Voit sanoa mitä haluat
Se ei tunnu, se ei kosketa
Mene vaan, mene vaan
Tivolitkaan ei saa mua nauramaan
Eikä sirkus tai sata hattaraa
Mene vaan, mene vaan
En kävele vastaan
Toinen toistansa täällä jumaloi
Ketään täysin ei silti saada voi
Älä järjetön enää kapinoi
Mene vaan
Lumi on syönyt kaiken
Routa raiskaa tämän maan
Joutsenetkin jäätyy kiinni jaloistaan
Unelmat vaihtuu toisiin
Valuen vuosiin vihaisiin
Lähtisin
Mut se vaan ei mee enää niin
Ei mikään mee enää niin
Aina kovaa
Ei ikinä pehmeää
Enkeleitä ei meille riitäkään
Mene vaan
Mä voin kääntää pään
Vaikeaa selittää ja ymmärtää
Miten toisesta aina jälki jää
Mene vaan
Sitä, mitä koitin sussa koskettaa
Tajusin: ei oo olemassakaan
Aika kuole ei tappamallakaan
Mene vaan
Sä et ehdi
Juosta enää junaan viimeiseen
Et ehdi enää
Aamulla tuntuu raskaalta pää
Hiivin kun en haluu herättää
Sulla aikaa jäädä lepäämään
Vapaapäivä
Pikakahvi ei auta mitään
Kolmenkin kupin jälkeen väsyttää
Menen suihkuun
Pesen hampaat
Enkä meikkaa
Varhain torilla vilkasta jo
Vanhat odottaa, aukeaako
Lähipankin ovi ollenkaan
Niil on kiire
Viimeisenä työpaikalla oon
Pitäisi vaihtaa yövuoroon
Puen päälle työvaatteet
Olen reipas
Näitä päiviä on jo liikaa
Jokainen solu mussa huutaa
Jos lyöt vielä kerran, niin minä tapan sut,
Ja isken jollain, millä sinäkin oot mua hakannut
Mä astun harhaan taivaan tieltä jonnekin pimeään
Mut viedään sinne, missä ei ees tarvitse nimeään
Kaikki sanoo sävyyn säälivään:
Oma vika, kun tällaiseen jään
Mut en tiedä enää itsekään
Ketä pelkään
En ole nainen, en yhtään mitään
Kidutettu eläin häkissään.
Jos lyöt vielä kerran, niin minä tapan sut,
Ja isken jollain, millä sinäkin oot mua hakannut
Mä astun harhaan taivaan tieltä jonnekin pimeään
Mut viedään sinne, missä ei ees tarvitse nimeään
Olisitko hyvä mulle, jos mä oisin mukavampi?
Menen suihkuun valot päällä
Sä et huuda enää koskaan
Jos lyöt vielä kerran, niin minä tapan sut
Ja isken jollain, millä sinäkin oot mua hakannut
Mä astun harhaan taivaan tieltä jonnekin pimeään
Mut viedään pois sinne, missä ei tarvitse nimeään
Mutta minä rakastan kaikkea hänessä
Olisin halunnut nukkua hänen viereensä unohdukseen
Minulla on valta, sinut valitsin
On pian pysäytetty hetki laitettuna laatikkoon
Sulle sielujeni seinään paikan varasin
Mustaan huoneeseeni vien
Ja kahdestaan sun kanssas oon
Ehkä muistatkin mua,
Etkä voi uskoutua:
Kirjoittaa meistä nyt, kun
Sun nykyinen on vihainen
Eikä yhtään mua siedä.
Uniharhoissa nään sua,
Niitä ei voi multa viedä.
Monta kertaa näin käy:
Kaikki päälle ei näy.
Suutuit, kun et päässyt mun
Suljettuihin huoneisiin,
Tahdoit tietää, miksi aina
Puuttui vielä palanen,
Miksi harhailin ja väistin.
Voi, jos itsekin tietäisin.
Vaikka kaikki saa unohtua,
Kiitos siitä, kun liiankin kauan jaksoit mua.
Huolit hulluuttas puolikkaan,
Enempää en oo osannut koskaan antaakaan.
Yhtä pyytää jos saan
(Vaikka niin ei oiskaan):
Väitä, että oon ainutkertainen,
Niin, että uskon sen,
Toiset ei oo yhtä paljon.
Kukaan ei voi ylittää,
Pakko jonkun silti välttää.
Kiitos, kun koetit ymmärtää.
Tiesin, siihen et pystyisi edes sinäkään.
Jos joskus liikaa muistankin,
Juon vielä yhden, niin muistan taas
Paljon huonommin.
Kiitos, kun huolit puolikkaan,
Enempää en oo osannut koskaan antaakaan.
Jopa on laiska, kepeämpi päivä,
Sellainen, kun ei viitsi edes viheltää.
Jo pari iltaa vahingossa alla:
Lostarin kantisjuhlat pääsivät venymään.
Meri auringossa väreilee,
Kiireettömät ohi kävelee,
Ja laiturin nokassa syntynyt kohua:
On pari dokua veneessä luvatta.
Ja minä pyydän, olen pahan alku:
Tuokaa suuri pullo halvinta mitä vaan.
Antony kieltäytyy, mut se on ainut,
Jonka täytyy aikaisin mennä tutimaan.
Monta kivaa kesäkaverii,
Koluttu miljoona terassii,
Ja kokeiltu hupina, montako fisua
Kannattaa kumota yhdessä illassa.
Tulee pari hyvää ideaa:
Nyt jos aamuun asti dokataan,
Niin noin puoli seiskalta,
Kun aukee stadikka,
Me ollaan uimassa bokserit jalassa.
En muista teidän sukunimiä,
Voiko silloin sanoa "ystävä"?
Sinä olet sellainen,
Ole siinä lähellä, ota mua kädestä,
Sinä ymmärrät minua.
On kuivin heinäkuu vuoden -55 jälkeen.
Kun uinnin jälkeen tulee kova nälkä,
Me päätämme mennä taksilla hotelliin,
Ja Hiltonissa väki paheksuu
Et noi on pelti kiinni.
Höh. Otan pekonii.
Monta uutta kesäkaverii,
Tällaista on ehkä olla nuori:
Kerrankin unohtaa kaikki se vakava,
Mitä on huomenna ja vittu ikinä.
Punaviini pilaa puseron,
Mennään kaupungille,
Ostan uuden paidan jostain.
Älä päästä irti, pidä kii.
Tällaista on ehkä olla nuori-
Ilman huolta. Ota kädestä.
En muista teidän sukunimiä,
Voiko silloin sanoa "ystävä"?
Sinä olet sellainen, ihan siinä lähellä,
Olen reppuselässä,
Sinä ymmärrät minua.
On kuivin heinäkuu vuoden -55 jälkeen,
Laulamme päivät halki.
Jospas minä kissan saisin
Kyllä sitä rakastaisin,
Paijailisin sitä aina, arkena ja sunnuntaina.
Sille herkut kantelisin, illalla sille laulelisin
Ja kun kaikki oikein oisi, mukavasti se sanoisi...
Jospas minä hiiren saisin
Kyllä sitä rakastaisin,
Paijailisin sitä aina, arkena ja sunnuntaina.
Sille herkut kantelisin, illalla sille laulelisin
Ja kun kaikki oikein oisi, mukavasti se sanoisi...
Jospas minä koiran saisin
Kyllä sitä rakastaisin,
Paijailisin sitä aina, arkena ja sunnuntaina.
Sille herkut kantelisin, illalla sille laulelisin
Pää on kipeä
Sisältä pimeä
Sattuu satuttaa
Kaipaus kuvottaa
Ikävä oksettaa
Rikkoo, rikotaan
Sä teet musta sairaan
Sinisen ja harmaan
Orjatar likainen
(Aina, aina)
Pois enää pääse ei
(Polttaa, polttaa)
Sokeesti sinusta sairastuin
(Auta mua)
Hukun vaikka uin
Sut väkijoukosta tuntisin
(Silmät kii)
Sidotuin silmin
Väärä, luvaton
Tää peli mulle on:
Pettää, petetään
Aion varastaa
Jos en sua muuten saa
Jättää, jätetään
Sinä teet minusta perhosen
sulle valheen valhetta en ehtinyt mä kertomaan
laskematta kannet auki paljastin aivan kaiken
peittää voinut en
onni sellainen
kerran on vain mahdollinen
maailma on meille
mennään
eikä menty milloinkaan
minä tiesin aina
tiesinhän vaan ihanaa on kuunnella
niin harhaisia hourematkoja
keksittyjä kaupunkeja
joka rakkaudesta ei nouse ilmaan milloinkaan
se ei kappaleiksi liian korkeella mennä saa
nosta katse taivaaseen sieltä leijun hiljalleen
heliumpallo heliumpallo heliumpallo joka saa räjähtää
toivoin että saisin sen minkä hän tai jotain sinne päin
hetket, voikukan terälehdet syksyin tiedäthän
kaiken kerrallaan ilmaan puhaltaa
ei yksittäistä huomaakaan
joka rakkaudesta ei nouse ilmaan milloinkaan
se ei kappaleiksi liian korkeella mennä saa
nosta katse taivaaseen sieltä leijun hiljalleen
heliumpallo heliumpallo heliumpallo joka saa räjähtää
joka rakkaudesta ei nouse ilmaan milloinkaan
se ei kappaleiksi liian korkeella mennä saa
nosta katse taivaaseen sieltä leijun hiljalleen
joka rakkaudesta ei nouse ilmaan milloinkaan
se ei kappaleiksi liian korkeella mennä saa
nosta katse taivaaseen sieltä leijun hiljalleen
heliumpallo heliumpallo heliumpallo joka saa räjähtää
Ei mitään jää käteen,
Tai vielä vähemmän,
Ja vähemmän tänään kuin eilen ymmärrän:
On nätisti rivissä metsässäkin puut,
Kai jonossa menee myös hirvet sekä muut.
Ei mitään jää käteen,
Tai vielä vähemmän,
Mut vähemmän tänään kuin eilen selitän.
Kai jonossa menee metsässä ketutkin,
Ja takuulla sekaisin oon huomennakin.
Lastenlaulu valehteli väittäessään,
Että auringossa aina varjo seuraa kulkijaa:
Olenhan nähnyt, kuinka joskus aurinko voi paistaa
Aivan pääni päällä, eikä silloin tosiaankaan
Varjo lainkaan lankea.
Ei mitään jää käteen,
Tai vielä vähemmän,
Ja vähemmän tänään kuin eilen ymmärrän:
On nätissä rivissä istutetut puut,
Ja levällään pihoilla lapsukaisten suut.
Ei mitään jää käteen,
Tai vielä vähemmän,
Mut vähemmän tänään kuin eilen selitän.
Kai jonossa menee metsässä ketutkin,
Ja huomennakin olen sekaisin.
Tarja ihan kostoksikin paremmaksi pisti:
Sil on äidin kiusaksi miehenä työtön pianisti.
Äiti itkee, miksi otettava on sellainen risti,
Muutenkin on suita tarpeeksi tässä ruokittaviksi.
Koskaan ei enää tätäkään päivää
Kahlata läpi uudestaan,
Mutta se häly jää soimaan:
Kaikuu, meteli kumisee, raikuu,
ja korvakäytävään juuttuu, unessakin vielä toistuu.
Hän saa vain siinä tapauksessa soittaa,
Jos joku tomumajan jättää,
Ja tänään puhelin soi.
Edenin kaakelit ovat vihertävät, valkeat,
Ja se kloorivesi kirvelee silmää.
Minä osaan kellua, isä,
Minä osaan kuplia, isä,
Minua ei vieläkään kylmää.
Vedet tulee ihon läpi.
Olet unohtanut taas.
Nuku sinä kevään yli, hän odottaa veden takana.
Tätä teennäistä hymyä en voi pyyhkiä millään.
Jähmettyneenä poskipäät, vielä kiristyy lisää,
Ja pahoittelet, kun et oikein osaa sanoa mitään,
Jalankulkiat juoskoon, astukoon lätäköihin
Kiiltäköön asfaltti vetinen
Eihän tietää voi kansa joka märkänä kulkee
Miksi oon tänään niin iloinen
Minä soitan harmonikkaa, ihmiset on kummissaan
Voisin viettää juhlapäivää jälleen huomenna!
Helikopteri lentää, siinä taikuri saapuu näyttää Ilmaiseksi filmejä.
Hyvää syntymäpäivää mulle toivottaa hän ja lahjoittaa Viisisataa jätskiä
Minä soitan harmonikkaa, ihmiset on kummissaan
Maailma niin lavea, pikku, pikku Lauri!
Siin´on monta loukkoa, pikku, pikku Lauri!
Tiet on siinä mutkaiset, pikku, pikku Lauri!
Katso, minkä valitset, pikku, pikku Lauri!
Monet siellä asustaa, pikku, pikku Lauri!
Herran suojas onnen saa, pikku, pikku Lauri!
Enkeli kun kanssas käy, pikku pikku Lauri,
Eipä kyitä tielläs näy, pikku, pikku Lauri!
Missä viihdyt parhaimmin, pikku, pikku Lauri?
Olen menettänyt enemmän kuin ikinä muut
Sillä ei ole väliä
Koska minulla on enemmän kuin kenelläkään:
Seinän takana Sinä
Vanno, rakkaani
Että et muuta haluaisikaan
Kuin likaiset käteni
Eihän minulla ole muuta annettavaa
Tunnet häpeäni
Kaltereihin asti ulottuu
Unohdetaan ihan kaikki muu
Kuuntelen sinua, kun se on osani
Mun nimeni on Maria Magdalena
Sun jalkojesi juureen langennut
Täällä kukaan ei kosketa
Ota minut syliin sitten kun tulet hakemaan
Kaunis morsian
Puettu valkoisiin vaatteisiin
Milloin pääset katsomaan?
Kaltereihin asti ulottuu
Unohdetaan ihan kaikki muu
Kuuntelen sinua, se on osani
Mun nimeni on Maria Magdalena
Piirongin päällä vanha koulukuva
Hopeareunainen ja haalistuva
Kuvaaja tahtoi saada kaikki hymyilemään
Rukoilin, että annat enkeleitä
Siivillä suojaamaan
Oi, ethän heitä hämärään iltaan
Lasta yksin kävelemään
Silloin kun ensilumi
Taivaassa synnytetty
Maahan suli
Hän ei tullutkaan illalla kotiin
Kovempi sydän ja kovemmat kädet
Häneen ovat takertuneet
Tutuimmat kadut ja kivet ja ojat
Ne poikamme piilottaneet
Kovempi sydän ja kovemmat kädet
Häneen ovat takertuneet
Katu ei puhu
Ei tunnusta mitään
Mihin pojan kadottanut on
Se, mihin sinä kajosit
Oli toisen omaa
Elämän mittainen on äidin huoli
Kehto on hiljaa nyt ja keinutuoli
Kuka voi tehdä äidin pikkuiselle pahaa
Silloin kun ensilumi
Taivaassa synnytetty
Maahan suli
Poikaa ei kuulunutkaan kotiin
Kovempi sydän ja kovemmat kädet
Häneen ovat takertuneet
Tutuimmat kadut ja kivet ja ojat
Ne poikamme piilottaneet
Kovempi sydän ja kovemmat kädet
Häneen ovat takertuneet
Katu ei puhu
Ei tunnusta mitään
Mihin pojan kadottanut on
Kirottu syyllinen
Joku kasvoton ihminen
Kuka se teistä on
Ja kenen käsi on tahraton
Minne käynkin maailmassa
Sinä olet hoitamassa
Kovempi sydän ja kovemmat kädet
Häneen ovat takertuneet
Tutuimmat kadut ja kivet ja ojat
Ne poikamme piilottaneet
Kovempi sydän ja kovemmat kädet
Häneen kajonneet
Ja tänään sulaneet lumet
Täältä tullaan muistuttaisin sua
Koko elämäsi olet etsinyt vain mua.
Tää ois niinkun kissa ja tekis kurnau,
Se olisi koira ja sanois hauhau.
Mulla on pallo, missä keilat on?
Tiedän että täyskaato ei oo mahdoton.
Kuume nousee, otsa on jo hies.
Vaikka olen nainen niin isken niinkuin mies.
Minulla on katala, vaarallinen olo,
Kesäkumiaika selvästi on aluillaan.
Sinun on pakko antautua,
Minussa on paljon mitä kahden kesken paljastaa.
Peruutin deitti-ilmoitukseni.
Saletisti tänään löytyy poikakaveri.
Mussa on kaikki mitä oltavakin on.
Oon luotettava, kiva, ihana ja viaton.
Minulla on katala, vaarallinen olo.
Kesäkumiaika selvästi on aluillaan.
Sinun on pakko antautua,
Minussa on paljon mitä kahden kesken paljastaa.
Kamala tahto tanssia,
Kesäkumiaika selvästi on aluillaan.
Heti tänne romanssia,
Minussa on paljon mitä kahden kesken paljastaa.
En ole onnistunut ennen.
Nyt kaiken oikein oikein teen.
Varmasti ihan kohdalleen.
Täältä tullaan, muistuttaisin sua
Koko elämäsi olet etsinyt vain mua.
Olen täyttä kultaa, kaunein päällä maan
Asettukaa riviin tänään prinssi valitaan.
Kaiken saat mitä olet etsinyt.
Oikeastaan etsinnät voit lopettaa jo nyt.
Tässä ollaan, opettele mua.
Kun toiset sätkivät elossa, elossa
En tohdi koskaan olla niiden mukana
Kun ovat kaikessa mukana, mukana
Mä tahdon katsoa vain kauniita kuvia
Ja kun mä katselen kuvia, kuvia
Niin silloin voisin minäkin huutaa: olen elossa!
Minulla on valta, sinut valitsin
On pian pysäytetty hetki laitettuna laatikkoon
Sulle sielujeni seinään paikan varasin
Kun olet itsekäs ja kakaramainen
Ja heikkohermoinen, typerä nainen
Kun seinää kaksin käsin päällä hakkaat
Hei vatipää: sul on sisäinen trauma
Märiset enemmän kuin kakaralauma
Ja hengittämästä vihaisena lakkaat
Silloin olet minun kuva
Minä olen sinun kuvasi
Silloin sinä olet
Minun paskapäinen paras kaveri
Poljetaan, poljetaan kissoja katsomaan
Vaikka ei mummolaa vuosiin oo ollutkaan
Aika vei meiltä sen
Mummolan, lapsuuden
Mutta ei meitä saa vanhenemaan
Jos oisit kohtelias, hyvätapainen
Jos oisit vähemmän vittumainen
Tai äiti Teresan sukulainen
Jos joka sanasi ois kukkapuska
Jolla pois pyyhittäisiin maailman tuska
Jos lempivärisi ei olisi musta
Olisit vain vieras muiden joukossa
Et oma itsesi
Silloin jäisin yksin
Teroittaisin teräväksi teräni
On kyyti ollut suhteellisen epätasaista
Ja siihen voisin kommentoida:
Ihan sama ihan sama
Poljetaan silti vaan...
En tiedä, mitä maksaa tasaisempi kyyti
Mutta omapa on syyni
Mikkitelineestä on puolet minun
Mikkitelineestä on puolet sinun
Kun ostimme mikkitelineen niin minä maksoin puolet siitä
Mikkitelineestä on puolet minun
Mikkitelineestä on puolet sinun
Kun säädämme mikkitelinettä niin minä säädän puolet siitä
Mikkitelineestä on puolet minun (minun)
Mikkitelineestä on puolet sinun
Kun rikomme mikkitelinettä niin minä rikon puolet siitä
Mikkitelineestä on puolet minun (minun)
Mikkitelineestä on puolet sinun (mikkitelineestä on puolet)
Laalaalllaaa....
Mikkitelineestä on puolet minun (minun)
Elämän nykytyylii on
Kuin laulussa tuulet
Kai olla vähän levoton, sä luulet
Se on sun filosofiaa
Sun uutta etiikkaa:
"Kun pidät vaan sen turpas kii
”If you just keep your trap shut
Pienenä barbit riisuttiin
Ja ullakolla mentiin naimisiin
Päivällä esitän normaalii
Ja leikin, et oon elämässä kii
Sä sanot:
Aina sä jäät vaan mun luo, oi Niina
Ei, etkä koskaan mee pois
Mun piina
Enkä mä kerro kellekkään
Et tämä ei riitä
Mä tahdon sut kokonaan
Se siitä
Ja jos sä tänä yönä tuut
Saat sitoo mut kiiiii
ja laittaa käsiraudat ranteisiini
Enkä mä pysty selviimään
Kun aina sekaisin pistät mun pään
Päivällä leikin normaalii
Kuin muka olisin elämässä kii
Joo, ja sä jäät vaan mun luo, oi Niina
Ei, etkä koskaan mee pois, Pauliina
Aina sä jäät vaan mun luo, oi Noora
En aio tietenkään maksaa takaisin
Oon tehnyt kaikille niin ennenkin aina
Voi kai sanoo että odotan
Et tapahtuis jotain
Sinä panet aina silmät kii
Mä pidän auki ne
Kun tahdon nähdä kaiken
Koko ajan vaan odotan
Et tapahtuis jotain
Sun otteesi irtoaa
Oon kiinni ja irrallaan
Mikset kiinni pidä lujempaa
Voisin potkii vielä kovempaa
Pistä häkkiin viiden lukon taa
Jaksaisi en enää odottaa
Kun tuli ero
Tahdoit levyt takaisin
Heitin parvekkeelta kadulle ne kaikki
Etkö tajua?
Mä odotan et tapahtuis jotain
Et pysty tilanteelle mitään tekemään
En aio koskaan tulla pois
Pöydän alta
Täällä ikuisesti odotan
Et tapahtuis jotain
Hiljalleen
Kauniiseen, hallittuun hulluuteen
Kummankin rumat virheet
Molemmat puolet
En kanna kaunaa enkä kaipaa tänne koskaan
Kun äiti kuolee, lähden viimein kaupunkiin
En muista niitä, jotka nyt mua hieroo paskaan
Jos laitan silmät kiinni, nousen taivaisiin
Ne huutaa raivoissaan: "Ei, mies ei toimi noin!"
Kauneus kai loukkaa niitä, minkä sille voin
Ja ruumistani täällä vaikka pilkataan
Sieluuni koskea ei voi milloinkaan
Vaatteeni, joille irvaillen ihmiset nauraa
Ja höyhenpuuhka, jota nyt niin halveksitaan
Tarvitsee siellä vielä lisää kimaltavaa
Tai muuten hukun massaan monenkirjavaan
Eivätkä ruuhkaan juutu perheautot vain
Vaan linja-autot, limusiinit rinnakkain
Joskus voin mennä vuorille vain katsomaan
Alhaalla illoin hehkuvaa maisemaa
En niele tuskaa, vaan shamppanjaa virtanaan
Verhoudun paljetteihin päästä varpaisiin
Minä tunnen kaikki
Ja tietenkin minut tunnetaan
Valokeila aina osuu tähden askeliin
Ei pilkkaa suut
Ei nouse sormi yksikään
En enää pelkää
Etten ketään löydäkään
Ja linnun lailla kerran nousen korkeimpaan
Ruumiini vanki koskaan en ollutkaan
Sulla on ylitöitä ja pää on kipeä
Kun riittää tekosyitä, niin ei vain lipeä
Sun ei tee ikinä mieli
Muhun koske et millään
Kai tiedät hyvin, mihin tällainen johtaakaan
Vain tyttöporukalla laivalla Tallinnaan
Mä vedän hillityt perseet
Raahaan jonkun mun hyttiin
Kiireesti terapiaan että en petä sua
Nyt se tutkitutetaan, mikset sä haluu mua
Ei riitä yks kerta vuodessa jos on ihan terve
Mä en aio erota
Koska en vaan halua
Mutta täytyy puhua
Hymisee vastapäätä ymmärtäväinen suu
Kyselee molemmilta: "Miltä teistä tuntuu?"
Ja sitten kumpikin pohtii, missä menikään pieleen
Sua painaa yt-suma, lapsuus ja vanhemmuus
Ei mä en ole ruma, nyt on vain vaihe uus
Otetaan kädestä kiinni, vähän katsellaan silmiin
Enhän voi olla vielä niin vastenmielinen
Ainakin vaatteet päällä oon hyvännäköinen
Ja turhan takia taas illalla pukeudun pitsiin
Yksityissektorilla on melko kallista
Saan antidepressantit varmuuden varalta
Jos vaikka masennus piilee, kun oon kova ja viilee
Ne tekee diagnoosin, että sua ahdistaa
Saat oikein sairauslomaa
Minä en mitään saa
Ja kohta rahat on loppu, pantu lekurin taskuun
Nyt sut on lomautettu, rupesit ryyppäämään
Miksen vaan ollut hiljaa, pettänyt menemään
Mikään ei ikinä muuttuis
Just joo
Keinun pilviä päin
Puskassa pienen pojan päänkö
Mä näin?
Heiluu hiukset tuulessa juu
Jo vääntyy hymyyn pojan
Suloinen suu
Kuulen tuulen kuljettavan
Puskasta satumaisen melodian
Rai rai da da da da da daa
On ilma raikasta
Me lauletaan vaan
Pienet kädet koskettaa
Hameen alle kurkistaa
Onnellinen päivä meidän paratiisissa
On aluillaan
Silmät auki suudellaan
Sä näytät polun uuteen maailmaan
Ikuisuuden tanssia ei tarvii
Enää koskaan lopettaa
Näin on
Liike on loputon
Sä riisut päältäsi märän puseron
Aivan taaksepäin taivutan
Tunnen selässä ruohikon kostean
Vaihdeta ei sanaakaan
Katseet puhuu puolestaan
Antaa tulla!
Pyöritä, hyöritä
Kiikuta, liikuta
Painaako niskaa
Heitä pois nöyryys turha
Jos tiedät liikaa
On hiljaisuuskin murha
Idiootit aina iloitsee
Väsymättä mässäilee
Sidettään jos silmien eestä
Raottaa, se fiilistä häiritsee
Niin lauma toimii
Kun läskit kaljut käskee
Karjaansa soimii
Kun itse työtään ei tee
Alas maahan renki jo pokkaa
Asemaansa varmistelee
Mitä haaviinsa hamuaakaan
Kynsin hampain kii pitelee
Se vaikenee, joka pelkää vastausta
Ei kestä totuutta, jää vaille vapautta
Se vaikenee, joka pelkää muiden mieltä
Ja hiljeten väistää vain tyhmemmän tieltä
Kallista tahtoo
Halvalla halpaa saa
Kuopastaan huitoo
Sen kaivoi ahneudellaan
Sitten syyttää herrojen herraa
Joka väärin laumaansa vei
Kun on itse laskenut alleen
Miten niin muut tunnusta ei
Se vaikenee, joka pelkää mieltä muiden
Hukkuu myötävirran ruuhkaan, sekaan uiden
Vaienneet äänet, taistelu turha raukeaa
Auennein nyrkein katselen raakaa aukeaa
Polvilleen maahan ratsuni uljas kumartuu
Niin siis kaikki taipuu
Ja viirit maahan vaipuu
Vielä aamu aukee
Auringon kanssa nousee
Voittaja kulkee tuolla kanssa valtikan
Kruunun ja viitan kiihkeän taiston tahriman
Tuon viimeisen aamun airuen
Jälkeen joukko huutaa:
"Milloin harha jatkuu, mistä taivas alkaa
Ja miksi kaikki loppuu"
Voitto heille kuuluu
Se tuhkan alle hiipuu
Nuotioiden ääreen aarteineen käy
Vielä etsii
Hän ei voinut itselleen mitään
Katkeruuden siemen sai itää
Teki pesän rintaan jonnekin
Kun ei käynyt koskaan kouluja
Teki sitten paljon lapsia
Yhtä monta kuin varpaitaankin
Aina sydän lyyhistyi
Kun lähdön hetki jälleen lähestyi
Mutta heikot vain tunteitaan näyttää
Laitureilla heiluttaa
Kaikki joiden osa on odottaa
Laiva miestä vei, ja vaahtopäät
Kauas täältä pois ja lämpimään
Vaimo jäi ja kaitsi lapsiaan
Vuodet kasvoihin söi polkujaan
Hän ei aina ollut tällainen
Vihainen ja vanhanaikainen
Enää puhuu yksin seinille
Ristipistotaulut tuijottaa
Kun hän selaa postikorttejaan
Lapset eivät koskaan vieraile
Vaikka rannalle taas jää
Se pyhä viha rintaa lämmittää
Miten siitä vuodet menneet onkaan
Kun laiturille lapset vei
Ja laiva tuli, mies tullutkaan ei
Seurahuoneella
Kirkkaansinisessä mekossaan
Laittanut tunnin hiuksiaan on
Ullakkohuoneessaan
Mies kauan katsoo
Luokse kävelee ja pyytää tanssimaan
Sanoo että illan jokaisen tanssin
Hän vain yksin saa
Poskin punaisin hän puistaa päätään
Joka sanan painaa mieleensä
On empiväinen
Mies taas vahva, päättäväinen
Ottaa mitä huvittaa
Ja nyt hän tytön haluaa
Elämä on laulun haaveunta
Merten prinssi ja valtakunta
Orkesteri soittaa
Viulu ei voi enää kauniimmin vaieta
Ottein lujin mies tanssittaa
Huolehtii, eikä päästä koskaan
Käsissä on vielä voima, tunto
Oi toivoisinpa että oisin puuhevonen
Ois korvat mulla puiset ja suitset pikkuruiset
Jos saisin olla oikea, oikea puuhevonen
Ois hauskaa ihhah-hahhah-haa
Minut pikku Pekka kun saisi
Minulla hän vain ratsastaisi
Minua hän vain kannustaisi seikkailuun
Kesä taikka talvi, ei haittaa
Satulan kun mulle hän laittaa
Kova ravi taas meille maittaa seikkailuun
Oi toivoisinpa että oisin puuhevonen
Viis siitä välittäisin, jos sellaiseksi jäisin
Jos saisin olla oikea, oikea puuhevonen
Ois hauskaa ihhah-hahhah-haa
Kopiti kopiti hipsis hoi
Hopiti hopiti hipsis hei
Hipiti hipiti hopsis hei
Seikkailuun
Kopiti kopiti kopsis hei
Hopiti hopiti hipsis hei
Hipiti hipiti hopsis hei
Seikkailuun
Oi toivoisinpa että oisin puuhevonen
Mä saisin hullutella ja nauraa pakkasella
Jos saisin olla oikea, oikea puuhevonen
Ois hauskaa ihhah-hahhah-haa
Kamat kyydissä on
Etupenkkipaikasta riitaa
Otin yhden kasetin
Juholla on kuitenkin liikaa
Kenen vuoro ajaa?
Mikko on ottanut oluen
Tytöt kuskina vaan silloin
Kun on hätätilanne
Laula Paula meille laulu
Ettei vielä silmä tummu
"Perillä" on tuolla edessämme jossain
Mennään, mutta ajetaan hiljempaa
Toivon, ettei matka loppuis ollenkaan
Tämä voi olla
Koko elämämme ihanin päivä
Ajetaan hiljempaa
Toivon, että matka jatkuu, jatkuu vaan
Miraa pissatti taas
Pysähdytään kolmatta kertaa
Samat huoltoasemat
Heikille kahvi ja pullaa
Laula vielä yksi laulu
Ettei iltaan silmä tummu
Avaan ikkunan
Hengitän sisään maisemaa
Niin täydellistä, että pelottaa
Pelkään, että aika ajaa meidät erilleen
Mitä sitten teen
Mitä sitten teen?
Eikä ajatella sitä kuka on kenenkin
Että meillä kaikilla on kotikin
Toisilla on joku, joka siellä odottaa
Nyt ei kukaan muista
Mä en katsele vasemmalle
Mä en katsele oikealle
Katselen eteenpäin
Täysillä eteenpäin
Taisi heiketä verbaliikka
Käytössä parempi taktiikka:
Nyrkillä hallinta
Voimalla hallinta
Mä haistan jo vihan, nyt pelottaa ihan
Ja epäilen sua, kun epäilet mua
Jos odotan vähän, niin mätänen tähän
Mä jätän sut pitkästymään
Saanko tarjota yhden vinkin
Mua on kohdeltu paremminkin
Ehkä sä loukkaannut, nytkö sä loukkaannut
Nimität mua hirviöksi
Silti kelpaisi kyllä seksi
Miksi se naurattaa
Ehkä se on hauskaa
Olen tippunut korkealta niin
Syöksynyt kuin
Olisi kaulassa ollut sileää
Parikin harmaata myllynkiveä
Olen palvellut heitä
Jotka mua sylkevät
Kuin olisin alhainen, halpa tavara
Madellut
Kuin vain voi nöyrä madella
Oi, noussut taas uudestaan
Kolkko, nimetön, kylmä hämärä
Meitä kuristaa ilman käsiä
Miten oisin voinut pettää sinua
Näkyvistä et päästänyt minua
Sekoat, kun yrität mut omistaa
Sekoat ja haluaisit ravistaa
Repisit sieluni irti kodistaan
Haluat itsesi sillä koristaa
Sanot, että minussa on sisällä
Satojen ihmisten mennyt elämä
Elävä kuollut ja kuollut elävä
Elämä, on, minussa on elämä
Vika on tietenkin aina minussa
Minulla ei ole lainkaan tapoja
Nahan alla kihisee vain rumia
Torakanalkuja, käärmeenmunia
Matoja ja piruja ja matoja
Liekki suutelee jalkapohjaa
Sitä palvelen, se mua ohjaa
Täysillä eteenpäin
Silloin kun tuli selkää nuolee
Niin on juostava, muuten kuolee
Jonnekin taakse jäät, sinne sä taakse jäät
Mä säälin jo valmiiksi seuraavaa raukkaa
Jonka elämänhalun aiot lamauttaa
Pelloilla hiljaa yhä liikkuvat linnut.
Kaikki onkin kynnetty turhaan.
Luulin, että kuolisin tänne.
Vaikein onkin vielä jatkaa.
Häviäisin sittenkin, jos nyt luovuttaisin -
Tämän kaiken loppuun vien,
Ja se olkoon lohtuni viimeinen.
Vaiettu oikeus:
Otit armosi itse.
Tiedä, etten kertonut mistään. Koskaan.
Kivi kasvoi mun rintaan.
Hauta on jo luotu umpeen.
Ja nyt, kun ikuisuuden jälkeen
Tänne on pakko palata,
Kaikki näyttää pienemmältä
Ja koivusta keinu puuttuu.
Päästä lähtemään,
Auta lentämään,
Vielä menisin taivaan taakse
Ja kauas sinne jään.
Pihlajat on paikoillaan.
Ikkunasta katsoin tähtiä ja toivoin pääseväni
Kauas pois niiden luo
– On myöhäistä pyytää niin.
On myöhäistä pyytää niin.
Jotenkin ovat silmätkin
Vanhat jo aikaisin.
Joku muka pimeään kietoutuu,
Tahtoisi varjoihin;
Minä vaihtaisin kaiken pois,
Raskas on kivi kantaa.
Vedenselät puhuisivat aamuisin,
Sano lamppu, sano lamppu.
Sinä olet paksu pamppu.
Sano rauta, sano rauta.
Sinä laiha kuni lauta.
Liru laru loru, moni turha poru
Ratki riidaksi muuttuu.
Löpö löpö löpö, se on ihan höpö,
Joka leikistä suuttuu. Liru laru loru, moni turha poru
Ratki riidaksi muuttuu.
Löpö löpö löpö, se on ihan höpö,
Joka leikistä suuttuu.
Sano laulu, sano laulu.
Sulla tuhma naamataulu.
Sano rokka, sano rokka.
Olet aika kovanokka.
Liru laru loru, moni turha poru
Ratki riidaksi muuttuu...
Sano laukku, sano laukku.
Eipä haavoita se haukku.
Sano kieli, sano kieli.
Eikä tule paha mieli.
Liru laru loru, moni turha poru
Ratki riidaksi muuttuu...
Sano tutti, sano tutti:
Kutti kutti ähäs-kutti.
Sano hoppu, sano hoppu.
Tämä lörpötys on loppu.
Liru laru loru, moni turha poru
Minä odotan täällä tunnellissa, jossa valo kylmä hohtaa
Jossa pimeän koirat ulvoen tuon kirkkauden kuoron kohtaa
Kaikki kävi niin pian kun aina luulin, että vähitellen lähden
Minä katuisin vaan en tiedä kuinka, enkä edes minkä tähden
Valittaisinko puoliääneen: johda kotiin matka keskenjääneen
Missä, miten päin täytyisi olla?
Huutaisinko, jos sä täällä sittenkin oot?
Viekää minut sinne, missä hän on
Virta ole halki edessä airon
Viekää minut sinne missä hän on
Lautturi, kuule, mitä mä toivon
Tämä valo käy silmiin tunnelissa, jossa yhä kuoro laulaa
Varhain opin miten hauras onni onkaan, kuinka se ei kestä kauaa
Minä haluan tietää, miksi kauan sitten sä et palannutkaan
Pian kadotin suunnan, helppo polku kaltevana vietti mutkaan
Viekää minut sinne, missä hän on
Virta ole halki edessä airon
Viekää minut sinne missä hän on
Lautturi, kuule, mitä mä toivon
Viekää minut sinne, missä hän on
Tumman virran ääreen
Viekää minut vielä hänen luokseen
Maan ja vetten alla tyttö soutaa
Ja kuolleilla kielillä laulaa
Maan ja vetten alla tyttö soutaa
Tänään tämän suoritan
Saan taas uuden ohjelman
Ylle paljon painavaa
Raskaat saappaat jalkaan laitetaan
Huonommin jo paranee
Nyt jos polven kolhaisee
Kirkkaat hauskat vaihdetaan
Laastariin valkoisenruskeaan
Ja miten kävikään
Että lapsuus se vain loppui
Se mihin häviää
Minkä hetken jälkeen hukkui
Kun ainoastaan ajatellaan
Voiko ukkosella uidakaan
Ja sitten ollaan huolissaan
Mistä kuollut hiiri haudan saa
Tällaiseksi luullut en
Arkipäivää aikuisen
Peilin pelle vanhenee
Varpaita hirvittää sirpaleet
Ja miten kävikään
Että nuoruus se vain loppui
Se mihin menikään
Minkä huolen alle taipui
Kun ylipäätään ajatellaan
Aina kahta poikaa kerrallaan
Aamulla ensimmäisen kaa
Toisen kanssa ollaan illalla
Aika pakenee, päivä lyhenee
Niin monta on aukeavaa
Ovea houkuttavaa
Päivä pitenee, aika matelee
Ja sitten toista muistuttaa
Päivä päivää seuraa
Valo vähenee
Ilta on
Vaikka on tähtiä tuhansittain
Minulle on niistä yksi vain
Se mihin kerrot minun menneen
Tumma on taivas ja pimennetyt puut
Kun matkustan pikkuveljen luota kaupunkiin
Olisin jo halunnut jäädä kotiin
Herätä aikaisin aamulla lumiauran kolahduksiin
Pysy aina pikkuveljenä ja lintuna, älä koskaan miehisty
En meidän taloon lisää aikuisia halua
Tiedän kyllä että undulaatit tapaavat
Miestenvessoissa turpiinsa saada
Mutta vielä pikkuveli lukee aamulla
Sängyssä mun kanssa sängyssä mun kanssa sarjakuvia
Pysy aina pikkuveljenä ja lintuna, älä koskaan miehisty
Sanot, että joskus vuosien päästä
Meillä on aikaa niin paljon
Että voidaan heittäytyä siihen kellumaan
Viedään kaksoset Turun linnaan
Ja katsellaan ohi lipuvaa ruotsinlaivaa
Se on matkalla Tukholmaan
Kannella muitakin, joilla on aikaa
Odotanko turhaan sua sittenkin
Mitä jos vaan käy niin kuin muillekin
Välimatka piinaa ja painaa mua
Kuka päättää, ketkä saa onnistua
Oo siellä jossain mun
Olen taas kattanut lautaset kahdelle
Huvikseen vaan
Vaikka tiedän, että kolmeen viikkoon
Et oo kotonakaan
Rakastatko mua vielä kun olen ruttuinen
Kultaisin ilta-aurinko
Maalaa maailmaan meidätkin
Kauniimmin
Linja on huono nyt
Vihreässä mehukattitonkassa
Sekoitettuna on satsi.
Äiti kysy:
"Mitä sul on repussa?"
- Perus jäähyväismatsi.
Koko kesä festaroidaan,
Vaikka rahaa ei oo.
Kutsuin koko suvun rippijuhlaan,
Oon nero!
Kaikkihan on liftanneet jo aiemmin,
Miksi nyt ei tule kyytii?
Kokeillaan et isoin seisoo edessä -
Ne ei nää et meit on viisi.
Käykin jotain mieletöntä,
Päästään Sen Kahvilan bussiin.
Nyt ei kikatella,
Ehkä ne tykästyy meihin.
Kohta melkein ollaan siellä.
Huolestuin vasta, kun sinä
Osoitit kelloa.
Hei, me ei ehditä, Päät soittaa!
Älä rupea itkemään,
Ota ote, nyt rynnitään.
Eturiviin on päästävä: Päät soittaa!
Herään vieraasta teltasta,
Mihin jäänyt minun reppu?
Mutaisessa mehukattitonkassa
Selvästi on joku jekku.
Eilen oli ehkä hauskaa.
Hukkasin kympin,
Muistan hämärästi, että suutelin.
Kukaan ei tule kuitenkaan
Jään hetkeksi tähän istumaan
En voi mennä uloskaan vielä
Olisin mykkä ja voimaton siellä.
Tänään, et puheluuni vastaa
Niin, tänään olet lähtenyt pois.
Nyt juuri joisimme aamukahvia
Katsoisimme ikkunasta leikkipuistoa
Pyysin jo anteeksi, kahdestikin
Kuka nyt pussailee mua aamuisin?
Tänään, mä en oo sinun tyttö
Tänään en tiedä missä oot.
Päiväkodin lapset ovat pihalla taas
Ne tuli leikkimään.
Ilma on kauniimpi kuin milloinkaan
Enkä itkekää.
Päiväkodin lapset ovat pihalla taas
siellä nauretaan.
Ilma on kauniimpi kuin aikoihin
Miksi itkisin?
Naurakaa! (siellä nauretaan)
Olet siis pakannut tavarani jo,
Lehdestä ympyröity uusi asunto.
Kilpikonnat jäävät sulle,
Sinunhan ne on,
Muistaisit puhdistaa terraarion.
Enää, mä en oo sinun tyttö.
En enää tiedä missä oon.
Päiväkodin lapset ovat pihalla taas.
Niin kai minäkin.
Ilma on kauniimpi kuin aikoihin.
Koulu oli painajaisunta
Älykkäämmät huuteli, haukkui
Kotonakin riitely loppui vasta
Kun isä sohvalle sammui
Kipu ehkä tarttui sun jalkaan
Jotenkin jäi kasvoihin kiinni
Mikä susta kiskoo sen irti
Laitoshoito vai vitamiini
Mistä tässä selviydytään
Mikä on mennyt vikaan
Vittuiletko muille jakaaksesi
Ilosanomaa
Joka ikinen on ansainnut
Vieläkin parempaa
Ja suurempaa
Heti kun on nähty yksi virhe
Kiire on vaihtaa
Kiire vaihtaa
Epäiletkö milloinkaan
Että et jaksaisikaan niellä enempää
Naruasi toivot köydeksi
Ja pettymykset riittää, riittää
Olkaa yksin
Ja juoskaa karkuun
Rakkaus tuntuu
Ja rakkaus sattuu
Eka poikaystävä jätti
Toinen piti siskosta liikaa
Kolmas oli kauhean nätti
Parempi on jättää kuin luottaa
Miten tulit aiemmin toimeen
Ilman tuota harhaista mieltä
Oletko jo tottunut kuoreen
Sinua ei tunnista sieltä
Joka ikinen on ansainnut
Vieläkin parempaa
Ja suurempaa
Heti kun on jääty kiinni
On julma kiire vaihtaa
Täytyy vaihtaa
Olkaa yksin
Ja juoskaa karkuun
Rakkaus alkaa
Ja rakkaus sammuu
Olet aina kakkonen
Kuka jää, kuka jää
Katso ympärillesi:
Kuka jää, kuka jää
Olet tosi huonona
Hätäovi auki
Ja toinen jalka ulkona
Pakotie valmiina
Olkaa yksin
Ja juoskaa karkuun
Rakkaus murskaa
Kun levälautat yöllä satamaan vyöryy
Hän tuleeko katsomaan?
Ja pullopostinsa palelee
Vihreä kaulaansa valelee
Poika ei oota, hän sukeltaa
Ja pulloaan koettaa tavoittaa
Ei kalat kanna
Hän vajoaa sen voimakentän vankilaan
Veden valtakuntaan
Hän näki siellä taivaan
Ja se meri olikin pohjaton
Sokaisi ja kietoi hänet
Maailma, joka siellä on
Ei ole huolta, ei pimeää
Maan paine uupuu ja häviää
Niin suuri onni!
Haluat pois
Et silti tiedä, missä hyvä ois
Ja peität kaiken
Mitä mä teen
Jos näkisin ees yhden kyyneleen
Niin kuivaisin sen
Sä kerrot että päivänvalo pelottaa
Ja silti valvot yösi
Etkä unta saa
En osaa auttaa
Kai ehjin siivin
Me vielä joskus liidetään
Alhaalla jossain nukkuu kaikki muut
Kukaan ei löydä
Pimeyteen meidät merkitään
Saa salaisuuden sysimetsän puut
Sisällä on sinussa
Vesi raskas, rannaton
Se tahdotonta liikuttelee
Kun vuorovesi nousee tai laskee
Vie onnetonta
Kun en saa sua kiinni
Aina pelkään vaan
Sun satuttavan itseäsi uudestaan
Oi herra luoksein jää, jo ilta on
Ja kadonnut on valo auringon
Ken muu mua murheissani lohduttais
Ken turvan hädässänsä sieluun sais
Päiväni rientää kohti loppua
On ilo maallinen kuin varjo vaan
Ei ole täällä mitään pysyvää
Vain sinä Herra sinä luoksein jäät
Sä pahan väijytykset turhiks teet
Sä tuskat liennät, kuivaat kyyneleet
Mis on nyt kuolema, sun voittosi
Kun herra Jeesus olet kilpeni
Sun Herra ristisi mua valaiskoon
Kun tieni painuu kuolla laaksohon
Sen valon tieltä varjot häviää
Eläissä, kuolessa sä luoksein jäät
Sen valon tieltä varjot häviää
Kaikki hyvin on,
En ole erityisen onneton.
Joskus hetkittäin
Mietin, onko sittenkään hyvä näin.
Pelkään sitä päivää,
Kun sä kerrot löytäneesi viimein jonkun;
En aio hajottaa sun takiasi
Sillä mielessäni leikin:
Jo tänäänkö lähtisin?
Näin sut liian myöhään.
Vai saavuitko vain liian aikaisin?
Nyt hetki on väärä kuitenkin.
En saa koskaan tietää
Miltä tuntuisi,
Jos pitelisit mua lujasti.
Saisin viipymään
Kätesi kädelläni pidempään.
Hän kysyy: "Mitä mietit nyt?
Oot pitkään itseksesi hymyillyt."
Vastaan: "En mitään!"
Kasvot kiveä, mutta sydän hyppää.
Joku päivä, kun roskat vien,
Kävelen pois saman tien.
Näin sut liian myöhään.
Vai saavuitko vain liian aikaisin?
Nyt hetki on väärä kuitenkin.
En saa koskaan tietää.
Kun tänään lapset mä tarhaan vien,
Mietin, että lähdenkin saman tien.
Olen kauhean kalpea
Ja niin hirveän pieni
Sinä ylpeä, loistava
Valo kaunis ja ihana
Olen tottunut luopumaan
Kukaan viivy ei kauaa
Mä en käskenyt lähtemään
Enkä pyytänyt jäämään
Vain muistamaan
Tehdään niin kuin täytyy
Kun mentävä on
Niin mentävä on
Annoit mulle onnen
Saat takaisin sen
Sua tarvitse en
Epäreilua sattumaa
Että kun minä pieni
Väsyin, kalpea, loistamaan
Sammui toinenkin tähti
Ja nyt huomasin viimeinkin
Että yö on niin suuri
Pimeää aina jatkuvaa
Näen juuri ja juuri
Ja onneni on jossain siellä
Annoit mulle onnen
Nyt annan sen pois
Kuka on blääh ja ketkä on iih,
Ketä on pakko nuolla,
Kuka on vielä uskottava,
Kenellä on päässä pissaa?
Ken on suvun kuuluisin taiteilija?
(Niitä kun on hirveen monta.)
Mikä musa on kaupallista
Ja kenen taidenäyttely sontaa?
Olet työstänyt matskua,
Sitä muistatkin mainostaa,
Onko baskeri kallellaan, mitä, mitä?
Inspiraation lähteenä
Ikiaikainen käppänä, joka ties:
Maa on litteä.
Kolumnista sä voit lainata
Pätevän, hienon lauseen,
Sitä omana juttuna tarjota -
Oma kehu tuskin haisee.
Et tosiaan siis ole tavallinen,
Sullahan on hieno huivi, niinku,
Ostettu New Yorkin Sohosta.
Voi että miten söpöä:
Sinä haluatkin päteä
Ja todistettavasti käyntikortissasi "taiteilia",
Mut siitä puuttuu jii.
Unohditko, mitä opittiin, ala-asteella
Kun kupattiin?
Jo silloin luki sinun käyntikortissasi
"Taiteilia".
Mut sulta puuttuu pää.
Sen olet unohtanut sisäistää.
Kuka on blääh ja ketkä on iik,
Ketä on pakko nuolla,
Kuka on vielä uskottava,
Kenellä on päässä pissaa?
Vilkkuu kassista PAP ja Image,
Curtis on jo eloton, mut sä tunnet sen.
Olet työstänyt matskua,
Sitä muistatkin mainostaa,
Onko baskeri kallellaan, mitä, mitä?
Inspiraation lähteenä tietty Brecht
Ja sit Nietszcheä,
Herran jestas oot tärkeä.
Merkkivaatteet sun kroppaas hyväilee,
Jossain Kiinassa lapset hikoilee,
Kutsuvieraana litkit merlot'ta,
Sanon tämän kaiken suoraan
Koska mä rakastan sua liikaa
Jokaisella mitta on täynnä,
Jos susi tulee, saat vaan huutaa
Oma napa ehkä auttaa sua
Peilikuva vielä säälii
Saisit kavereita pilttuusta
Ne samoin märehtii ja kärsii
Oletko juonut viimein
Jokaisen haavan täyteen
Ilo ei löydy millään
Mielenrauha ei valvo viiteen
Miten elämänpiiri söi itsensä
Miten kapeni tie, minä näin
Hetkensä heitti moni pois
Vaan piti penseytensä
No kun on se kauhea
Lasinen lapsuus
Ja annettu huonot eväät
Niin on valmiiksi pilalla kaikki
Ja oot liian hauras
Sun omasta mielestä
Kestämään elämää täällä
Se kaikki on sinusta kii
Tää on viimeinen valitusvirsi
Kun kukaan ei jaksa enää
Aina vika löytyy jostain muualta
Jotakin voit syyttää
Sinä et ole mistään vastuussa
Mitä vittua noi kyttää
Veditkö eilen viimein
Jokaisen haavan täyteen
Ilo ei löydy millään
Mielenrauha ei valvo viiteen
Miten elämänpiiri söi itsensä
Miten kapeni tie, minä näin
Hetkensä heitti moni pois
Vaan piti ynseytensä
No kun on se kauhea
Lasinen lapsuus
Ja annettu huonot eväät
Niin on valmiiksi pilalla kaikki
Ja oot liian hauras
Sun omasta mielestä
Kestämään elämää täällä
Se kaikki on sinusta kii
Tää on viimeinen valitusvirsi
Kun kukaan ei jaksa enää
Et löydä rakkautta
Et virtaavaa verta
Koska etsit kuolleita
Kuolleiden joukosta
Et löydä sydäntä
Vaan onttoja haarniskoja
Sinä katsot tyhjiin silmäkuoppiin
Löyhkäävissä vartaloissa
Tahdot helpon lohdutuksen
Saat siis halpoja messiaita
Oletko juonut viimein
Jokaisen haavan täyteen
No kun on se kauhea
Lasinen lapsuus
Ja annettu huonot eväät
Niin on valmiiksi pilalla kaikki
Ja oot liian hauras
Sun omasta mielestä
Kestämään elämää täällä
Se kaikki on sinusta kii
Tää on viimeinen valitusvirsi
Ajelulla puutaloja
Joissa on onnelliset asukkaat
Osoiteltiin
Tuo voisi olla meidän
Autoja nyt seisahtunut
Kaduille vesi ne on saartanut
Loppu tää on
Mut ei maailman
Mä tiedän
Kaupunki tulvii
Hukuttaen mukanaan eilisen
Kohistessa sadekuuron
Et kuule kun kerron
Sun jälkeesi on yksinäisyys
Pahempaa kuin koskaan ennen
Kaupunki tulvii
Huuhtelee katujaan
Pesee pois muistojaan
Meistä ei enää
Jäljellä mitään
Päivässä haihtuu
Toiseksi muuttuu
Se vihloo ja syö
Joka ytimeen asti käy yksinäisyys
Tänäänkin minä luovutin
Annoin sen nylkeä mua
On mulla asiat joskus osuneet kohdalleen.
Se saattoi vahinko olla,
Eikä tapahdu uudelleen.
Suru joskus käy, ja ikävää riittää;
Kantaa laineet laivatkin.
Mistä mun pitäis ketäkin kiittää?
- Jossain on kai vastauskin.
Siskosta tuli jo äiti asuntolainoineen.
Ostin kadun mieheltä pyörän,
Joudun nyt oikeuteen.
Joku toinen aina edellä
Ottaa irti kaiken minkä saa.
Mulla kun ei oo mitä oottaa,
Ei se paljon haittaakaan.
Tässä elämä on:
Oma, kallis, ja tarpeeton.
Joki joutava laineillaan
Mua lastuna vie mukanaan,
Ja ensin mä vapisin aaltojen alla.
Opin olemaan antautumalla.
Pohjallakaan ei yksinään olla:
Alakulo on seurana haikeuden.
Luulin ennen, että jossain
Mitataan tarkalleen,
Milloin on annettu liikaa jollekin kantaakseen.
Se on pelkkä harha, perätön luulo,
Toiset hölmöt uskoo niin.
Jäävät hartiat väkevän, suuren,
Pieneksi kuin heikonkin.
Miks kysyt, miten käytän
Päivät jotka vielä saan.
Tiedätkö, mitä sieltä jostain sitten edes tilataan?
Enkä opi sanomaan, et kaipaan,
Vaikka pyydätkin.
Helvetin Hyvin Menee.
Sä kysyt multa miksi oon vihainen
Ja ikkunasta puluille kiroilen
(Äääk, rapates roiskuu)
Mulla on sulle pikkuinen salaisuus
Alaston mies on mulle asia uus
(Mikä toi on? En mä haista.. Oikeesti!)
Heitetäänkö pois kaikki housut ja paidat
Lähdetään lennolle
Näytä mulle missä sul on rusketusraidat
Piirrä ne kartalle
Helvetin Hyvin Menee
Mun perhe oli himovanhoillinen
Ne kielsi multa seksivalistuksen
Mä mietin usein että missä sen teen
Valitsen junan taikka lentokoneen
Heitetäänkö pois kaikki housut ja paidat
Lähdetään lennolle
Näytä mulle missä sul on rusketusraidat
Piirrä ne kartalle
Kaadetaan viinii, tartutaan kiinni
Lennetään taivaan lintuja päin
Kaadetaan viinii
Heitetäänkö pois kaikki housut ja paidat
Lähdetään lennolle
Näytä mulle missä sul on rusketusraidat
On meillä hauska täti,
Tuo täti Monika
Kun täti menee torille,
On näky komea.
Kas näin heiluu hattu
Ja hattu heiluu näin,
Kas näin heiluu hattu
Ja hattu heiluu näin.
On meillä hauska täti,
Tuo täti Monika
Kun täti menee torille,
On näky komea.
Kas näin heiluu sulka
Ja sulka heiluu näin,
Kas näin heiluu sulka
Ja sulka heiluu näin.
On meillä hauska täti,
Tuo täti Monika
Kun täti menee torille,
On näky komea.
Kas näin heiluu hame
Ja hame heiluu näin,
Kas näin heiluu hame
Ja hame heiluu näin.
Lalalalala...
Lalalalala...
Lalalalala...
On meillä hauska täti,
Tuo täti Monika
Kun täti menee torille,
On näky komea.
Kas näin heiluu kassi
Ja kassi heiluu näin,
Kas näin heiluu kassi
Ja kassi heiluu näin.
On meillä hauska täti,
Tuo täti Monika
Kun täti menee torille,
On näky komea.
Kas näin heiluu peppu
Ja peppu heiluu näin,
Kas näin heiluu peppu
Ja peppu heiluu näin.
Kas näin heiluu peppu
Ja peppu heiluu näin,
Kas näin heiluu peppu
Ja peppu heiluu näin.
Kas näin heiluu peppu
Ja peppu heiluu näin,
Kas näin heiluu peppu
Ja peppu heiluu näin.
Lalalalala...
Lalalalala...
Oon liikkeellä taas
Taajama muuten nukkuu
Kylä on hiljainen
Niin tyhjänä tie
Pientare kuuraan hukkuu
Tutut mutkat jälleen
Kai kaartanut oon
Miljardi kertaa putkeen
Kaikki muut lähteneet
Muuttaneet ja muuttuneet
Täällä ei nähtävää
Kuolevaa elämää
En lähtenyt pois
Keksinyt yhtään paikkaa
Mihin voisin muuttaa
Niin, yksi vain on
Jonka mä nähdä kaipaan
Hän jossakin kai toiselta
Nyt saa kyydin
Kotiin asti tuskin
Tahdoin niin mä häntä rakastaa
Vaan hän ei tahdokaan
Vaan hän ei tahdokaan
Vielä sulle näyttää haluan
Tän hetken kauneimman
Olet saapunut oudompaan ympyrn
S viel jrkyty voimastamme
Kaikki matkalla yhdess, yksinn
Olet osa orkesteriamme
Sulla on niin **tun hyvt
S olet perinyt ne
Vaikka n on tiukat, viileet kruuvit
Voit menn pidemmlle
Sit mit otetaan, tyktn
Me rokataan, mokataan
Mokataan, me porataan
Jotain aina otetaan, tyktn
Me vihataan, mokataan, mokataan, me rokataan
Kaikki mit tunnet nyt
Niin kuin vastasyntynyt
Tunteet puhtaasti, oi nauti
Ilma kantaa meit pois
Leikit ett t ei vois
Heikent sua niin kuin tauti
Olen katsonut kirjainta hiukan pidempn
Se on A ja se on punainen
Kokoan aakkospalikoita torniksi
Se lent pois avulla siipien
Sulla on niin **tun hyvt
S nytt tuliselle
Oot jo pssyt lpi nm kruuvit
Ja rikot tajuntamme
Sit mit otetaan, tyktn
Me rokataan, mokataan
Mokataan, me porataan
Turpaan aina otetaan, tyktn
Me vihataan, mokataan
Mokataan, me rokataan
Kaikki mit tunnet nyt
Niin kuin vastasyntynyt
Tunteet puhtaasti, oi nauti
Ilma kantaa meit pois
Leikit ett t ei vois
Heikent sua niin kuin tauti
Jos nukkumaan
Ei tnn menn ollenkaan
Huominen ei saavu
Ja aina vaan
Me samaan pivn juututaan
Milloinkaan en kadu
Kaikki mit tunnet nyt
Niin kuin vastasyntynyt
Tunteet puhtaasti, oi nauti
Ilma kantaa meit pois
Leikit ett t ei vois
Maan korvessa kulkevi lapsosen tie
Vaan ihana enkeli kotihin vie.
Niin pitkä on matka, ei kotia näy,
Vaan ihana enkeli vierellä käy.
Vaan ihana enkeli vierellä käy.
On pimeä korpi ja kivinen tie.
Ja usein se käytävä liukaskin lie.
Oi pianhan lapsonen langeta vois,
Jos käsi ei enkelin kädessä ois.
Jos käsi ei enkelin kädessä ois.
Maan korvessa kulkevi lapsosen tie
Vaan ihana enkeli kotihin vie.
Oi, laps' ethän milloinkaan ottaakse vois
Sun kättäsi enkelin kädestä pois.
Synnyin muita kauniimpana
Tähän maailmaan
Sukulaiset matkusti mua ihastelemaan
Kuulkaas enot!
Hypin teidän silmille
Ja hakkaan maailmaa
Olis kannattanut vähän paremmin
Mua kasvattaa
Päiväkodis piti aina
Olla prinsessa
Mieluummin kun oisin ollut
Massamurhaaja
9-10-9-10-9-10-9-10
Kato, mulla todistus
On priimatavaraa
Saas nähdä
Mihin korkeekouluun lähden hakemaan
Oikis-lääkis-Oikis-lääkis
Oikis-lääkis
Jos kuljen käsi pystyssä
Niin se on vahinko
Oon viitannut liikaa
Mun kädessä on kuolio
Kato, mulla todistus
On priimatavaraa
Ehkä lähden opiskeleen
Psykologiaa
Kun opin puhumaan, sanoin:
"En haluu sisaruksia"
Otan sinut vastaan hymyillen
Kukkia kadulle sirottelen
Ihanaa, olen sankaritar
Suutelen märäks joka vastaantulijan
Tää on superhyvä sunnuntai
Datsun kesärenkaat alleen sai
Tule lähemmäksi ja mun tukkaa kosketa
Kai sä tajuut että se on ihan oikea
Mä oon tullut äitiin
Olen perinyt sen älyn
Työnnän hakaneulan poskeen
Aiheutan siis hälyn
Mä oon isin pikku tyttö
Se on musta ylpee
Rahassa ja lahjoissa
On tosi kiva kylpee
Isi rakastaa mua enemmän kuin maailmaa
