vuoksi.
- 24. joulukuuta – Libya itsenäistyi Italiasta.
Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tammikuu − maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 30. tammikuuta – Phil Collins, muusikko
- 30. tammikuuta – Hugo Christer "Cisse" Häkkinen, suomalainen basisti ("Hurriganes") (k. 1990)
- 31. tammikuuta – Eija Ahvo, suomalainen laulaja ja näyttelijä
- 7. helmikuuta – Raimo Sirkiä, suomalainen oopperalaulaja
- 15. helmikuuta – Jane Seymour, näyttelijä
- 28. helmikuuta – Gustav Thöni, alppihiihtäjä
- 1. maaliskuuta − Erkki "Eki" Jantunen, suomalainen muusikko ja juontaja
- 4. maaliskuuta – Chris Rea, muusikko
- 5. maaliskuuta – Tarja Ylitalo, suomalainen iskelmälaulaja
- 17. maaliskuuta – Kurt Russell, näyttelijä
- 19. maaliskuuta – Samuel Salmi, piispa
- 20. maaliskuuta – Jimmie Vaughan, yhdysvaltalainen muusikko ("Fabulous Thunderbirds")
- 22. maaliskuuta – Sinikka Hurskainen, suomalainen kansanedustaja
- 22. maaliskuuta – Tuula Kallioniemi suomalainen kirjailija
- 28. maaliskuuta – Matti Pellonpää, suomalainen näyttelijä (k.1995)
Huhtikuu − kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. huhtikuuta – Allu Tuppurainen, suomalainen näyttelijä
- 4. huhtikuuta – Liisa Veijalainen, suomalainen suunnistaja
- 10. huhtikuuta – Steven Seagal, näyttelijä
- 21. huhtikuuta – Lyly Rajala, suomalainen kansanedustaja[2]
- 27. huhtikuuta – Ace Frehley, muusikko ("KISS")
- 1. toukokuuta – Mikko Alatalo, suomalainen kansanedustaja ja muusikko
- 4. toukokuuta – Bob Alan Deal ("Mick Mars"), kitaristi ("Mötley Crüe")
- 18. toukokuuta – Pertti "Veltto" Virtanen, suomalainen psykologi, kansanedustaja ja muusikko
- 18. toukokuuta – Angela Voigt, itäsaksalainen pituushypyn olympiavoittaja (k. 2013)
- 21. toukokuuta – Leif Färding, suomalainen runoilija (k. 1984)
- 23. toukokuuta – Anatoli Karpov, venäläinen šakinpelaaja (maailmanmestari)
- 3. kesäkuuta – Satu Hassi, suomalainen kirjailija ja poliitikko
- 8. kesäkuuta – Bonnie Tyler, amerikkalainen laulaja
- 17. kesäkuuta – Mary McAleese, Irlannin kahdeksas presidentti
- 20. kesäkuuta – Kisu Jernström, suomalainen muusikko
- 21. kesäkuuta – Anneli Taina, suomalainen poliitikko ja ministeri
- 27. kesäkuuta – Jari Nenonen, suomalainen kirjailija ja pakinoitsija
- 29. kesäkuuta – Don Rosa, ankkataiteilija
Heinäkuu − syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2. heinäkuuta – Jarmo Koski, suomalainen näyttelijä ("Nalle Puh", "Salatut elämät")
- 3. heinäkuuta – Jean-Claude Duvalier ("Baby Doc"), Haitin diktaattori
- 21. heinäkuuta – Robin Williams, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä ja koomikko (Will Hunting) (k. 2014)
- 27. heinäkuuta – Eduardo Gómez, espanjalainen näyttelijä
- 2. elokuuta – Tapani Ruokanen, Suomalainen päätoimittaja
- 8. elokuuta - Antti Leinonen, suomalainen luontovalokuvaaja ja -kirjailija
- 16. elokuuta – Tiina Kaila, suomalainen kirjailija
- 19. elokuuta – John Deacon, basisti ("Queen")
- 20. elokuuta – Greg Bear, tieteiskirjailija
- 21. elokuuta – Karekin II, Armenian apostolisen kirkon katolikos
- 24. elokuuta – Orson Scott Card, tieteiskirjailija
- 2. syyskuuta – Osmo Soininvaara, suomalainen kansanedustaja
- 14. syyskuuta – Leo Friman ("Freeman"), suomalainen muusikko
- 21. syyskuuta – Aslan Mashadov, Tšetšenian separatistipresidentti
- 22. syyskuuta – David Coverdale, muusikko
- 23. syyskuuta – Tommy Hellsten, suomalainen teologi ja kirjailija
Lokakuu − joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 7. lokakuuta – Jukka Itkonen, suomalainen kirjailija, toimittaja ja muusikko
- 8. lokakuuta – Timo Salonen, suomalainen ralliautoilija
- 17. marraskuuta – Aale Lindgren, suomalainen oboisti
- 26. marraskuuta – Ilona Staller ("Cicciolina"), italialainen poliitikko ja pornotähti
- 8. joulukuuta – Bill Bryson, yhdysvaltalainen humoristikirjailija
- 8. joulukuuta – Eero Lankia, suomalainen poliitikko
- 25. joulukuuta – Kaj Stenvall, suomalainen ankkataidemaalari
- 26. joulukuuta – Ari Puheloinen, puolustusvoimien komentaja
Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tammikuu − maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 6. tammikuuta – Maila Talvio, suomalainen kirjailija
- 10. tammikuuta – Sinclair Lewis, yhdysvaltalainen kirjailija (Nobelin kirjallisuuspalkinto 1930)
- 13. tammikuuta – Arvi Tuomi, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja
- 24. tammikuuta – Elsa Enäjärvi-Haavio, suomalainen kansanrunoudentutkija, kirjailija Martti Haavion puoliso
- 28. tammikuuta – Carl Gustaf Emil Mannerheim, suomalainen vapaaherra, valtionhoitaja, Suomen Marsalkka ja kuudes Suomen tasavallan presidentti
- 30. tammikuuta – Ferdinand Porsche, saksalainen autoinsinööri
- 3. helmikuuta – Paul von Gerich, suomalainen kenraali
- 19. helmikuuta – André Gide, vuoden 1949 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ranskalainen kirjailija
- 21. helmikuuta – Choudhary Rahmat Ali, pakistanilainen valtiomies (s. 1895)
- 10. maaliskuuta – Jaakko Ikola ("Vaasan-Jaakkoo"), suomalainen lehtimies, kirjailija ja kansanedustaja
- 10. maaliskuuta – Jussi Kurikkala, suomalainen hiihtäjä ja juoksija
- 27. maaliskuuta – Aleksi Lehtonen, Suomen arkkipiispa
Huhtikuu − kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 29. huhtikuuta – Ludwig Wittgenstein, itävaltalaissyntyinen filosofi
- 25. kesäkuuta – Aarno Yrjö-Koskinen, suomalainen lakimies, diplomaatti
- 26. kesäkuuta – John Nurminen, suomalainen laivanvarustaja, merenkulkuneuvos
Heinäkuu − syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 4. heinäkuuta – Tatu Pekkarinen, suomalainen laulaja, kirjailija ja runoilija
- 13. heinäkuuta – Arnold Schönberg, itävaltalais-yhdysvaltalainen säveltäjä
- 18. heinäkuuta – Runar Idefelt, suomalainen näyttelijä
- 20. heinäkuuta – Abdullah I, Jordanian kuningas
- 23. heinäkuuta – Philippe Pétain, ranskalainen sotilas ja poliitikko
- 25. heinäkuuta – Henrik Ramsay, suomalainen poliitikko
- 26. heinäkuuta – Leo Ehrnrooth, suomalainen lakimies ja senaattori
- 14. elokuuta – William Randolph Hearst, yhdysvaltalainen sanomalehtikustantaja
- 23. elokuuta – Hilda Pihlajamäki, suomalainen näyttelijä
- 7. syyskuuta – Oswald Renkonen, suomalainen lääkäri ja arkkiatri
Lokakuu − joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 5. lokakuuta – Lassi Hiekkala, suomalainen kirjailija ja lehtimies
- 6. lokakuuta – Viljo Huttunen, suomalainen näyttämötaiteilija ja teatterinjohtaja
- 24. lokakuuta – Carl, Ruotsin prinssi
- 3. marraskuuta – Ernesti Hentunen, suomalainen lakimies, päätoimittaja
- 11. joulukuuta – Oskar Krabbe, suomalainen näyttelijä
- 13. joulukuuta – Selim Palmgren, suomalainen säveltäjä (s. 1878)
- 31. joulukuuta – Maksim Litvinov, Neuvostoliiton ulkoministeri
Nobelin palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nobelin fysiikanpalkinto: John Cockcroft ja Ernest Walton
- Nobelin kemianpalkinto: Edwin McMillan ja Glenn Seaborg
- Nobelin lääketieteen palkinto: Max Theiler
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Pär Lagerkvist
- Nobelin rauhanpalkinto: Léon Jouhaux
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e http://www.atimes.com/atimes/Korea/LE25Dg03.html
- ↑ Rajala, Lyly: Viikko vielä Lyly Rajalan verkkoblogi. 12.1.2008. Viitattu 31.1.2011.