In Sumerian mythology the utukku were a type of spirit that had escaped the underworld, either by their own power or by being summoned forth by a priest, such as the one appearing in the Epic of Gilgamesh. They could be either benevolent or evil. The evil utukku were called Edimmu or Ekimmu; the good utukku were called shedu. Two of the best known of the evil utukku were Asag (slain by Ninurta) and Alû. Though they are sometimes confused for The Seven Evil Spirits, an utukku is the raised spirit of a mortal, while The Seven were created by Anu as plague gods.
The proper Sumerian form of the name is UDUG; Utukku is the Akkadian form. It is common to change /D/ to /t/ and /G/ to /k/ in converting Sumerian into Akkadian. The final /-u/ is the Akkadian nominative case-ending.
The canon of exorcism of the evil UDUG is known as UDUG HUL, the Akkadian expansion of which (known in Akkadian as Utukkū Lemnūtu) is in sixteen tablets.
They were siblings of the Anunnaki. They were in the service of the underworld, and were required to fetch home the fruit of the sacrifices and burnt offerings, which generally consisted of the blood, liver, and other "sweetmeats" of the sacrificed animal.
Kun varjot alkaa Helsinkiä halaamaan
Mäkkärin vessassa tytöt sotamaalaa huuliaan
Katusoittaja kauppatorin yhteyden saa kuulijaan
IT-miljonääri kappelissa itkee kun talouden kupla puhkesi kukkaan
Sataman yllä röyhkeä lokki tuntee tuulen siipien alla
Väkimassa kävi nousemassa Tallinnassa taivaaseen taas
Yksi kyselee mitä päässä liikkuu Jumalalla
Kun Nykissä teräskin palaa ja syttyy sota rauhaa vastaan
Yhtä kaikki se on, tämä liike levoton
Kaikki tahtoo sammuttaa rakkauden janoaan
Ja paljon siihen juoda saa
Sillä tuttuun helvettiin on helpompaa jäädä kii
Kuin mennä tietä uutta tuntematonta
Vaikka se viedä voi paratiisiin
Yhtä kaikki se on, sitä kaikki haluaa
Sitä yhtä ja ainoaa
Siwan kassaneidin ilta matelee
Karhupuistossa pilveen nousee Jesse 13 vee
Cellan ovella hilseet bleiseristään pyyhkäisee
Runoilija se örisee: Miks vitussa ne sanoo mun sortuneen
Ihmiskuvaan ohueen
Alppilan aamuyö näkee harmaata unta
Vitivalkoista tykkilunta satelee Serena perheen alkutalveen
Haihtui alta Jessen kuningasten valtakunta
Ikuista on vain rakkaus, mitä nyt vähän vaihtuu sen kohteet